Julkaistu: 30.5.2012

Suomalaisten ulkomaanmatkailu kasvoi vuonna 2011

Vuonna 2011 suomalaiset tekivät ulkomaille lähes 4,3 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Kasvua oli 8 prosenttia vuodesta 2010. Kotimaan vapaa-ajanmatkoja maksullisessa majoituksessa tehtiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna eli lähes 5,8 miljoonaa. Laskua oli 2 prosenttia vuodesta 2010. Työmatkailu kotimaassa ja ulkomaille jatkoi kasvuaan vuoden 2009 notkahduksen jälkeen.

Suomalaisten matkailu 2000–2011

Suomalaisten matkailu 2000–2011

Ulkomaanmatkat

Vuonna 2011 ulkomaille tehtiin 4 293 000 sellaista vapaa-ajanmatkaa, jonka aikana yövyttiin ainakin kerran kohdemaassa. Viro oli selvästi suosituin matkakohde. Viroon suuntautui noin joka neljäs matka eli 1 020 000 matkaa. Toiseksi eniten matkustettiin Espanjaan ja kolmanneksi eniten Ruotsiin. Espanjaan tehtiin 599 000 ja Ruotsiin 378 000 matkaa. Määrällisesti eniten lisääntyivät Espanjaan tehdyt matkat, 219 000 matkalla. Kanarian matkoja tehtiin 67 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Espanjan matkoista noin puolet oli matkoja Kanarian saarille. Matkat, joilla yövyttiin Virossa, lisääntyivät 120 000 matkalla vuodesta 2010. Ruotsin yöpymisen sisältäneet matkat puolestaan vähenivät 81 000 matkalla. Kreikkaan tehtyjen matkojen määrä lähes tuplaantui vuodesta 2010. Kärkikymmenikön maista suosiotaan kasvattivat myös Ranska, Britannia, Saksa ja Turkki. Suosikeista Venäjä ja Italia houkuttelivat vuonna 2011 edellisvuotta vähemmän. Portugaliin, Thaimaahan ja Egyptiin suuntautuneet matkat vähenivät selvästi. Vapaa-ajanmatkailu Itä- ja Keski-Eurooppaan kääntyi 20 prosentin laskuun.

Kaukokohteiden suosio jatkoi laskuaan. Vapaa-ajanmatkoja muihin maanosiin tehtiin kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2011 Kauko-Aasiaan tehtiin 123 000 matkaa. Thaimaahan tehtiin 94 000 matkaa, eli vähennystä oli 15 prosenttia vuodesta 2010. Amerikan mantereelle yhteensä matkoja suuntautui hieman enemmän kuin Thaimaahan. Amerikan-matkoista kolme neljästä, 75 000 matkaa, tehtiin Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat oli yksi harvoista kaukokohteista, johon matkat lisääntyivät edellisvuodesta.

Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden lomamatkojen lisäksi suomalaiset tekivät vuonna 2011 lähes 1,6 miljoonaa vapaa-ajanristeilyä. Tämä on 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Risteilyt ovat matkoja, joiden aikana yövytään vain laivalla; maissa voidaan käydä, mutta ilman yöpymistä. Ainakin kaksi kolmesta vapaa-ajanristeilyistä, eli noin miljoona risteilyä, tehtiin Ruotsiin. Viroon suuntautui 496 000 vapaa-ajanristeilyä.

Vuoden 2011 aikana suomalaiset tekivät myös 803 000 vapaa-ajan päivämatkaa ulkomaille (ml. päiväristeilyt). Ulkomaan päivämatkojen määrä kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta. Tutkimuksen mukaan Viroon tehtiin 575 000 päivämatkaa, joista kaikki meritse, sekä Ruotsiin 172 000 päivämatkaa, joista noin puolet maitse ja puolet meritse.

Suomalaisten suosituimmat kohdemaat yöpymisen sisältäneillä vapaa-ajanmatkoilla 2011 ja vertailu vuoteen 2010

Suomalaisten suosituimmat kohdemaat yöpymisen sisältäneillä vapaa-ajanmatkoilla 2011 ja vertailu vuoteen 2010

Vuonna 2011 ulkomaille tehtiin 1,2 miljoonaa sellaista työ- ja kokousmatkaa, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa. Ulkomaan työmatkojen määrä kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2010. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä työmatkoja tehtiin eniten Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Venäjälle. Ruotsiin tehtiin 233 000 työmatkaa, Viroon 149 000, Saksaan 110 000 ja Venäjälle 109 000 työmatkaa. Ruotsiin tehdyt työmatkat lisääntyivät 16 prosenttia ja Viroon tehdyt 37 prosenttia. Venäjälle suuntautuneiden työmatkojen määrä yli kaksinkertaistui.

Työhön liittyviä päivämatkoja tehtiin vuoden 2011 aikana 161 000, eli 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Ulkomaille tehtiin myös 140 000 työhön liittyvää risteilyä, 45 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kotimaanmatkat

Vuonna 2011 kotimaassa tehtiin noin 5,8 miljoonaa sellaista vapaa-ajanmatkaa, joiden aikana käytettiin maksullisia majoituspalveluita, kuten hotellia, leirintäaluetta tai vuokrattua mökkiä. Määrä supistui 2 prosenttia, eli 110 000 matkalla, vuoteen 2010 verrattuna.

Suosituimmat kohdemaakunnat maksullisen majoituksen sisältäneillä matkoilla olivat Uusimaa, Pirkanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Uudellemaalle tehtiin 949 000 matkaa, eli 16 prosenttia kaikista matkoista maksullisessa majoituksessa. Pirkanmaalle, Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen suuntautui hieman useampi kuin joka kymmenes matka.

Maksullisen majoituksen vapaa-ajanmatkoilla yövyttiin yhteensä 15,4 miljoonaa kertaa, joka oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Yöpymisistä puolet oli hotellimatkoilta ja neljännes vuokramökkimatkoilta.

Lisäksi kotimaassa tehtiin 5,9 miljoonaa yli yön kestänyttä matkaa omalle mökille ja 19,4 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä vierailumatkaa sukulaisten tai tuttavien luo. Mökkimatkojen määrä kasvoi edellisvuodesta 5 prosenttia ja vierailumatkojen 2 prosenttia.

Mökkimatkoja tehtiin vuonna 2011 selvästi eniten Etelä-Savoon ja toiseksi eniten Varsinais-Suomeen. Etelä-Savoon tehtiin 744 000 mökkimatkaa ja Varsinais-Suomeen 586 000 mökkimatkaa. Vierailumatkoista 3,7 miljoonaa suuntautui Uudellemaalle ja 1,9 miljoonaa Pirkanmaalle.

Vuonna 2011 kotimaassa tehtiin 4,4 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työmatkaa. Kotimaan työmatkoja tehtiin 14 prosenttia vuotta 2010 enemmän.

Tiedot on saatu Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -otostutkimuksesta. Matkamääriä varten haastateltiin 16 920 iältään 15–74-vuotiasta Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä.

Matkustaneet henkilöt

Matkustaneita henkilöitä koskevat tiedot saatiin erillisellä työvoimatutkimuksen yhteydessä tehdyllä kyselyllä. Kysely on hyvin suppea ja se sisältää henkilön taustatietojen lisäksi kysymyksiä vain siitä, oliko kohdehenkilö tehnyt tietyntyyppisiä matkoja tutkimusvuoden aikana. Vuoden 2011 tiedot perustuvat 1 707 haastatteluun. Matkustaneiden henkilöiden lukumäärät ovat pysytelleet melko vakaina vuodesta toiseen.

Vuoden 2011 aikana 3,6 miljoonaa eli 90 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista teki ainakin yhden sellaisen matkan, joka sisälsi yöpymisen. Mukaan on laskettu kaikki koti- ja ulkomaanmatkat, myös mökki- ja vierailumatkat sekä työmatkat. Pääkaupunkiseudulla asuvista peräti 96 prosenttia teki jonkin yöpymisen sisältäneen matkan. Koulutusaste vaikutti matkailuaktiivisuuteen, sillä korkea-asteen koulutuksen saaneista peräti 96 prosenttia teki yli yön kestäneen matkan. 10 prosenttia väestöstä ei tehnyt vuoden 2011 aikana yhtään yöpymisen sisältänyttä matkaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle.

Vuonna 2011 ainakin yhden kotimaan vapaa-ajanmatkan maksullisessa majoituksessa teki noin 1,9 miljoonaa 15–74-vuotiasta suomalaista. Tämä on 47 prosenttia kaikista ikäryhmään kuuluvista. Yhtä moni teki vähintään yhden sellaisen ulkomaan vapaa-ajanmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa.

Melkein joka neljäs 15–74-vuotiaista suomalaisista, eli yli 0,9 miljoonaa henkilöä, teki yöpymisen sisältäneen työmatkan kotimaassa tai sellaisen ulkomaan työmatkan, jonka aikana yövyttiin kohdemaassa.

Huomautuksia liitetaulukoihin

Vuosien 2010 ja 2011 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen vuoksi.

[..] Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarmaa esitettäväksi.
[  ] Tutkimuksessa ei ollut yhtään havaintoa.

Pyöristysten takia taulukoiden summat eivät aina täsmää.


Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Härkönen 09 1734 3254, liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (406,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 30.5.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaisten matkailu [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8837. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/smat/2011/smat_2011_2012-05-30_tie_001_fi.html