Taulukoissa käytetyt luokitukset

Tausta

1990-luvulla on Tilastokeskuksen julkaisemana ilmestynyt kolme johtajuutta käsitelevää julkaisua: Naiset huipulla, Huipulla tuulee ja Onko huipulla tyyntynyt. Näissä julkaisuissa selvitettiin, miten naiset ja miehet sijoittuvat yritysten johtotasoille vuosina 1990, 1993 ja 1995 sekä tuona ajanjaksona tapahtuneita muutoksia johtopaikoilla. Hyvinvointikatsauksessa 4/2003 johtajuutta ja yrittäjyyttä tarkasteltiin vuoden 2000 tietojen pohjalta. Näillä Internetsivuilla olevat taulukot perustuvat Hyvinvointikatsauksen artikkelikokonaisuuden yhteydessä laadittuihin taulukoihin.

Taulukoissa esitetyt tilastot eri vuosilta on laadittu yhtenäisillä luokituksilla, joten tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Esitettyjä tilastoja on vaikea verrata johtajien työmarkkinoita käsitteleviin Tilastokeskuksen aiempiin julkaisuihin, koska käytetyt luokitukset poikkeavat näissä taulukoissa käytetyistä.

Taulukoiden lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa, paitsi järjestöjen lukumäärää ja henkilöstöä koskevien tietojen osalta yritysrekisteriä.

Toimialaluokitus

Käytetty toimialaluokitus on vuodelta 1995. Aiemmissa julkaisuissa käytetyt toimialaluokitukset ovat olleet vuosilta 1988 ja 1995.

Toimialaluokituksen 18 pääluokkaa on käytetty seuraavasti:

Alkutuotanto

A, B Alkutuotanto

• A maa-, riista- ja metsätalous
• B kalatalous

Jalostus- ja palvelutoiminta

C, D, E Teollisuus

• C mineraalien kaivu
• D sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
• E teollisuus

F Rakentaminen

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus

H Majoitus- ja ravitsemistoiminta

I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

J, K Liike-elämän palvelut

• J rahoitustoiminta sekä kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalvelut
• K liike-elämän palvelut

M, N Koulutus; Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut

(Tämä luokka on joissain taulukoissa mukana yhteiskunnallisten palvelujen ryhmässä. Ks. alla)

L, O, P, Q Yhteiskunnalliset palvelut

• L julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus
• O muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut
• P työnantajakotitaloudet
• Q kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot

X Toimiala tuntematon

Koulutusluokitus

Käytettävä koulutusluokitus on vuodelta 2000. Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon ainoastaan korkein tutkinto tai samanasteisista tutkinnoista viimeksi suoritettu.

Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö jakautuu keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Keskiasteen tutkintoja ovat ylioppilastutkinto ja ammatilliset tutkinnot, joihin sisältyvät sekä ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut tutkinnot että näyttötutkinnot. Korkea-asteen tutkintoja ovat alimman korkea-asteen eli opistotason tutkintojen lisäksi korkeakoulututkinnot, jotka on suoritettu yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä väliaikaisissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa.

Suomen koulujärjestelmä

Valtionveronalaiset tulot

Yksityisen sektorin johtajat

Yksityisen sektorin johtajia ovat kaikki johtajat ja ylimmät virkamiehet, jotka toimivat yksityisellä sektorilla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä.

Vuoden 2001 ammattiluokituksen perusteella johtajiksi on luokiteltu ammattiryhmät pääjohtajat ja toimitusjohtajat, tuotanto- ja linjajohtajat, asiantuntijajohtajat, pienyritysten johtajat sekä järjestöjohtajat.

Järjestöjohtajat

Järjestöiksi luetaan yritykset, jotka ovat oikeudellisesti säätiöitä, aatteellisia yhdistyksiä, taloudellisia yhdistyksiä tai joitakin uskonnollisia yhdistyksiä.

Tilastokeskuksen yritysrekisterin aineistoon rekisteröityvät verottajalta saadut tiedot niistä järjestöistä, joilla on Y-tunnus, työsuhteessa olevaa henkilöstöä tai jotka maksavat palkkaa. Järjestöjohtajien nimikkeitä työssäkäyntitilastossa ovat muun muassa toiminnanjohtaja, järjestöpäällikkö, työmarkkinajohtaja, puheenjohtaja, aluepäällikkö, -johtaja, neuvottelupäällikkö ja pääsihteeri. Luottamushenkilöstön varassa toimivat järjestöt eivät ole mukana aineistossa.

Julkisen sektorin johtajat

Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtion budjettitalouden piirissä olevaa toimintaa, kuntien ja kuntayhtymien sekä julkisten liikelaitosten toimintaa.

Julkisen sektorin johtaja-ammatit on rajattu päätöksentekoammatteihin vuoden 1997 ammattiluokituksen perusteella. Julkisen sektorin johtajia ovat valtion ja kuntien johtajat ja ylimmät virkamiehet, valtion alue- ja paikallishallinnon johtajat sekä julkisten liikelaitosten ja muiden toimintayksiköiden johtajat. Johtajiksi luetaan myös vaativissa julkisen hallinnon erityisasiantuntijatehtävissä johtamistyötä tekevät.

Yrittäjät

Yrittäjät on määritelty työllisten ammattiaseman kautta. Työlliset jaetaan palkansaajiin ja yrittäjiin. Yrittäjiä ei voida jakaa työnantaja- ja yksinäisyrittäjiin. Ryhmä yrittäjät sisältää myös ne perheenjäsenet, jotka muina kuin palkansaajina työskentelevät yrityksissä.

Tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään. Aineistossa yrittäjiksi luokitellut kuuluvat yrittäjien eläkevakuutuksen piiriin. Yrittäjien eläkelaissa (YEL) yrittäjäksi luokitellaan henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työssään virka- tai työsuhteessa. Yrittäjäksi luokitellaan yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai yli 50 prosentin äänimäärän tuottavan osan osakkeista omistava henkilö.

Yrittäjiä koskevat tilastot perustuvat työssäkäyntitilastoon vuosilta 1990, 1995 ja 2000.

Lähteet:

Väestölaskenta 2000. Käsikirja. Käsikirjoja 35. Tilastokeskus. Helsinki 2001.

Takaisin pääsivulle "Naiset ja miehet johtotehtävissä ja yrittäjinä"

Päivitetty 24.2.2004