Aiheet
Kansantalous

Kotitalouksien säästämisaste oli negatiivinen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä

tiedote | Kansantalouden sektoritilit neljännesvuosittain 2023, 1. vuosineljännes

Tammi-maaliskuussa kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste säilyi edellisen neljänneksen tasolla. Tammi-maaliskuussa säästämisaste oli -1,8 %. Kulutusmenot, joihin korkea inflaatio suoraan vaikuttaa, kasvoivat suhteessa enemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien investointiaste laski hieman edellisestä neljänneksestä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Keskeisiä poimintoja

  • Yritysten kausitasoitettu voittoaste laski -1,8 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ollen 29,2 %. Yritysten investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla, 29,3 %.
  • Rahoitus- ja vakuutuslaitoksien kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 1,2 % ja toimintaylijäämä kasvoi 1,4 % edelliseen neljännekseen verrattuna.
  • Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat käyvin hinnoin 2,4 miljardia euroa ja sulautetut kokonaismenot 2,2 miljardia euroa vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna.
  • Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 5,6 % ja hintamuutoksista puhdistettuna pieneni -1,7 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.
  • Tavaroiden ja palveluiden käypähintainen vienti kasvoi 6,1 % ja tuonti supistui 0,2 % vuodentakaisesta neljänneksestä.

Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet-sektori ei sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste pysyi samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä, ja oli tammi-maaliskuussa -1,8 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä sekä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo että kulutusmenot kasvoivat hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. Kulutusmenojen kasvuun vaikuttaa erityisesti voimakas inflaatio, mutta kun myös käytettävissä oleva tulo kasvoi, niin säästämisaste pysyi samana kuin edellisellä neljänneksellä.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 12,0 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit pienenivät hieman, ja käytettävissä oleva tulo kasvoi, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lähes kahdella miljardilla eurolla vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä saadut palkat kasvoivat 1,8 miljardilla eurolla, saadut omaisuustulot kasvoivat noin 0,9 miljardilla eurolla, yrittäjätulot pienenivät reilulla 0,2 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,5 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat 0,4 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,3 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 5,6 % ja hintamuutoksista puhdistettuna se pieneni –1,7 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat peräti 5,6 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voittoaste supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste laski -1,8 prosenttiyksikköä 29,2 %. Voittoasteen lasku johtui siitä, että kausitasoitettu arvonlisäys laski 0,2 %, kun taas kausitasoitetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 2,2 %. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, säilyi edellisen neljänneksen tasolla ollen 29,3 %.

Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna erityisen suuret muutokset kohdistuivat yrityssektorin omaisuusmenoihin. Maailmanlaajuinen korkotason nousu, joka alkoi loppuvuonna 2022 näkyi edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yrityssektorin maksamat korot kasvoivat yli kaksi miljardia euroa verrattuna vuoden 2022 samaan ajankohtaan. Myös muissa kuluerissä oli kasvua. Maksetut tuloverot kasvoivat 369 miljoonaa vuodentakaiseen verrattuna ja yrityssektorin investoinnit kasvoivat noin 800 miljoonaa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yritykset maksoivat noin 1,5 miljardia enemmän palkkoja kuin vuosi sitten. Yrityssektorin toimintaylijäämä eli voitot kasvoivat noin 300 miljoonaa euroa vuodentakaisesta. Sektorin nettoluotonanto oli 89 miljoonaa euroa. Tämä taso on kuitenkin poikkeuksellisen alhainen.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi 1,2 % edellisestä neljänneksestä. Tuotos kasvoi 2,5 % ja välituotekäyttö 4,1 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,1 miljardia euroa, se kasvoi 1,4 prosenttia. Maksetut palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 0,7 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuustulot kasvoivat merkittävästi, kuten myös omaisuusmenot, verrattuna edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot kasvoivat 190 %, ja omaisuusmenot 200 %. Tähän vaikutti erityisesti sekä saatujen korkotulojen että maksettujen korkomenojen suuri kasvu. Näiden erien lisäksi omaisuuserät pitävät sisällään muun muassa osingot ja uudelleen sijoitetut voitot.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 0,1 miljardia euroa vuoden takaisesta neljänneksestä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 7,7 miljardia euroa ja sulautetut kokonaismenot kasvoivat 7,6 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,8 miljardia euroa.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Tavaroiden ja palveluiden käypähintainen vienti kasvoi ja tuonti supistui vuodentakaisesta

Tilinpidon mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi ja tuonti supistui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Palveluiden tuonti kasvoi voimakkaasti, mutta tavaratuonnin euromääräisesti voimakkaampi supistuminen käänsi tuonnin 0,2 prosentin laskuun. Tavaroiden ja palveluiden taseen alijäämä oli 0,9 miljardia euroa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli huomattavasti pienempi kuin vuoden 2022 vastaavan neljänneksen 2,5 miljardin alijäämä.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 20,6 miljardia, mikä oli 5,9 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Palveluiden viennin arvo kasvoi 6,5 % vuodentakaisesta 7,7 miljardiin euroon. Tavaroiden tuonti supistui tammi-maaliskuussa 7,7 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 19,3 miljardia euroa. Palveluiden tuonnin arvo oli 9,7 miljardia, mikä oli 18,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Tavaratuonnin lasku selittyy mm. energiatuotteiden euromääräisen tuonnin laskulla. Palvelutuontia puolestaan kasvatti erityisesti muiden liike-elämän palveluiden tuonti ja suomalaisten ulkomaille kohdistuva matkailu, joka kirjataan matkailutuontina. Tarkempaa tietoa ulkomaankaupasta on saatavilla Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa –tilastosta. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa - Tilastokeskus (stat.fi)

Ulkomailta tammi-maaliskuussa saadut omaisuustulot olivat 0,1 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot, joista korkomenot ylittivät ulkomailta saatavat korkotulot ja osinkotulot osinkomenot vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat 0,5 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomailta saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 1,2 miljardia alijäämäinen vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.  

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 9.6.2023 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2022 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Tietojen tarkentuminen (revisiot)

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Tietojen tarkentuminen

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Taloustoimi
Ajanjakso:
neljännesvuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Taloustoimi
Ajanjakso:
neljännesvuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
Ajanjakso:
neljännesvuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Nata Kivari
yliaktuaari
029 551 3361
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.