Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto -tilaston sivuilla.

Käsitteet ja määritelmät

AMNE

Activities of multinational enterprises. Mittareita, jotka kuvaavat monikansallisten yritysten toimintaa ja roolia ylipäätään, riippumatta sitä onko se ulkomaisen sijoittajan rahoittamaa vai ei (vrt. suora sijoitus).

Aatteellinen yhdistys

Aatteellinen yhdistys on vähintään kolmen jäseneksi aikovan yksityisen henkilön, yhteisön tai säätiön sopimuksella perustama ja Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jonka tarkoitus on aatteellinen (siis tarkoituksena ei saa olla voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen jäsenille). Aatteellinen yhdistys voi harjoittaa elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, jos tästä on määräys yhdistyksen säännöissä tai jos se muuten välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jos sitä on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Esim. urheiluseura, poliittinen puolue, ammattiliitto, partiojärjestö.

Aloitusmuoto

Aloitusmuoto kuvaa sitä, miten yrityksen toiminta on alkanut. Aloitusmuotoja ovat esimerkiksi syntyminen, oikeudellisen muodon muutos ja toiminnan jatkaminen.

Aputoimipaikka

Aputoimipaikka sijaitsee erillään varsinaisesta tuotantotoiminnasta ja tuottaa palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Aputoimipaikkoja ovat esimerkiksi yrityksen pääkonttori, varasto tai korjaamo omien ajoneuvojen korjaamista varten. Aputoimipaikalla ei ole liikevaihtoa tai sitä on vain vähän suhteessa henkilökuntaan.

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet (ei välttämättä) on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä.

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustajia on vähintään kaksi, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Jokainen avoimen yhtiön yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Avoin yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Eläkesäätiö tai -kassa

Tähän luokkaan kuuluvat myös vakuutus- ja työttömyyskassat.

Eläkesäätiö on työnantajan perustama vakuutus- ja eläkelaitos, joka myöntää toimintapiiriinsä kuuluville henkilöille ja näiden edunsaajilla eläkkeitä ja niihin verrattavia etuuksia, jotka voivat olla lakisääteisiä tai vapaaehtoisia.

Eläkekassa on vastaavia eläke- ja etuusasioita hoitava vakuutuskassa, joka on yleensä toimialakohtainen.

Eläkesäätiöiden ja -kassojen lisäksi tähän oikeudellisen muodon luokkaan kuuluu muutamia muitakin erillisiin eläkelakeihin perustuvia eläkelaitoksia. Sen sijaan yllä mainitun kaltaisia eläkeasioita hoitavat työeläkevakuutusyhtiöt (esim. Ilmarinen, Varma) kuuluvat oikeudellisen muodon luokkaan keskinäinen vakuutusyhtiö tai ovat osakeyhtiöitä.

Eläkekassojen lisäksi on muita vakuutuskassoja (aiemmin avustuskassat), jotka myöntävät avustuksia tai harjoittavat muuta sosiaalista henkilövakuutustoimintaa. Esim. sairauskassa, hautaus- ja eroavustuskassa.

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan järjestäminen jäsenilleen.

Emoyritys

Konsernin emoyritys on yritys, jolla on vähintään yksi tytäryritys ja jonka äänivallasta millään yrityksellä ei ole yli 50 prosentin osuutta.

Epäsuora määräysvalta, kontrolli

Epäsuoralla määräysvallalla tarkoitetaan, että yrityksellä X on määräysvaltaa yritykseen A toisen tytäryhtiön B kautta, jonka määräysvallassa yritys A on.

Henkilöstö

Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.

Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.

Institutionaalinen yksikkö

Institutionaalinen yksikkö on taloudellisen päätöksenteon perusyksikkö, joka päättää itsenäisesti pääasiallisesta toiminnastaan ja jolla on täydellinen kirjanpito tai jolle on sekä taloudellisesta että juridisesta näkökulmasta mahdollista ja mielekästä vaadittaessa laatia täydellinen kirjanpito. Itsenäinen päätösvalta tarkoittaa sitä, että institutionaalinen yksikkö voi omistaa tavaroita ja varoja, ottaa velkaa ja osallistua taloudelliseen toimintaan ja suorittaa taloustoimia muiden yksiköiden kanssa täysin oikeuksin.

Institutionaalisia yksiköitä katsotaan olevan

a) yksiköt, joilla on täydellinen kirjanpito ja itsenäinen päätösvalta:

(1) yksityiset ja julkiset yhtiöt

(2) osuuskunnat tai yhtiökumppanuudet, joita pidetään itsenäisinä

oikeushenkilöinä

(3) julkiset tuottajat, joita erityislainsäädännön perusteella pidetään

itsenäisinä oikeushenkilöinä

(4) voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joita pidetään itsenäisinä

oikeushenkilöinä

(5) julkisen hallinnon toimielimet

b) yksiköt, joilla on täydellinen kirjanpito ja joilla katsotaan olevan itsenäinen päätösvalta: yritysmäiset yhteisöt

c) yksiköt, jotka eivät välttämättä pidä täydellistä kirjanpitoa, mutta joilla sovitun käytännön mukaisesti katsotaan olevan itsenäinen päätösvalta:

(1) kotitaloudet

(2) nimelliset kotimaiset yksiköt.

Institutionaaliset yksiköt ryhmitellään viiteen toisensa poissulkevaan institutionaaliseen sektoriin, jotka muodostavat yhdessä koko kansantalouden. Sektorit (jokainen sektori jakautuu myös alasektoreihin) koostuvat seuraavantyyppisistä yksiköistä:

a) yritykset

b) rahoituslaitokset

c) julkisyhteisöt

d) kotitaloudet

e) kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Julkinen liikelaitos

Tähän luokkaan kuuluvat valtion, kuntien ja kuntayhtymien sekä Ahvenanmaan liikelaitokset. Valtion liikelaitoksista säädetään laissa valtion liikelaitoksista (1987/627). Liikelaitosten toiminnasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisissa laeissa. Valtion liikelaitokset määritellään yrityksiksi. Kunnalliset ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat julkisyhteisöjä, eikä niitä oteta mukaan yritystilastoon. Ne rekisteröidään kuitenkin yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Ahvenanmaan liikelaitoksia ei rekisteröidä yritys- ja toimipaikkarekisterissä.

Julkinen viranomainen

Julkisia viranomaisia ovat valtio ja sen laitokset, kunnat, kuntayhtymät sekä Ahvenanmaan maakunta ja sen virastot.

Julkisoikeudellinen yhteisö

Julkisoikeudellisia yhteisöjä ovat erillisoikeudelliset valtion laitokset (esim. KELA, Suomen Pankki ja Helsingin yliopisto) sekä muut julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Julkisyhteisö

Julkisyhteisöjä ovat Suomen julkishallintoa toteuttavat talousyksiköt: valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto sekä Ahvenanmaan maakuntahallinto.

Keskinäinen vahinkovakuutusyhdistys

Keskinäinen vahinkovakuutusyhdistys on osakkaiden keskinäiseen vastuuseen perustuva vakuutuslaitos, jonka toiminta-alue käsittää enintään 40 kuntaa yhtenäisellä alueella tai joka harjoittaa ainoastaan kalastusvälineiden vakuutusta. Yhdistyksen yhdistysjärjestyksen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö ja yhdistys merkitään kaupparekisteriin.

Keskinäinen vakuutusyhtiö

Keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat joko henkivakuutusyhtiöitä tai vahinkovakuutusyhtiöitä ja hoitavat nimensä mukaan pääsääntöisesti joko henkivakuutusliikettä (ml. eläkevakuutus) tai vahinkovakuutusliikettä. Vakuutusyhtiöiden toimintaa valvoo Vakuutustarkastusvirasto.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiössä on sekä vastuunalainen että äänetön yhtiömies. Molempia voi olla yksi tai useampia. Äänettömät yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista vain yhtiöön sijoittamansa pääoman määrällä. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön veloista koko omaisuudellaan. Yhtiösopimuksessa on mainittava äänettömien yhtiömiesten panosten suuruus ja se, miten äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus lasketaan. Kommandiittiyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiön nimestä tulee käydä ilmi yhtiömuoto joko lyhennelmänä tai lyhentämättömänä sanana.

Konkurssipesä

Tätä oikeudellista muotoa käytetään, jos konkurssipesä pyytää, ja sille annetaan y-tunnus. Muutoin yrityksen oikeudellinen muoto ei muutu konkurssin yhteydessä.

Konserni

Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär).

Vrt. yritysryhmä.

Konsernirekisteri

Konsernirekisteri kattaa suurimmat Suomessa toimivat konsernit. Konsernirekisteriin kirjataan konsernin vuositietoina liikevaihto, taseen loppusumma ja henkilöstön määrä. Lisäksi kirjataan tiedot konsernin rakenteesta: emo, tytär-, yhteis- ja osakkuusyritykset sekä näiden nimi, y-tunnus, emon omistus- ja äänivaltaosuus konserniyrityksessä, konsernisuhteen alku- ja loppupäivämäärät ja jäsenlaji. Rekisteriin kuuluvat myös kuntakonsernit. Vuodesta 2003 konsernirekisterissä ovat myös alakonsernit.

Kuolinpesä

Kuolinpesä on vainajan omaisuus varoineen ja velkoineen ennen perinnönjakoa. Samaan oikeudelliseen muotoon kuuluu perikunta, joka tarkoittaa kuolinpesän osakkaita.

Laivanisännistöyhtiö

Laivanisännistöyhtiö on pelkästään kauppamerenkulun harjoittamiseen tarkoitettu yhtiömuoto. Laivanisännistöyhtiö syntyy, kun kaksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä liittyy yhteen harjoittaakseen merenkulkua ansiotarkoituksessa yhteiseen lukuun aluksella, jonka nämä osakkaat (isännät) itse omistavat määräosuuksin.

Liikevaihto

Yritysrekisterin tilastoima liikevaihto on tuloslaskelman mukainen, paitsi ammatinharjoittajilla, joilla se muodostuu ammatin tuotosta. Eräiden toimialojen yrityksille ei tilastoida liikevaihtoa. Tärkein näistä on rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Myynnin oikaisuerien lisäksi myynnistä vähennetään tulonsiirtoerät ja läpikulkuerät. Nämä ovat toiselle kirjanpitovelvolliselle kuuluvia eriä, jotka vain teknisesti kulkevat kirjanpitovelvollisen kirjanpidon kautta. Liikevaihdosta ei vähennetä maksettuja myyntirahteja, provisioita eikä luottotappioita.

Jos tilikauden pituus eroaa 12 kuukaudesta, liikevaihto muunnetaan yritysrekisterin tilastoissa 12 kuukautta vastaavaksi. Tilastovuodesta 2001 alkaen yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastovuoden liikevaihto on tilikaudelta, joka päättyy kyseisen tilastovuoden aikana. Tätä ennen tilastovuoden liikevaihto oli tilikaudelta, joka päättyi 1.4.tilastovuosi - 31.3.tilastovuosi+1 välisenä aikana.

Liikeyritys

Liikeyritys on talousyksikkö, joka kattaa menonsa kokonaan tai ainakin pääosin myynti-, korko-, osinko- tai vakuutusmaksutuloin. Yrityksen pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa tavaroita tai palveluksia myytäväksi markkinoilla tuotantokustannukset peittävään hintaan tai palvella tällaisia yrityksiä.

Lopetusmuoto

Lopetusmuoto kuvaa sitä, miten yrityksen toiminta on loppunut. Lopetusmuotoja ovat esimerkiksi kuoleminen, oikeudellisen muodon muutos, sulautuminen ja jakautuminen.

Luonnollinen henkilö

Luonnollinen henkilö harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä. Tähän ryhmään kuuluvat ammatinharjoittajat, useimmat maatilatalouden harjoittajat sekä liikkeenharjoittajat.

Muu oikeudellinen muoto

Muut yhtiöt sekä ulkomaiset yhteisöt tai niiden sivuliikkeet Suomessa.

Muu uskonnollinen yhteisö

Uskontokunta, jonka tarkoitus on julkisesti harjoittaa uskontoa, ja joka on rekisteröity uskonnonvapauslain (267/1922) 2 luvussa tarkoitetulla tavalla sekä tällaisen yhteisön seurakunnat.

Määräysvalta, kontrolli

Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.

Oikeudellinen muoto

Oikeudellisella muodolla yksilöidään juridisen henkilön oikeudellinen asema. Oikeudellisen muodon luokitus perustuu kaupparekisterin yhtiömuotoihin ja verolainsäädännön vaatimuksiin. Yritysten ja yhteisöjen oikeudellinen muoto on tallennettu Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Tilastokeskuksen oikeudellisen muodon luokituksen perustana on YTJ ja verohallinnon käyttämä oikeudellisen muodon koodisto. Tilastokeskuksen luokituksessa osa verohallinnon luokista on yhdistetty.

Omistajatyyppi

Yritys- ja toimipaikkarekisterin yritykset ja yhteisöt jaetaan omistajuuden perusteella seuraaviin luokkiin:

Yksityinen kotimainen

Valtio

Kunta

Ahvenanmaan maakunta

Ulkomaalaisomisteinen

Muu omistajatyyppi

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön perustajina voi olla yksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoma on vähintään 2 500 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa. Osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista. Osakeyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Osuuskunta

Jäsentensä eduksi taloustoimintaa harjoittava yhteisö, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat ennalta määräämättömät. Jäsenet osallistuvat toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluksia. Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään viisi. Jos sääntöjen mukaan jäsenten enemmistö on osuuskuntia tai yhteisöjä, perustajia tarvitsee olla vain kolme. Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. Osuuspankki on pankkitoimintaa harjoittava osuuskunta.

Palkattu henkilöstö

Palkattu henkilöstö käsittää palkansaajat.

Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.

Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. Jos yrittäjä ottaa yli puolet tulostaan palkkana, hänet lasketaan palkansaajaksi.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.

Palkka

Palkat ovat tilikaudelta ja niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi ennakkoperintälain mukaiset luontaisedut. Palkkoihin sisältyvät myös yrittäjien itselleen maksamat palkat. Optiotulot eivät sisälly palkkoihin.

Joillakin toimialoilla palkat ovat todellista suurempia sen vuoksi, että emoyritys voi tilittää tytäryrityksensä ennakonpidätykset verottajalle. Tällöin tytäryrityksen palkkasumma saattaa tilastoitua emoyrityksen toimialalle. Vakuutusalalla palkkoihin sisältyvät myös asiamiesten palkat, vaikka asiamiehet eivät tavallisesti sisällykään henkilöstömäärään.

Tilastokeskuksen varsinaiset palkkatilastot laaditaan eri tavalla, joten niitä ei voi verrata yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin.

Perimmäinen omistajataho

Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

Pienet ja keskisuuret yritykset

1. Pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'PK-yritys', määritellään yrityksiksi,

- joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää

ja joiden

- joko vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa

- tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa

- ja jotka täyttävät kohdassa 3 määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

2. Kun on tarpeen tehdä ero pienten ja keskisuurten yritysten välillä,

'pieni yritys' määritellään yritykseksi

- jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää

ja jonka

- joko vuosiliikevaihto on enintään 10 miljoonaa euroa

- tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa

- ja joka täyttää kohdassa 3 määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

3. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista

osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen

omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida

soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää.

Päätoimiala

Kaikille yrityksille ja varsinaisille toimipaikoille määritellään itsenäisesti toimiala toimialaluokituksen tarkimmalla tasolla.

Yritysrekisterissä yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla toimivissa toimipaikoissa syntyvän arvonlisäyksen perusteella. Arvonlisäys vastaa läheisesti jalostusarvoa. Yrityksen kunkin toimialan arvonlisäys saadaan kertomalla kunkin toimipaikan työllisten määrä toimipaikan toimialan keskimääräisellä arvonlisäyksellä ja suhteuttamalla saatu luku toimipaikan toiminta-aikaan tilastovuoden tilikaudella. Päätoimiala määritellään vaiheittain toimialaluokituksen kirjaintasolta tarkimmalle tasolle. Yrityksen päätoimialaksi määräytyy yleensä sen toimipaikan toimiala, jossa tilikauden arvonlisäys on suurin.

Yrityksen päätoimiala voi muuttua esimerkiksi yhtiöittämisen seurauksena, kun yrityksen kokonaisarvonlisäyksen kannalta merkittävä osa yritystä itsenäistyy.

Sijaintikunta

Sijaintikunta kertoo, missä kunnassa yrityksen toimipaikka sijaitsee maantieteellisesti.

Sijaintimaa

Sijaintimaa on se maa, johon institutionaalinen yksikkö on rekisteröitynyt. Sijaintimaa on usein, mutta ei aina institutionaalisen yksikön kansallisuus.

Säästöpankki

Säästöpankki ja säästöpankkiosakeyhtiö ovat luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1993/1607) tarkoitettuja talletuspankkeja, joiden erityistarkoituksena on säästämisen edistäminen. Toimiluvan säästöpankeille myöntää valtiovarainministeriö ja ne ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Säätiö

Säätiö on tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotettu omaisuus, jota hoitaa säätiön hallitus. Säätiö perustetaan säädekirjalla, testamentilla tai lahjakirjalla. Lupa säätiön perustamiseen on haettava patentti- ja rekisterihallitukselta, joka vahvistaa myös säätiön säännöt. Säätiö rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen pitämään säätiörekisteriin.

Rahastot kuuluvat myös tähän oikeudellisen muodon luokkaan.

Taloudellinen yhdistys

Yhteisö, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallistuville tai jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Yhdistyslaki ei koske näiden yhdistysten toimintaa vaan se perustuu yhdistystä perustettaessa sovittuihin toimintaperiaatteisiin tai erityislainsäädäntöön. Tällaisia yhdistyksiä ovat mm. metsänhoitoyhdistykset ja hypoteekkiyhdistykset.

Tilastovuosi

Tilastovuosi on se kalenterivuosi, jota tilasto koskee.

Tilikausi

Ajanjakso, yleensä kalenterivuosi, jonka aikaisesta kirjanpidosta tehdään yrityksen tilinpäätös. Vuodesta 2001 alkaen yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastovuoden tiedot muodostetaan siltä tilikaudelta, joka on päättynyt kyseisen tilastovuoden aikana.

Toimialayksikkö

Toimialayksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka pääasiallisesti toimii yhdellä toimialalla. Sitä ei rajoiteta alueellisesti yhteen paikkaan, vaan se kattaa yrityksen kaikki tietyllä toimialalla toimivat toimipaikat. Jokaisella yrityksellä on yksi tai useampia toimialayksiköitä.

Toimialayksikön määritelmä perustuu Tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93 ja Yritysrekisteriasetukseen (EY) 177/2008.

Toimipaikka

Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja yhdellä toimialalla toimiva eli pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö.

Varsinainen toimipaikka harjoittaa yrityksen normaalia tuotantotoimintaa. Toimipaikkoja ovat esim. tehdas, myymälä, toimisto ja verstas. Liikenteessä ja rakennustoiminnassa toimipaikka on pää- tai piirikonttori, josta toimintaa johdetaan.

Aputoimipaikka sijaitsee erillään varsinaisesta tuotantotoiminnasta ja se tuottaa palveluja vain yritykselle itselleen. Aputoimipaikkoja ovat esimerkiksi yrityksen pääkonttori, varasto omia tavaroita varten tai korjaamo omien ajoneuvojen korjaamista varten.

Toimipaikan määritelmä perustuu Tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93 ja Yritysrekisteriasetukseen (EY) 177/2008.

Tuoja

Yritys, jonka tuonnin kynnysarvo on 12 000 euroa ja kauppatapahtumia on vähintään kahtena kuukautena vuodessa tai kaupan arvo yli 120 000 euroa (tällöin riittää yksi kauppatapahtuma ko. vuonna). Tieto saadaan tullihallituksesta.

Tytäryritys

Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti.

Työnantaja

Luonnollinen tai oikeushenkilö, joka käyttää korvausta vastaan palveluksessaan vierasta työvoimaa. Merkitään verohallinnon ylläpitämään työnantajarekisteriin.

UBO

Ultimate beneficial owner. Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä määräysvaltaa käyttävä institutionaalinen yksikkö eli institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

UCI

Ultimate controlling institutional unit of a foreign affiliate. Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

Ulkomaalaisomisteinen yritys

Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa.

Ulkomainen määräysvalta

Ulkomaisella määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa toiseen maahan sijoittautuneeseen institutionaaliseen yksikköön nähden.

Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.

Ulkomainen yhteisö

Ulkomainen yhteisö on yksikkö, joka on rekisteröitynyt Suomeen ilmoittaakseen arvonlisäverovelvollisen myyntinsä, mutta jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Nämä yksiköt eivät sisälly yritysrekisterin yrityksiin. Vrt. sivuliike.

Valtionkirkko

Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko, siten kuin ne on määritelty kirkkolaissa (1993/1054) ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (2006/985). Tähän kuuluvat myös evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja tuomiokapitulit sekä ortodoksisen kirkon seurakunnat ja luostarit.

Verotusyhtymä

Verotusyhtymiin kuuluvat: 1) yhteisetuudet, kuten kalastuskunnat ja tiekunnat, 2) verotusyhtymät, 3) yhteisvastuulliset pidätysvelvolliset, kuten rekisteröimättömät yhtiöt, säätiöt tai yhdistykset, 4) yhteismetsät, 5) maatilat, 6) elinkeinoyhtymät ja 7) muut verotuksen yksiköt.

Viejä

Yritys, jonka viennin kynnysarvo on 12 000 euroa ja kauppatapahtumia on vähintään kahtena kuukautena vuodessa tai kaupan arvo yli 120 000 euroa (tällöin riittää yksi kauppatapahtuma ko. vuonna). Tieto saadaan tullihallituksesta.

Yritys

Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai usean henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat

  • ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellä tai rekisteröidyllä toiminimellä
  • oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö)
  • julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset
  • asuntoyhteisöt.

Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93 ja yritysrekisteriasetukseen (EY) 177/2008.

Yritysryhmä

Yritysryhmä on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan yritysryhmään kuuluvien yritysten kanssa määräämisvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Yritysryhmänä käsitellään myös sellaiset Suomessa toimivat yksittäiset yritykset, joiden emoyritys on ulkomailla.

Yritysryhmiin luetaan siis kaikki Suomessa konsernitilinpäätöksen ja konsernirakenteen omaavat pääkonsernit. Alakonserneja ei tilastoida erikseen, vaan ne sisältyvät pääkonserneihin.

Vrt. konserni.

Yritysryhmän määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY 1993/696).

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6214. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syr/kas.html