Julkaistu: 5.11.2019

Ainakin neljännes ulkomaalaistaustaisista suorittanut korkea-asteen tutkinnon

Vuoden 2018 loppuun mennessä 3 399 532 henkeä eli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Suomalaistaustaisesta väestöstä perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 76 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisista tutkinnon oli suorittanut 51 prosenttia.

Väestö syntyperän ja koulutusasteen mukaan, 2018

Väestö syntyperän ja koulutusasteen mukaan, 2018
**Sisältää henkilöt, joiden Suomen ulkopuolella suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa
* Sisältää erikoisammattitutkinnot

Vuonna 2018 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia suomalaistaustaisesta väestöstä. Toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 40 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 24 prosenttia suomalaistaustaisesta väestöstä. Ulkomaalaistaustaisesta väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 25 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 26 prosenttia ja ilman peruasteen jälkeistä tutkintoa oli 49 prosenttia. Tilastokeskuksen tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomailla suoritetuilla tutkinnoilla, mutta rekisteri ei edelleenkään kata kaikkia ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Perusasteen tutkinnon varassa olevien ryhmä pitää sisällään myös henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa.

Väestö syntyperän, koulutusasteen sekä sukupuolen mukaan 2018

  Suomalaistaustainen väestö Ulkomaalaistaustainen väestö
Mies Nainen Mies Nainen
  %   %   %   %
15 vuotta täyttänyt väestö 2 104 897 100,0 2 206 820 100,0 167 149 100,0 156 819 100,0
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 543 599 25,8 534 085 24,2 89 228 53,4 69 241 44,2
Tutkinnon suorittaneita yhteensä 1 561 298 74,2 1 672 735 75,8 77 921 46,6 87 578 55,8
Toinen aste 971 637 46,2 871 079 39,5 40 879 24,5 42 929 27,4
Korkea-aste yhteensä 589 661 28,0 801 656 36,3 37 042 22,2 44 649 28,5
Alin Korkea-aste 162 319 7,7 260 346 11,8 3 540 2,1 5 776 3,7
Alempi korkeakouluaste 222 587 10,6 287 024 13,0 14 407 8,6 18 005 11,5
Ylempi korkeakouluaste 181 648 8,6 234 937 10,6 15 302 9,2 18 610 11,9
Tutkijakoulutusaste 23 107 1,1 19 349 0,9 3 793 2,3 2 258 1,4

Suomalaistaustaisista naisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 24 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 26 prosenttia. Naisten miehiä korkeampi koulutustaso tuli selvästi esiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 28 prosenttia. Miehet suorittivat naisia useammin tohtori- tai lisensiaatintutkinnon. Miehistä tutkijakoulutusasteen tutkinnon suoritti 1,1 prosenttia ja naisista 0,9 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on sukupuolten valossa tarkasteltuna hyvin samankaltainen kuin suomalaistaustaisen väestön. Naisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai ilman tietoa tutkinnosta oli 44 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 53 prosenttia. Naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 29 prosenttia ja miehistä puolestaan 22 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset miehet suorittivat naisia enemmän tutkijakoulutusasteen tutkintoja. Miehistä tutkijakoulutusasteen suoritti 2,3 prosenttia ja naisista 1,4 prosenttia.

Tietokantatauluissa on kuvattu tutkinnon suorittaneiden osuuksia ja lukumääriä sekä sukupuolen, ikäryhmän että alueen mukaan tarkasteltuna.

Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2018, naisia %

Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2018, naisia %

Vuonna 2018 koulutusalat olivat sukupuolen mukaan segregoituneet sekä suomalaistaustaisessa että ulkomaalaustaustaisessa väestössä. Perinteiset miesenemmistöiset alat olivat miesenemmistöisiä myös ulkomaalaistaustaisessa väestössä , joskin segregaatio oli suomalaistaustaista väestöä lievempää. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneesta suomalaistaustaisesta väestöstä naisia oli 16 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisista tekniikan alan suorittaneista naisia oli 27 prosenttia. Terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneesta suomalaistaustaisesta väestöstä naisia oli 87 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisten naisten osuus terveys- ja hyvinvointalan tutkinnon suorittaneista oli 79 prosenttia.

Väestö koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2018

Väestö koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2018

Vuonna 2018 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla. Väestön koulutustasomittain osoittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Uudellamaalla väestö oli suorittanut keskimäärin 4,2 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Toiseksi korkeimmin koulutettu väestö asui Pirkanmaalla, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,9 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Matalin koulutustaso oli Etelä-Savon maakunnassa, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,2 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen.

Vuonna 2018 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 102 673 henkilöä, joka on 15 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 17 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta. Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, jossa 22 prosenttia ikäryhmästä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa, joissa 12 prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.


Lähde: Koulutustilastot 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3571, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (283,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 5.11.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/2018/vkour_2018_2019-11-05_tie_001_fi.html