Tiedote 16.5.2007

Omistusasunto yhä suomalaisten toiveena

Suomalaisista kotitalouksista 67 prosenttia asui omistusasunnossa vuonna 2005. Omistusasunto on kuitenkin toiveasunto 86 prosentille suomalaisista, vuokra-asunto vain joka kymmenennelle. Suurituloisista yli 90 prosenttia halusi asua ja myös asui omistusasunnossa. Pienituloisimmistakin runsaat 70 prosenttia olisi halunnut omistusasunnon, mutta vain viidennes oli toteuttanut tavoitteensa. Omistusasumista suositaan, koska sitä pidetään hyvänä sijoituksena ja taloudellisesti edullisena. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta raportista Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet, joka pohjautuu laajaan haastattelututkimukseen.

Nykyisen asunnon ja tavoiteasunnon hallintamuoto käytettävissä olevien tulojen mukaan, %

Kotitalouden tulot ja varallisuus vaikuttavat suomalaisten asumistoiveisiin, mutta vielä ratkaisevammin ne vaikuttavat nykyiseen asumistasoon ja asumistyytyväisyyteen. Mahdollisuudet toteuttaa asumistoiveita ovat muita heikommat suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Myös nuoret ovat muita tyytymättömämpiä asumiseensa. Nuoret haluaisivat asua laadukkaammin, mutta heillä ei ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia.

Omakotitalo on tavoiteasunto yli puolelle (56%) suomalaisista, kun todellisuudessa omakotitalossa asuu vajaat 40 prosenttia. Kerrostalossa haluaisi asua noin viidennes ja rivitalossa kuudennes suomalaisista. Erityisesti lapsiperheet toivovat asunnoksi omakotitaloa, kun taas ikääntyneet suosivat kerrostaloasuntoa. Toiveet omakotitalosta eivät ole suoraan yhteydessä tuloihin. Suurituloiset asuvat usein suurissa kaupungeissa, ja eivätkä siksi tavoittele omakotitaloa yhtä usein kuin muut. Samoin koulutetuimmat haluavat muita harvemmin omakotitaloon. Talotyypin valintaan näyttääkin vaikuttavan iän ja elinvaiheen ohella myös kotitalouden elämäntapa ja ajankäyttö.

Omakotitaloa tavoiteasuntonaan pitävät kuntatyypin mukaan, %

Suurin osa suomalaisista toivoo asunnon sijaitsevan väljästi rakennetulla alueella. Taajama tai lähiö on toiveasuinalue yli 40 prosentille suomalaisista, maaseutu tai muu haja-asutus-alue vajaalle kolmannekselle ja kaupunki tai kunnan keskusta-alue neljännekselle. Etenkin lapsiperheet arvostavat asuinalueen rauhallisuutta. Lapsiperheistä, joissa on kouluikäisiä lapsia, 40 prosenttia valitsisi mieluiten maaseudun tai haja-asutusalueen.

Asumisessa tärkeintä ovat suomalaisten mielestä kodikkuus ja viihtyisyys. Seuraavaksi tärkeintä on asumiskulujen kohtuullisuus. Asumismenojen kohtuullisuus on tärkeää varakkaillekin, mutta etenkin pienituloisille ja ikääntyneille.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä asumiseensa vaikka asuvatkin ahtaasti

Noin miljoona suomalaista asui ahtaasti vielä vuonna 2004. Suuremman asunnon tarve on myös yleisin muuttosyy. Suomalaisten tavoiteasunnon keskikoko on 114 neliömetriä, nykyiseen asuntoon toivotaan lisää 27 neliömetriä. Vähävaraisimpien kotitalouksien nykyisen asunnon keskikoko on 45 neliötä, varakkaimpien 146 neliötä. Suuret tulot ja runsas varallisuus mahdollistavat niin tilavat asunnot kuin asunnon tai vapaa-ajan asunnon omistamisen. Asunnot ovat muita pienempiä kaupunkimaisissa kunnissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä asuntoaan pitää liian pienenä joka neljäs kotitalous, kun muualla maassa vastaava osuus on 13 prosenttia.

Vaikka asunnot ovat Suomessa suhteellisen pieniä, suomalaiset ovat tyytyväisiä asuntoonsa ja asuinympäristöönsä. 85 prosenttia suomalaisista on erittäin tai melko tyytyväinen nykyiseen asuntoonsa. Suurituloiset ja varakkaat ovat muita tyytyväisempiä asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Varakkaimmista erittäin tyytyväisiä asuntoonsa on yli puolet, mutta vähävaraisimmista vain runsas viidennes. Asuinalueeseensa tyytyväisiä on yli 90 prosenttia suomalaisista.

Suomalaiset muuttavat paljon: neljäsosa suomalaisista harkitsee muuttoa. Muuton syyt liittyvät useimmiten asunnon kokoon ja perhetilanteeseen, omakotitalon saadakseen muuttaa alle kymmenesosa. Nuoret muuttavat muita useammin, mutta 75 vuotta täyttäneistäkin joka kymmenes suunnittelee muuttoa. Puolet suomalaisista asuu jo tavoiteasunnossaan. Varakkaat ja suurituloiset asuvat tavoiteasunnossaan muita useammin, samoin ikääntyneet. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla vain kolmasosa on saavuttanut tavoiteasuntonsa.

Velkaisissa omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asutaan kalleimmin

Suomessa joka toinen omistusasunto on velaton ja asukas maksaa vain ylläpitokulut. Halvimmin sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin asutaan velattomissa omakotitaloissa, joissa asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on keskimäärin 13 prosenttia. Jos lainojen lyhennykset otetaan huomioon, euromääräisesti kalleimmin asutaan velkaisissa omistusasunnoissa. Niiissä asumismenojen osuus tuloista on omakotitaloissa keskimäärin 18 prosenttia ja osakeasunnoissa 20 prosenttia. Jos taas lainojen lyhennyksiä ei lasketa mukaan tai asunnon koko otetaan huomioon, kalleinta on asuminen vuokra-asunnoissa. Niissä asumismenot vievät yli kolmanneksen tuloista ennen asumistuen vähentämistä ja asumistuen vähentämisen jälkeenkin lähes kolmanneksen.

Asumismenojen maksaminen oli aiheuttanut vuonna 2004 suuria vaikeuksia 4 prosentille suomalaisista. Eniten vaikeuksia selvitä asumismenoista oli ollut vuokra-asunnoissa asuvilla, joista 8 prosentilla oli ollut suuria vaikeuksia ja 28 prosentilla jonkin verran vaikeuksia. Asumismenoihin liittyviä maksuvaikeuksia oli eniten alle 25-vuotiailla, noin puolella. Asuntolainojen hoidossa oli ollut viimeisen vuoden aikana vaikeuksia 8 prosentilla suomalaisista.

Asuntovelkojen suuruus vaihtelee suuresti elinkaaren mukaan. Nuorten asuntovelkaisten kotitalouksien lainat ovat kasvaneet vuodesta 1998. Nuorten 25-34-vuotiaiden asuntovelkaisten kotitalouksista 31 prosentilla oli asuntolainaa yli 100 000 euroa vuonna 2004. Myös laina-ajat ovat pidentyneet. Vuonna 2005 asuntolainan keskimääräinen laina-aika oli 17 vuotta. Pitkiä asuntolainoja on nykyään myös vanhemmilla ikäryhmillä: 55-65-vuotiaista 6 prosentilla laina-aika on yli 30 vuotta. 73 prosenttia asuntovelkaisista arvioi selviänsä mahdollisen koron nousun aiheuttamasta 100 euron kuukausikustannusten noususta ja 45 prosenttia 200 euron lisäkustannuksista.

Suomalaisten asumistavoitteet ja mahdollisuudet -raportti perustuu Tilastokeskuksen määrävuosina tekemään kyselytutkimukseen kotitalouksien varallisuudesta. Vuoden 2004 tutkimukseen liitettiin laaja osio asumiseen liittyviä kysymyksiä, joissa selvitettiin muun muassa asumistyytyväisyyttä, muuttosuunnitelmia, tavoiteasunnon ominaisuuksia sekä asumisen arvostuksia. Tutkimusaineisto on kerätty käyntihaastatteluina, aineistoon kuului 3 455 kotitaloutta. Tutkimuksen rahoitukseen ovat osallistuneet ympäristöministeriö, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Raportin on laatinut asumisen tutkimusprofessori Anneli Juntto Kuopion yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitokselta.

Lähde: Suomalaisten asumistavoitteet ja mahdollisuudet. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anneli Juntto p. 050-324 7891

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Linkit: Asumiseen liittyviä tilastoja
Tilaukset: Tilastotori, myyntipalvelu myynti.tilastokeskus.fi

Jaa