Käsitteet ja määritelmät
- Käsittelyaika
Käsittelyaika tarkoittaa asian ratkaisuun kulunutta aikaa. Aika lasketaan asian saapumispäivästä ratkaisupäivään.
- Rangaistusmääräys
Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään 1000 euron suuruinen menettämisseuraamus rikkomuksesta, josta tapaukseen sovellettavassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien asianhaarain varalta säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, sekä laillisesti vahvistetun uhkasakkokiellon rikkomisesta. Menettelyn käyttö edellyttää sekä asianomistajan että rangaistusvaatimuksen saaneen suostumusta. Rangaistusvaatimuksen antaa poliisi-, tulli- tai rajavartiomies ja itse rangaistusmääräyksen syyttäjä.
- Rikos
Rikos on teko tai laiminlyönti, josta lainsäädännössä säädetään rangaistus.
- Syyte
Syyte on nostettava, kun on ilmennyt todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy syyttäjälle, joka suorittaa syyteharkinnan. Syyttäjä arvioi, täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja onko siitä riittävästi näyttöä.
- Syyteharkinta
Syyteharkinnassa syyttäjä esitutkinta-aineiston perusteella ratkaisee, nostetaanko jotakuta vastaan syyte. Syyteharkinnassa syyttäjän on arvioitava, täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön ja toiseksi , onko esitutkinta-aineiston perusteella todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi eli näytön riittävyys. Jos syyttäjä katsoo näytön riittäväksi, hänen on päätettävä, nostaako hän asiassa syytteen tuomioistuimessa. Syytteen nostamisen vaihtoehtoja tietyin laissa säädetyin edellytyksin ovat rangaistusmääräyksen antaminen tai syyttämättä jättäminen.
- Syytetty
Asianosainen, jolle vaaditaan tuomioistuimessa rangaistusta epäillyn rikoksen johdosta. Syytetystä voidaan käyttää myös termiä vastaaja.
- Syyttäjä
Syyttäjä on valtion viranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus. Paikallisina syyttäjinä koko maassa toimivat kihlakunnansyyttäjät. Yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa syyttäjinä toimivat valtionsyyttäjät, joilla on syyttäjäntehtävissä toimivalta koko maassa. Ylimmän syyttäjän tehtäviä hoitaa valtakunnansyyttäjä, joka johtaa valtakunnansyyttäjänvirastoa. Valtakunnansyyttäjä on kaikkien yleisten syyttäjien esimies.
- Syyttämättäjättämisperuste
Perusteet, joilla syyttäjä voi tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä:
- ei rikos; teko ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä ja sitä ei laissa ole säädetty rangaistavaksi
- ei näyttöä; ei ole riittävää näyttöä tekijän syyllisyydestä
- syyteoikeus vanhentunut: syyte on nostettava rikoslaissa mainitun määräajan kuluessa
- ei syyteoikeutta: syyttäjän oikeutta nostaa syyte on joissakin tapauksissa rajoitettu.
- vähäisyysperusteella virallinen syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, jos rikoksesta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja että rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä vähäisenä. Syyttämättä jättämisestä rikoksen vähäisyyden perusteella säädetään ROL 1:7:n 1-kohdassa.
- nuoruusperusteella virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta alle 18-vuotiaan tekemästä rikoksesta, jos teosta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lisäedellytyksenä on, että rikoksen katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan. Nuoruusperusteesta säädetään ROL 1:7:n 2-kohdassa.
- kohtuusperusteella virallinen syyttäjä saa, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, muissakin kuin 7 §:ssä säädetyissä tapauksissa jättää syytteen nostamatta, jos oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, tekijän henkilökohtaiset olot, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat. Kohtuusperusteesta säädetään ROL 1:8:n 1-kohdassa.
- konkurrenssi- eli yhtymisperusteella virallinen syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta, jos rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. Konkurrenssiperusteesta säädetään ROL 1:8:n 2-kohdassa.
- muu lainkohta, jonka perusteella syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen: RL 9:7 §, 21:17 § (kumottu 2004/712, tullut voimaan 1.10.2004), 35:7 § ja 50:7 §.
- Työtili
Työtili tarkoittaa vuoden aikana vireillä olleita asioita. Siinä esitetään edelliseltä vuodelta siirtyneet, vuoden aikana saapuneet, ratkaistut ja seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat. Edelliseltä vuodelta siirtyneet asiat ovat tulleet vireille ennen tilastovuotta. Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat ovat saapuneet tilastovuonna tai aikaisemmin ja ovat vielä ratkaisematta.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Syyttäjän ratkaisut [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2294. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.10.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syytr/kas.html
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Oikeus > Syyttäjän ratkaisut > Käsitteet ja määritelmätNavigointi
- Julkistukset
- Katsaukset
- Taulukot
- Kuviot
- Tiedotteet
- Tuote- ja palvelutarjonta
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
Vaihde 09 17 341