Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2019, elokuu

Julkaistu: 26.4.2016

Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 488 543

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 488 543. Maamme väkiluku kasvoi tammi-maaliskuun aikana 1 235 henkeä, mikä on 1 001 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 2 647 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneiden enemmyys oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 1 412 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2016*

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2016*

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 12 985 lasta, mikä on 386 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2015. Kuolleiden määrä oli 14 397, mikä on 443 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 6 167 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 520 henkeä. Maahanmuuttoja oli 277 ja maastamuuttoja 449 enemmän kuin edellisvuoden tammi-maaliskuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 482 ja maastamuuttajista 2 449.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta maaliskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 53 870. Lisäystä edellisen vuoteen verrattuna oli 302 muuttoa vuoden 2016 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna 2016 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 3 598 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 242 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 2,2 promillea ja Ahvenanmaalla, 1,2 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 0,5 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Satakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 389 henkeä. Etelä-Savon väkiluku väheni 334 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Etelä-Savo koki alkuvuonna myös suhteellisesti suurimman väestötappion, 2,2 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 2 511 henkeä, ja Pirkanmaa, 246 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Varsinais-Suomi, 5,3 promillea, sekä Uusimaa, 1,5 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 151 henkeä. Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 140 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Ahvenanmaalla, 3,3 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden 2016 aikana 23 170. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 1 400 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli myös suurinta Uudellamaalla, 0,9 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 286 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaan maakunnassa, 1,5 promillea väestöstä.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Eevi Lappalainen 029 551 3367, Miina Keski-Petäjä 029 551 3240, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (314,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 26.4.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. maaliskuu 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2016/03/vamuu_2016_03_2016-04-26_tie_001_fi.html