Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Käsitteet ja määritelmät

Ahtaasti asuminen

Ahtaasti asumisen normit ovat seuraavat:

  • normi 1: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun
  • normi 2: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun
  • normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun
  • normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa vuosina 1970 ja 1975. Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta 1980. Normi 4 oli ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuodesta 1989 lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3.

Alueella asuva työllinen työvoima

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön.

Alueella työssäkäyvät

Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle.

Aluejako

Aluejaossa maantieteellinen alue jaetaan pienempiin alueisiin. Tilastoaluejakoja ovat mm. kuntajako ja maakuntajako.

Ammatissa toimivuus

Tieto ammatissa toimivuudesta kertoo, onko henkilö kuluneen vuoden aikana pääasiassa kuulunut taloudellisesti aktiiviin väestöön. Tällöin on ammatissa toimivaan väestöön luettu kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden aikana olivat yhteensä vähintään kuusi kuukautta työssä ja/tai työttömänä.

Määritettäessä henkilön pääasiallista toimintaa on vuoden 1985 väestölaskennasta lähtien käytetty työvoimakäsitettä, jossa viiteajanjaksona on vuoden sijaan sen viimeinen viikko. Ammatissa toimivuus -käsitteellä voidaan kuitenkin tuottaa rinnakkaisia tietoja henkilön työssäkäynnistä.

Ammatissa toimivuus -käsitteen avulla väestö jaetaan seuraaviin ryhmiin:

Ammatissa toimivat

  • työlliset
  • työttömät

Ammatissa toimimattomat

  • 0-14 -vuotiaat
  • opiskelijat
  • eläkeläiset
  • varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
  • muut ammatissa toimimattomat

Ammatissa toimivuus rekisteripohjaisissa tilastoissa on ratkaistu eri rekistereistä saatujen työssäolo- ja työttömyyskuukausitietojen perusteella. Osan väestöstä on katsottu kuuluvan ammatissa toimivaan väestöön pelkästään ansiotulojen perusteella.

Asuinolotilasto

Asuinolotilasto sisältää tietoja asuntokuntien sekä asuntoväestön asuinoloista. Tilasto tuotetaan pääosin väestörekisterikeskusken väestötietojärjestelmään. Asuntokuntien asumistiedot muodostetaan yhdistämällä väestötietojärjestelmän henkilötiedoilla muodostetut asuntokunnat huoneistotietoihin kotipaikkatunnuksen avulla.

Asuinolotietoja on tuotettu väestölaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 sekä 1985, jonka jälkeen tietoja on tuotettu rekisteripohjaisina vuosittain. Vuoden 1998 tilaston hallintaperuste ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 1997 tietojen kanssa, koska hallintaperustetietoa on täydennetty arava- ja korkotukivuokra-asuntojen sekä asumisoikeusasuntotietojen osalta.

Asumistaso

Asumisväljyys ja asunnon varustetaso kuvaavat yhdessä asuntokunnan asumistasoa.

Asumisväljyysluokitus:

  • tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun)
  • ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun)
  • normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin.

(Keittiötä ei ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien.)

Varustetaso:

  • hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku, kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys
  • puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuvat vain peseytymistilat ja/ tai keskus- tai sähkölämmitys)
  • erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.

Vuodesta 2005 alkaen on varustetasoa kuvattu vain kahdella luokalla:

  • hyvin varustettu asunto
  • varustetaso muu tai tuntematon.

Asumistiheys

Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana.

Asumisväljyys

Asumisväljyysluokitus:

  • tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme
asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun)
  • ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun)
  • normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin.

Keittiötä ei ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien.

Asunnon käytössäolotilanne

Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössäoleviin asuntoihin:

  • Asunto katsotaan vakinaisesti asutuksi, jos siinä asuu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan yksikin asunnon henkilöistä vakituisesti.
  • Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestötietojärjestelmän mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta.
  • Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti.

Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella.

Asunnon pinta-ala

Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.

Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.

Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Asunnoton

Asunnottomiin luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (esim. ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammaisten laitokset). Myös vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa, luetaan asunnottomiksi. Lisäksi asunnottomiksi luetaan tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät.

Asunto

Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.

Asuntojen keskikoko

Asuntojen keskikoko saadaan jakamalla asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala niiden lukumäärällä.

Asuntokunta

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Vuoden 1980 väestölaskennassa myös näistä henkilöistä muodostettiin asuntokuntia.

Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 1980 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.

Asuntokuntarakenne

Asuntokunnat jaetaan asuntokuntarakenteen mukaan kahteen luokkaan seuraavasti:

Perheasuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on

  • 1 perhe, ei muita henkilöitä
  • 1 perhe ja muita henkilöitä
  • vähintään 2 perhettä, ei muita henkilöitä
  • vähintään 2 perhettä ja mahdollisesti muita henkilöitä.

Muita asuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on

  • 1 henkilö
  • 2 henkilöä, molemmat samaa sukupuolta
  • 2 henkilöä, mies ja nainen
  • vähintään 3 henkilöä, kaikki samaa sukupuolta
  • vähintään 3 henkilöä, miehiä ja naisia.

Asuntola

Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/ tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja.

Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille, kuten vanhuksille tai vammaisille. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esim. yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia.

Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on

  • huoneluku keittiö mukaanlukien suurempi kuin yksi
  • vähintään keittiö tai keittokomero
  • WC
  • suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna.

Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan.

Asuntoväestö

Asuntoväestöön kuuluvat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön.

Perheiden perusväestö poikkeaa asuntoväestöstä siten, että siihen lasketaan kuuluvaksi myös asuntoloissa asuvat.

Avioliitto

Tilastovuodesta 2017 lähtien solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan avioliittoja, joissa avioliiton solmimishetkellä vähintään toinen puolisoista asuu vakinaisesti Suomessa. Avioliittolain muutos, joka tuli voimaan 1.3.2017, mahdollisti sen, että samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton (156/2015).

Vuosittain solmittujen avioliittojen kokonaismäärä on siten eri sukupuolta ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden solmimien avioliittojen määrä.

Vuosina 1980–2016 solmituilla avioliitoilla tarkoitettiin Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja ellei toisin ollut mainittu.

Avopari

Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi.

Elinvaihe

Elinvaiheluokituksella erotellaan asuntokuntien elämänvaiheet, jotka yleensä eroavat tuloiltaan ja kulutukseltaan. Elinvaiheluokitus muodostetaan asuntokuntatyypin, viitehenkilön iän ja lasten iän perusteella.

Asuntokunnan elinvaihetta kuvataan viitehenkilön iällä siinä tapauksessa, että asuntokunnassa ei ole perhettä (yhden henkilön taloudet, perheettömät vähintään kahden henkilön taloudet). Samalla tavoin menetellään myös lapsettomien avio- ja avoparien kohdalla. Lapsiperheiden elinvaihetta sen sijaan kuvataan asuntokuntaan kuuluvien lasten iän avulla. Vuodesta 1993 lähtien avopari ja lapsia -perheet ja aviopari ja lapsia -perheet on luokiteltu erikseen.

Eläkeläinen

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella.

Hallintaperuste

Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti:

Omistusasunto:

  • asunnon haltija omistaa talon
  • asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet

Vuokra-asunto:

  • aravavuokra-asunto
  • korkotukivuokra-asunto
  • muu vuokra-asunto

Asumisoikeusasunto

Muu hallintaperuste:

  • esim. syytinki, sukulaisuus

Hallintaperuste tuntematon

Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille.

Huone ja huoneluku

Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 neliömetriä ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä.

Ikä

Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto on saatu väestön keskusrekisteristä.

Ikää on käytetty myös apumuuttujana. Esim. työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat.

Keittiö

Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 neliömetrin suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi.

Kerrosala

Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.

Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.

Kerrosluku

Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua.

Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.

Kesäasukas

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos sama henkilö omistaa kuitenkin useampia kuin yhden kesämökin samassa kunnassa, on tämän asuntokunnan henkilöt laskettu ko. kunnan kesäasukkaiksi vain kerran. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi molemmissa kunnissa.

Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa.

Kesämökki

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.

Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona.

Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Tiedot kesämökeistä on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista, joita ylläpidetään kuntien rakennusvalvonnan rakennushankeilmoituksilla.

Kieli

Tieto kielestä on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta.

Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639 -standardin mukaisesti. Vuoden 2000 väestölaskennassa on otettu käyttöön jo seuraava voimaan tuleva kieliluokitus ISO 639-1.

Koordinaatti

Karttakoordinaatit ovat kohteen sijainnin maapallolla tai karttakoordinaattijärjestelmässä kertovia koordinaattilukuarvoja. Koordinaatit ilmoitetaan joko maantieteellisinä tai tasokoordinaatteina. Maantieteelliset koordinaatit kuvataan leveys- ja pituusasteina. Tasokoordinaatistossa sijaitsevan pisteen sijainti ilmoitetaan X- ja Y-koordinaattien eli pohjois- ja itäkoordinaattien arvoina.

Suomessa valtakunnallisena tasokoordinaatistona käytetään kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) mukaista peruskoordinaatistoa ja yhtenäiskoordinaatistoa. Tästä suomalaisesta koordinaattijärjestelmästä ollaan siirtymässä yleiseurooppalaiseen EUREF 89 -koordinaattijärjestelmään.

Korkeakoulututkinto

Väestön koulutusrakenne -tilastossa korkeakoulututkintoihin luetaan kaikki alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnot.

Vuoden 2001 loppuun asti korkeakoulututkintoihin luettiin vain korkeakouluasetuksen (464/1998) mukaiset yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritetut sekä väliaikaisissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:

  • peruskoulukoulutus
  • lukiokoulutus
  • ammatillinen koulutus
  • ammattikorkeakoulukoulutus
  • yliopistokoulutus.

Koulutustaso

Väestön koulutusrakenne -tilastossa väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koulutustasomittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia.

Vuoden 1997 loppuun asti väestön koulutustaso laskettiin 15 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Koulutustasoluku voi vaihdella 150 ja 800 välillä. Mitä suurempi mittainluku oli, sitä korkeampi oli koulutustaso. Ryhmässä, jonka koulutustaso oli 150, kaikki olivat suorittaneet ainoastan kansa-, keski- tai peruskoulun. Kun taas ryhmässä, jonka koulutustaso oli 800, kaikki olivat suorittaneet lisensiaatti- tai tohtorintasoisen tutkinnon.

Kulutusyksikkö (OECD)

Asuntokunnan muodostaman kulutusyksikön suuruus ilmoitetaan asuntokunnan jäsenten painoarvojen summana. Kansainvälisten suositusten mukaisesti asuntokunnan kunkin jäsenen arvo kulutusyksikkönä määräytyy seuraavasti:

  • ensimmäinen aikuinen (18 v. täyttänyt) = 1,0
  • jokainen seuraava 18 vuotta täyttänyt = 0,7
  • jokainen alle 18-vuotias = 0,5.

Mikäli asuntokunnassa on vain alle 18-vuotiaita, näistä ensimmäisen painoarvo on 1,0 ja seuraavien 0,5.

Lapsi

Lapseksi perhetilastossa katsotaan vanhempiensa kanssa asuvat

  • biologiset lapset
  • ottolapset
  • toisen puolison biologiset lapset ja ottolapset.

Lapsiksi ei luokitella kasvattilapsia eikä pelkän huoltosuhteen perusteella.

Vuoden 1990 jälkeen lapsen määrittely on muuttunut siten, että lapseksi luokitellaan vanhempiensa kanssa asuva henkilö siviilisäädystä riippumatta, ellei hänellä itsellään ole asuntokunnassa puolisoa tai lapsia. Vuonna 1990 lapsen asemaan luokiteltiin vain naimattomat henkilöt. Eli tuolloin vanhempiensa luona asuva leski tai eronnut luokiteltiin perheeseen kuulumattomaksi, vuodesta 1992 lähtien hän kuuluu perheeseen.

Lapsiluku

Lapsiluku on perheen kotona asuvien perheasemaltaan lapsen asemassa olevien määrä. Lapsiperheen lapsiluvulla tarkoitetaan kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten määrää.

Lapsiperhe

Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi.

Lämmitysaine/ lämmönlähde

Lämmitysaineella tai lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:

  • kauko- tai aluelämpö
  • öljy
  • kaasu
  • kivihiili
  • sähkö
  • puu
  • turve
  • maalämpö
  • muu, tuntematon.

Lämmitystapa

Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapa-tieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksilla. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.

Luokitus on seuraava:

  • vesikeskuslämmitys
  • ilmakeskuslämmitys
  • suora sähkölämmitys
  • uuni- tai kamiinalämmitys
  • ei kiinteää lämmityslaitetta
  • tuntematon.

Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.

Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.

Maakunnan liitto

Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa on jaettu maakuntiin. Maakuntien liitot huolehtivat alueensa kuntien edunvalvonnasta ja vastaavat toimialueensa alueellisesta kehittämisestä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen (6.2.1997) mukaan maakunnan liittojen aluejako on otettu valtion aluehallintoviranomaisten aluejakojen pohjaksi. Syyskuusta 1997 lähtien maakuntien ja niitä edustavien maakuntien liittojen alueet ovat aivan samat.

Maakunniksi ja maakunnan liittojen alueiksi on määrätty alueet, joihin kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Valtioneuvosto päättää maakuntien lukumäärän, alueet ja nimet asianomaisia maakuntien liittoja ja kuntia kuultuaan.

Maakunta

Alueiden kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua varten maa jaetaan maakuntiin. Maakunnaksi määrätään alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Valtioneuvosto päättää maakuntien lukumäärän, alueet ja nimet asianomaisia maakuntien liittoja ja kuntia kuultuaan.

Maakuntajakoa suositellaan käytettäväksi tilastoissa läänien sijasta tai rinnalla. Syyskuusta 1997 lähtien maakuntien ja niitä edustavien maakuntien liittojen alueet ovat aivan samat.

Maakuntien liitot huolehtivat alueensa kuntien edunvalvonnasta. Nykyään ne vastaavat myös toimialueensa alueellisesta kehittämisestä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen (6.2.1997) mukaan maakunnan liittojen aluejako otetaan valtion aluehallintoviranomaisten aluejakojen pohjaksi.

Tilastoissa on suositeltavaa käyttää pääasiallisena aluejakona Euroopan yhteisön virallista NUTS-alueluokitusta. Suomen NUTS-aluejaossa maakunnat muodostivat NUTS 3 -tason 11.7.2003 saakka. Tuolloin hyväksytty NUTS-asetus edellyttää, että NUTS 3 -aluejako on voimassa vähintään kolme vuotta asetuksen hyväksymisestä kansallisista maakuntajakomuutoksista riippumatta. Tällä hetkellä kansallinen maakuntajako poikkeaa Punkalaitumen kunnan osalta EU:n NUTS 3 -aluejaosta. EU:n osalta NUTS 3 -jakoa tarkistetaan vuonna 2006, jolloin hyväksytyt mahdolliset muutokset tulevat voimaan vuonna 2008.

Valtioneuvosto on 26.2.1998 tekemällään päätöksellä antanut maakunnille viralliset nimet. Päätös tuli voimaan 1.3.1998.

NUTS-aluejako

NUTS (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques) on Euroopan unionin (EU) alueluokitusjärjestelmä, jonka mukaisesti laaditaan kaikki EU:n yhteiset alueelliset tilastot. Tilastoissa on suositeltavaa käyttää pääasiallisena aluejakona virallista NUTS-alueluokitusta. NUTS-luokitus määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 1059/2003.

NUTS-nimikkeistöä käytetään

a) yhteisön alueellisten tilastojen keräämiseen, kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen

b) alueiden sosioekonomisiin analyyseihin

c) yhteisön aluepolitiikan rajaamiseen.

Suomen NUTS-aluejaossa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1 -aluetason ja suuralueet NUTS 2 -tason. Maakunnat vastasivat NUTS 3 -alueita 11.7.2003 saakka, mutta tällä hetkellä kansallinen maakuntajako ja NUTS 3-taso poikkeavat toisistaan Punkalaitumen kunnan osalta. Seutukunnat muodostavat LAU 1- (NUTS 4) ja kunnat LAU 2 -tason (NUTS 5). LAU (Local Administrative Unit).

Tilastoissa tärkein on NUTS 2 -taso (suuralueet), jolla pyritään tuottamaan kaikki alueellinen tieto.

Omistajalaji

Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:

  • yksityinen henkilö/ perikunta
  • asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
  • kiinteistöosakeyhtiö
  • yksityinen yritys
  • valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
  • valtion tai kunnan liikelaitos
  • pankki tai vakuutuslaitos
  • kunta
  • valtio
  • sosiaaliturvarahasto
  • uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
  • muu tai tuntematon.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Osa-alue (kunnan)

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Pendelöinti

Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Nettopendelöinnillä tarkoitetaan alueen ulkopuolella työssäkäyvien ja alueelle muualta töihin tulevien henkilöiden välistä erotusta. Positiivinen nettopendelöintiluku tarkoittaa, että alueelle tulevien työllisten määrä on suurempi kuin alueelta sen ulkopuolella työssäkäyvien määrä. Nettopendelöinti voidaan myös ilmoittaa esim. kahden yksittäisen alueen välisenä lukuna.

Perheasema

Perheenjäsenet ryhmitellään perheaseman mukaan seuraavasti:

  • aviopuoliso, ei lapsia
  • aviopuoliso, jolla lapsia
  • avopuoliso, ei lapsia
  • avopuoliso, jolla lapsia
  • rekisteröidyn parisuhteen puoliso, ei lapsia
  • rekisteröidyn parisuhteen puoliso, jolla lapsia
  • isä/äiti ilman puolisoa
  • lapsi.

Lapsiksi perhetilastossa katsotaan iästä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia.

Perheellinen

Perheellinen mies on avio- tai avopuoliso, isä, jolla on lapsia sekä rekisteröidyn miesparin kummatkin puolisot.

Perheellinen nainen on avio- tai avopuoliso, äiti, jolla on lapsia sekä rekisteröidyn naisparin kummatkin puolisot.

Postinumeroalue

Postinumeroalueella tarkoitetaan yleensä postitoimipaikan toiminta-aluetta, joka on yksilöity viiden merkin mittaisella postinumerolla. Postinumeroalueet ovat hallinnollisista aluejaoista riippumattomia, joten sama postinumeroalue voi ulottua useammankin kuin yhden kunnan alueelle.

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.

Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:

Työvoima

  • työlliset
  • työttömät

Työvoiman ulkopuolella olevat

  • 0-14-vuotiaat
  • opiskelijat, koululaiset
  • eläkeläiset
  • varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
  • muut työvoiman ulkopuolella olevat

Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.

Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.

Rakennuksen käyttötarkoitus

Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt pääryhmät ovat

  • asuinrakennukset
  • liikerakennukset
  • toimistorakennukset
  • liikenteen rakennukset
  • hoitoalan rakennukset
  • kokoontumisrakennukset
  • opetusrakennukset
  • teollisuusrakennukset
  • varastorakennukset
  • palo- ja pelastustoimen rakennukset
  • muut rakennukset.

Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 1994.

Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan.

Rakennus

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.

Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia.

Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms.

Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu

  • kesämökit
  • nestevarastorakennukset
  • yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset
  • asuinrakennusten saunarakennukset
  • asuinrakennusten talousrakennukset
  • kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
  • puolustusvoimien rakennukset
  • väestösuojat
paitsi silloin, kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja.

Rakennuskantatiedot on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Rakennusaine

Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava:

  • betoni, kevytbetoni
  • tiili
  • teräs
  • puu
  • muu, tuntematon.

Rakennusvuosi

Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.

Rekisteröity parisuhde

Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröity parisuhde

(laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950). Parisuhteen rekisteröi siviilivihkimisen toimittamiseen oikeutettu viranomainen. Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun parisuhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi tai parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä.

Sijaintiosoite

Rakennuksen sijaintiosoite muodostuu kadun nimestä, katunumerosta mahdollisine tarkenteineen ja sijaintikunnasta.

Tilastokeskuksen rakennustiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmän (VTJ) rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR). Tässä rekisterissä suurimmalla osalla rakennuksista on katuosoite. Osalla rakennuksista, ml. asuinrakennukset, katuosoitteena on katunimen tilalla paikannimi tai postin jakeluun liittyvä tarkennus. Rakennuksella voi olla enintään neljä katusosoitetta. Tällaisia tapauksia ovat koko korttelin käsittävät rakennukset, jolloin rakennusta sivuaa neljä erinimistä katua. VTJ:ssä monikatuosoitteisen rakennuksen osoitteille on annettu järjestysnumero.

Sijaintitieto

Sijaintitieto on paikkatietokohteen sijaintia, geometriaa tai topologiaa kuvaileva ominaisuus. Sijaintitieto ilmoitetaan koordinaatteina, osoitteena, paikkakuntana tai muuna tunnettuna kohteena.

Ks. myös paikkatieto ja ominaisuustieto

Siviilisääty

Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. On huomioitava, ettei avoliitto ole siviilisääty. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia.

Nykyiset avioerosäännökset eivät enää tunne asumuseron käsitettä. Vanhojen avioerosäännösten nojalla ennen 1.1.1988 asumuseroon tuomitut ja edelleen asumuserossa elävät on tilastoissa luettu naimisissa oleviin.

Mahdollisuus rekisteröidä parisuhde Suomessa päättyi helmikuun viimeinen päivä 2017 (laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muuttamisesta 250/2016). Maaliskuun alusta 2017 samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet solmia avioliiton (156/2015). Samaa sukupuolta olevat parit olivat voineet rekisteröidä parisuhteensa Suomessa 1.3.2002 lähtien.

1.3.2017 voimaan tullut avioliittolain muutos ei muuttanut siviilisäätyluokitusta.

Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä kunnittaisissa taulukoissa luokiteltu yhteen naimisissa olevien kanssa, samoin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet tai leskeksi jääneet eronneiden ja leskien kanssa.

Siviilisäätyluokitus on seuraava:

  • naimaton
  • naimisissa
  • eronnut
  • leski
  • rekisteröidyssä parisuhteessa
  • eronnut rekisteröidystä parisuhteesta
  • leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen.

Sukupuoli

Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Syntymämaa

Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään merkittävälle henkilölle merkitään syntymämaa, joka määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Siten esimerkiksi ennen Viron itsenäistymistä syntyneillä virolaisilla maahanmuuttajilla syntymämaa on Neuvostoliitto. Samoin Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi, vaikka alue ei enää kuulu Suomelle. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena.

Taajama-aste

Taajama-aste tarkoittaa taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Ennen vuoden 2000 väestölaskentaa ja taajamarajausta taajama-aste laskettiin suhteuttamalla taajamissa asuva väki kunnan koko väkilukuun, joka sisälsi myös koordinaatittoman väestön (mm. asunnottomat ja laitosväestön ). Vuoden 2000 väestölaskennasta lähtien koordinaatillinen laitosväestö on luettu taajamaväestöön, jos laitos kuuluu taajamaan tai se muodostaa itse taajaman.

Taajama-aste ilmaistaan pilkulla eroteltuna desimaalilukuna.

Taajama-aste lasketaan vuosittain, tuolloin kyseessä olevan vuoden väki viedään viimeisimmän taajamarajauksen taajamiin.

Talotyyppi

Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti:

  • erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot)
  • rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa
  • asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin
  • muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.

Taloudellinen huoltosuhde

Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.

Tilastollinen kuntaryhmitys

Tilastokeskus on ottanut käyttöön tilastollisen kuntaryhmityksen vuodesta 1989 lähtien. Luokitus erottelee kuntia kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan . Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat.

Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle 15 000.

Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä ne kunnat joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

Luettelo kunnista, kuntamuodoista ja niissä tapahtuneista muutoksista sisältyy Tilastokeskuksen Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot -julkaisuun.

Tilastollinen taajama

Tilastolliseksi taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettävät rakennukset. Hallinnollisilla aluejaoilla ei ole vaikutusta taajamien muodostamiseen.

Tilastollisesta taajamasta käytetään myös nimitystä 'taajama' Tilastokeskuksen tuottamien aineistojen yhteydessä.

Tutkinto

Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.

Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.

Työikäinen väestö

Työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt.

Työllinen

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työ-ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.

Työnantajasektori

Työnantajasektoriluokitus (juridinen muoto) kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytetty luokitus on seuraava:

  • Julkinen sektori (valtio, kunta)
  • Valtioenemmistöiset oy:t
  • Yksityinen sektori
  • Muu tai tuntematon

Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta. Näihin liittyvät luokitukset on esitetty julkaisussa "Sektoriluokitus".

Työpaikkaomavaraisuus

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen.

Työssäkäyntialue

Työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella pendelöivistä kunnista. Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendelöi vähintään yksi kunta, eikä keskuskunnasta pendelöi yli 25 prosenttia sen koko työllisestä työvoimasta mihinkään muuhun kuntaan. Kunta kuuluu keskuskunnan työssäkäyntialueeseen jos sen työllisestä työvoimasta vähintään 10 prosenttia työllisestä työvoimasta pendelöi keskuskuntaan. Kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen työssäkäyntialueeseen. Jos siitä pendelöi kahteen kuntaan vähintään 10 prosenttia, se kuuluu silloin siihen työssäkäyntialueeseen, johon siitä pendelöidään enemmän. Kunta voi myös kuulua työssäkäyntialueeseen jonkin toisen kunnan kautta, jos siitä pendelöidään tuohon kuntaan vähintään 10 prosenttia, mutta tuo kunta ei muodosta omaa työssäkäyntialuettaan vaan kuuluu jonkin toisen kunnan työssäkäyntialueeseen. Työssäkäyntialue nimetään keskuskunnan mukaan ja sille annetaan kaksinumeroinen koodi. Työssäkäyntialueeseen kuulumaton kunta merkitään koodilla 00.

Uusperhe

Uusperheessä on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Perheen kaikki lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä.

Valtionveronalaiset tulot

Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa.

Keskituloilla tarkoitetaan tuloja laskettuna tulonsaajaa kohti. Mediaanitulot antavat yleensä paremman kuvan tietyn ryhmän tulotasosta. Mediaanitulot ilmoittavat sen tulomäärän, joka jakaa tulonsaajat kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolella tulonsaajista on mediaanituloja pienemmät ja puolella vastaavasti suuremmat tulot.

Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka saadaan vähentämällä valtionveronalaisista tuloista verot (tulovero, varallisuusvero, veronkorotus, kunnallisvero, kirkollisvero, kansaneläkevakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu ja metsänhoitomaksut).

Valtionveronalaiset tulot jaetaan tulolähteen mukaan seuraaviin ryhmiin:

1) palkkatulot:

ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannon alaiset tulot

2) yrittäjätulot:

maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulot sekä tulot yhtymästä

3) muut valtionveronalaiset tulot:

muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet.

Henkilön ansiotulot muodostuvat yrittäjä- ja palkkatuloista. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot, jos työskentely ulkomailla on kestänyt vähintään puoli vuotta, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot.

Selvitys eri tulotyypeistä sisältyy Tilastokeskuksen vuosittain ilmestyvään julkaisuun Tulo- ja varallisuustilasto.

Vanhusasuntokunta

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö.

Varusmies

Varusmiehiksi määritellään henkilöt, jotka ovat pääesikunnan mukaan olleet varusmiespalveluksessa vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Varusteet

Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista.

Asunnon varusteet:

  • viemäri
  • vesijohto
  • WC
  • lämminvesi
  • peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna)
  • huoneistokohtainen sauna
  • keskus- tai sähkölämmitys.

Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä.

Rakennuksen varusteet:

  • sähkö
  • viemäri
  • vesijohto
  • lämminvesi
  • hissi
  • talosauna
  • uima-allas
  • koneellinen ilmastointi
  • väestösuoja.

Varustetaso

Vuodesta 2005 alkaen on asunnon varustetasoa kuvattu kahdella luokalla:

  • hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC,
peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai

sähkölämmitys
  • varustetaso muu tai tuntematon.

Aikaisempina vuosina asunnon varustetaso on luokiteltu kolmeen luokkaan:

  • hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys
  • puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys)
  • erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.

Verkostoliittymä

Rakennuksen verkostoliittymät ovat

  • viemäri
  • vesijohto
  • sähkö
  • maakaasu.

Viitehenkilö

Asuntokunnille ja perheille on määritelty viitehenkilö. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään ikätietojen perusteella.

Viitehenkilön tietoja käytetään esim. silloin, kun halutaan määritellä koko väestölle sosioekonominen asema tai toimiala.

Väestö

Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.

Väestön koulutusrakenne

Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jaetaan tarkemmin alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneisiin.

Väkiluku

Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa (31.12.) saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Yhtenäiskoordinaatti

Suomen valtakunnallisten kartastotöiden ja tasokoordinaattien määrittämisessä perustana toimii kansallinen kartastokoordinaattijärjestelmä, josta käytetään lyhennystä KKJ. Tämä kartastokoordinaattijärjestelmä perustuu Gauss-Krügerin projektioon. KKJ:n mukaiset koordinaatit voidaan määrittää ja esittää joko peruskoordinaatistossa tai yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ). Yhtenäiskoordinaatistossa olevista koordinaateista käytetään nimitystä yhtenäiskoordinaattti.

Kansallisessa kartastokoordinaattijärjestelmässä Suomen valtakunnan alue on jaettu kuuteen kolme astetta leveään projektiovyöhykkeeseen eli kaistaan. Käytännössä kaistoja on neljä, koska uloimmat kaistat sijoittuvat aivan valtakunnan itä- ja länsirajoille. Neljän kaistan keskimeridiaanit ovat 21, 24, 27 ja 30 astetta itäistä pituutta. Projektiokaistat ovat leveimmillään Etelä-Suomessa ja kapenevat pohjoista kohti. Kohteen sijainnin itäkoordinaatti määräytyy sen etäisyydestä keskimeridiaaniin. Pohjoiskoordinaatti muodostuu etäisyydestä päiväntasaajaan.

Peruskoordinaatistossa sijainti kuvataan kaistojen mukaisissa projektioissa ns. kaistakoordinaatteina. Yhtenäiskoordinaatisto poikkeaa peruskoordinaatistosta siten, että siinä Suomi on kuvattu neljän kaistan sijasta yhtenä leveänä kaistana. Tämän kaistan keskimeridiaani on 27 astetta, joka on sama kuin peruskoordinaatiston kolmas kaista. Yhtenäiskoordinaatistoa käytetään, kun tarkastellaan koko Suomea tai peruskoordinaatiston kaistat ylittäviä alueita.

Tilastokeskuksen paikkatietoaineistojen koordinaatistona käytetään yleensä yhtenäiskoordinaatistoa ellei muuta ole ilmoitettu.

Yrittäjä

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Yrittäjiksi määritellään lisäksi henkilöt, joilla yrittäjätulot ylittävät määritellyn tulorajan, edellyttäen, että he eivät ole eläkkeellä tutkimusviikolla. Tuloraja määritellään vuosittain päättelyiden yhteydessä käyttäen hyväksi työvoimatutkimuksen yrittäjiä koskevia tietoja.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestölaskennat [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.2.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaelaskp/kas.html