Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2018, elokuu

Julkaistu: 27.1.2015

Vuoden 2014 väestönkasvusta 76 prosenttia nettomaahanmuuttoa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluvun kasvusta 76 prosenttia koostui nettomaahanmuutosta vuonna 2014. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 23 020 hengellä, mikä on 1 690 henkeä vähemmän kuin vuonna 2013. Nettomaahanmuuton osuus väestönkasvusta oli 17 540 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli puolestaan 5 480 henkeä. Ennakkoväkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5 474 289.

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

 Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

Vuoden 2014 ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 31 950 henkeä ja Suomesta ulkomaille 14 410 henkeä. Maahanmuuttoja oli yhtä paljon kuin vuonna 2013. Maastamuuttoja oli puolestaan 520 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 8 780 ja maastamuuttajista 9 890.

Syntyneiden määrä laski jo neljättä vuotta peräkkäin. Vuoden aikana syntyi 57 080 lasta, mikä on 1 060 lasta vähemmän kuin vuonna 2013. Kuolleiden määrä oli 51 600, mikä on 120 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden 2014 aikana ennakkotietojen mukaan 266 020. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 1 180 muuttoa vuoden 2014 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Ahvenanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Pohjois-Savossa väkiluku pysyi lähes samana.

Väkiluku kasvoi vuoden aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 19 290 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 410 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 12,1 promillea. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli toiseksi suurinta, 8,9 promillea, ja Pirkanmaan kolmanneksi suurinta, 6,8 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savon maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 900 henkeä. Kymenlaakson väkiluku väheni 890 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuun maakunnassa, 9,0 promillea, ja toiseksi suurin Etelä-Savossa, 5,9 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 12 790 henkeä, ja Pirkanmaa, 2 690 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 8,0 promillea, ja Ahvenanmaa, 7,7 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Lapin maakunnassa, 500 henkeä, ja Kainuun maakunnassa, 460 henkeä. Kainuun maakunnassa muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin, 5,7 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden aikana 124 220. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 4 720 henkeä, ja Pirkanmaalla, 1 800 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta kuitenkin Pirkanmaalla, 3,6 promillea ja toiseksi suurinta Uudellamaalla, 3,0 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisestä muutosta oli Kymenlaakson maakunnassa, 980 henkeä, ja suhteellisesti suurin Kainuun maakunnassa, 8,4 promillea väestöstä.


Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja-Liisa Helminen 029 551 3273, Matti Saari 029 551 3401, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (339,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.01.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2014/12/vamuu_2014_12_2015-01-27_tie_001_fi.html