Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2019, maaliskuu

Julkaistu: 22.7.2014

Suomen ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa 5 460 459

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 460 459. Maamme väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun aikana 9 190 henkeä, mikä on 1 620 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 6 720 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 2 470 henkeä.

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

 Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

Tammi-kesäkuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 12 970 henkeä ja Suomesta ulkomaille 6 250 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 450 vähemmän ja maastamuuttoja 210 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3 750 ja maastamuuttajista 4 020.

Tammi-kesäkuun aikana syntyi 28 490 lasta, mikä on 500 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2013. Kuolleiden määrä oli 26 010, mikä on 550 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi kesäkuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 117 070. Vähennystä edellisen vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna oli 1 760 muuttoa vuoden 2014 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Ahvenanmaa, Kanta-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Päijät-Häme.

Väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 10 230 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 800 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Ahvenanmaalla, 7,1 promillea, ja Uudellamaalla, 6,4 promillea. Keski-Pohjanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,7 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Lapin maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 740 henkeä. Etelä-Savon väkiluku väheni 510 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Lapin maakunnassa, 4,1 promillea, ja toiseksi suurin Etelä-Savossa, 3,4 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 7 030 henkeä, ja Pirkanmaa, 570 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Ahvenanmaa 6,3 promillea, ja Uusimaa 4,4 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Lapin maakunnassa, 630 henkeä, ja Keski-Suomen maakunnassa, 500 henkeä. Lapin maakunnassa muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli myös suhteellisesti suuri ollen 3,5 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-maaliskuun aikana 52 300. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Ahvenanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Pohjanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 3 700 henkeä, ja Pirkanmaalla, 270 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 2,3 promillea, ja Ahvenanmaalla, 2,2 promillea väestöstä.

Määrällisesti ja suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisestä muutosta oli Lapin maakunnassa, 760 henkeä ja 4,2 promillea väestöstä.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Miina Keski-Petäjä 029 551 3240, Marja-Liisa Helminen 029 551 3273, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (312,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 22.07.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. kesäkuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2014/06/vamuu_2014_06_2014-07-22_tie_001_fi.html