Paljonko kotitalouteni kuluttaa kuukaudessa herkkuihin? Entä harrastusmaksuihin?
Kuinka helposti tulomme riittävät tavanomaisiin menoihin? Onko kotitalouteni pieni- vai suurituloisempi kuin muut? Onko meillä varallisuutta enemmän vai vähemmän kuin lapsiperheillä keskimäärin?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin voit nyt etsiä ja löytää vastauksia Tilastokeskuksen Oma talous -laskurista. Voit verrata oman kotitaloutesi tuloja, kulutusta ja varallisuutta muihin samassa tai eri elämäntilanteessa oleviin kotitalouksiin.
Laskuri perustuu tilastotietoihin vuodelta 2016. Se on harvinaisen herkullinen vuosi siksi, että sitten vuoden 1998 se on ensimmäinen, jolta on yhtä aikaa olemassa tilastoja sekä tuloista, kulutuksesta että varallisuudesta.
Kotitalouksien tuloja tilastoidaan vuosittain, mutta sekä kulutusta että varallisuutta epäsäännöllisemmin. Kulutustutkimus tehdään yleensä viiden vuoden välein ja varallisuustutkimus kolmen vuoden sykleissä.
Laskurin kaksi ensimmäistä kysymystä ovat hyvin helppoja: Montako jäsentä kotitaloudessani on? Kuinka moni heistä on alle 14-vuotias?
Meitä on kolme eikä kukaan ole alle 14-vuotias – kotitaloudessani on laskurin mukaan kaksi kulutusyksikköä. Mitä ihmettä, miten kolme henkilöä muuntuu kahdeksi kulutusyksiköksi?
Laskuri onneksi selittää asian. Kotitalouden ”ensimmäinen” aikuinen on kokonainen kulutusyksikkö, muut yli 13-vuotiaat ovat puolikkaita. Jos meillä olisi alle 14-vuotiaita, he olisivat kukin 0,3 kulutusyksikköä.
Miksi tällainen muutos tehdään? Siksi että kotitalouden tarpeet eivät kasva samassa tahdissa kuin henkilöiden määrä.
Esimerkiksi, kun kaksi vuokrayksiössä asuvaa aikuista muuttaa asumaan yhdessä vuokrakaksioon, heidän asumiskustannuksensa yhteensä todennäköisesti pienenevät. Ja lapset eivät kuluta yhtä paljon kuin nuoret ja aikuiset.
Kun kunkin kotitalouden tulot ja kulutus jaetaan kulutusyksiköiden määrällä, voidaan verrata erikokoisia ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia keskenään.
Seuraavat kysymykset vaativat jo hieman muistelua ja yhteenlaskua, mutta jo muutaman tiedon antamalla saan mielenkiintoista tietoa esimerkiksi kotitaloutemme kulutustavoista. Ostamme tuoretta kalaa 400 prosenttia enemmän kuin lapsiperheet keskimäärin, jopas!
Kokeilepa sinäkin!
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.
Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.
Juuri julkaistuihin kokeellisiin tilastoihin tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin EU-maissa on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat.
Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pienituloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.
Etenkin pienituloiset ja lapsiperheet käyttävät päivittäisiin menoihin vähemmän rahaa kuin lainsäätäjä on arvioinut tarpeelliseksi tasoksi.
Omistusomakotitaloissa asuvien pienituloisuusaste on pysynyt muutamassa prosentissa 1990-luvulta tähän päivään kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Samaan aikaan julkisesti tuetuissa vuokra-asunnoissa asuvien pienituloisuusaste on noussut kahdenkymmenen prosentin tuntumaan.
