Julkaistu: 16.12.2008

Työolojen ongelmat lisääntyneet kunnissa ja valtiolla

Tilastokeskus on tehnyt jo kolmen vuosikymmenen ajan laajoja haastatteluihin pohjautuvia työolotutkimuksia, jotka kertovat palkansaajien työolojen monensuuntaisista muutoksista. Suurimpia muutoksia kielteiseen suuntaan on, että 1980-luvun lopulta lähtien kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet. Myös työn ja vapaa-ajan suhde on hämärtynyt. Kun työpaikoilla lisäksi korostetaan yksilöllistä työsuoritusta ja kilpailu lisääntyy, sosiaaliset suhteet ja yhteistyö kärsivät.

Kiire, henkilöstön riittämättömyys, epävarmuus tulevaisuudesta ja avoimuuden puute ovat lisääntyneet varsinkin julkisella sektorilla. Kuntasektorilla kielteinen kehitys alkoi näkyä 1990-luvun lamasta alkaen, mutta uusimman tutkimuksen mukaan työelämän ongelmat ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti valtiosektorilla. Valtiolla työskentelevät kokevat nyt aiempaa useammin, että henkilöstöä on liian vähän työtehtäviin nähden. Myös työilmapiirin avoimuus ja kannustavuus ovat vähentyneet. Valtion työntekijät pelkäävät ennakoimattomia muutoksia nyt enemmän kuin työntekijät muilla sektoreilla.

Liian vähän henkilöstöä työtehtäviin nähden
Täysin samaa mieltä. Työnantajasektorin mukaan. Työolotutkimukset 1990-2008

Työolotutkimukset osoittavat, että 30 vuoden aikana suomalainen työelämä on muuttunut monessa suhteessa myös myönteisesti. Paitsi että palkansaajien osaamistaso on noussut, myös mahdollisuudet kehittyä työssä ja saada työpaikkakoulutusta ovat parantuneet tuntuvasti. Työtehtävät ovat muuttuneet monipuolisemmiksi ja itsenäisemmiksi, ja omat vaikutusmahdollisuudet työn eri osatekijöihin ovat parantuneet. Palkansaajat näkevät työnsä entistä useammin tärkeänä ja merkittävänä.

Suomalaiset arvostavat työnsä sisältöä ja työn tarjoamia kehittymismahdollisuuksia huomattavasti enemmän kuin työhön liittyviä etenemismahdollisuuksia. Myös hyvät sosiaaliset suhteet, turvallisuus ja pitkäjänteisyys ovat työssä erittäin tärkeitä. Ansiotyö on varsin keskeinen osa suomalaispalkansaajien elämää, ja moni haluaisi jatkaa sitä jossain muodossa jopa eläkeiän jälkeen.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu edukseen työyhteisöjen matalien hierarkioiden, esimies-alaiskeskusteluiden, tietotekniikan soveltamisen ja tiimityön yleisyyden suhteen. Suomessa työntekijät pitävät myös mahdollisuuksiaan kehittyä työssä ja kouluttautua sekä vaikuttaa työtehtäviin parempina kuin työntekijät muissa Euroopan maissa.

Tiedote

Julkaisu pdf-muodossa

Lähde: Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia 1977-2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna-Maija Lehto (09) 1734 3223, Hanna Sutela (09) 1734 2907

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Taulukot

Tietokantataulukot


Päivitetty 16.12.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työolot [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-2874. 2008. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyoolot/2008/tyoolot_2008_2008-12-16_tie_001.html