Tiedonkeruumenetelmän valinta
Tiedonkeruutavan valinta ei ole muista tekijöistä irrallinen toimenpide. Määrääviä tekijöitä ovat tutkimuksen tavoitteet, laatu, tutkimusasetelma, tietosisältö, tutkimuskohteiden valinta eli otanta, tavoiteltu vastausosuus ja kustannukset. Tiedonkeruutapa vaikuttaa myös tutkimuksen aikatauluun ja tulosten laatuun sekä tutkimuslomakkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Eri tiedonkeruutavat mahdollistavat varsin erilaisen otoskoon.
Puhelinhaastattelujen ominaispiirteitä ovat tiedonkeruun nopeus, kysymysten ymmärtämisen ja vastausten loogisuuden tarkistusmahdollisuus, korkeat vastausosuudet ja kohtuulliset kustannukset. Puhelinhaastatteluissa vastausvaihtojen tulee olla varsin lyhyitä ja selkeitä. Puhelinhaastattelussa voidaan esittää käyntihaastatteluja helpommin arkaluonteisia kysymyksiä. Puhelinhaastattelun maksimikesto voi olla korkeintaan 30 minuuttia.
Käyntihaastattelut mahdollistavat jopa yli tunnin menevät haastattelut. Visuaalisten apuvälineiden käyttäminen (mm. vastauskortit, kuvat) mahdollistaa monimutkaistenkin asioiden kysymisen ja vastausvaihtoehtojen suurehkon määrä. Haastattelutilannetta voidaan kontrolloida puhelinhaastattelua paremmin ja haastattelijat voivat puhelinhaastatteluja helpommin varmistaa kysymysten oikean ymmärtämisen. Haastateltavaa voidaan opastaa esim. myöhemmin palautettavan päiväkirjan pitoon ja saadaan monipuolinen haastattelijapalaute. Arkaluonteisten asioiden kysyminen on puhelinhaastatteluja vaikeampaa, mutta kokemusten mukaan mahdollista, jos kyseessä ovat kokeneet haastattelijat ja käytetään tarvittaessa erityisratkaisuja. Käyntihaastatteluissa päästää yhtä korkeisiin tai jopa korkeampiin vastausosuuksiin kuin puhelinhaastatteluissa. Tiedonkeruumenetelmänä käyntihaastattelut ovat puhelinhaastatteluja kalliimpia, mutta samalla voidaan kerätä laaja ja rakenteellisesti vaikeakin tietosisältö luotettavasti.
Postikyselyjen etuna on suhteellisen halpa hinta suurillakin otoksilla, puhelinhaastatteluja suurempi vastausvaihtoehtojen määrä, arkaluonteisten asioiden kysymisen helppous, mutta ongelmina haastatteluja alhaisemmat vastausosuudet, haastatteluja hankalampi vastaamisen laadunvalvonta ja keruuaikataulun pituus. Postikyselyt mahdollistavat vain yksikertaiset kysymysasettelut ja ns. hyppyrakenteet.
Internet-tiedonkeruiden valtteja on halpuus ja nopeus, mutta ongelmana tulosten edustavuus. Tällä hetkellä menetelmä soveltuu lähinnä yritys ja yhteisökyselyihin ja vain rajatuissa tapauksissa väestökyseluihin. Web-kyselyjen ongelmana on se, että ne edustavuuden suhteen vain harvoin täyttävät tilastollisen tutkimuksen laatukriteerit.
Osallistuvaa havainnointia ja tilannetiedonhankintaa voidaan käyttää esitutkimuksissa ja kerättäessä tietoa mm. hinnoista, liikennekäyttäytymisestä, matkustajavirroista, osallistujamääristä, ympäristön tilasta. Yleisimmin tätä menettelyä käytetään yhdessä jonkin muun tiedonhankintatavan kanssa.
Kvalitatiiviset haastattelut – Lomakkeiden testaus ja kehittäminen -tiimi antaa organisoidut puitteet kvalitatiivisille haastatteluille ja ryhmähaastatteluille sekä kognitiivisille testauksille. Niitä voidaan hyödyntää mm. lomaketestauksissa, esitutkimuksissa sekä syvennettäessä kvantitatiivisten aineistojen tulkintojen.
Näiden lisäksi tiedonkeruissa on mahdollista käyttää edellä mainittujen menetelmien yhdistelmiä kuten informoidut postikyselyt, postikyselyjen puhelinkarhunta, käyntihaastattelujen drop off- lomakkeet, tiedonkeruun jatkaminen tai täydentäminen toisella menetelmällä. Näiden ns. mixed mode -menetelmien käyttö edellyttää erityisasiantuntemusta ja olemme valmiit konsultoimaan näissä kysymyksissä.