Rakennusluokitus 1994

Luokituksen kuvaus

Käyttötarkoitus:

Rakennusluokitus on tarkoitettu rakennusten luokitteluun niiden käyttötarkoituksen mukaan. Luokitusta voidaan käyttää myös toimitilaluokituksena. Luokitus on tarkoitettu vain talorakennusten luokitteluun. Maa- ja vesirakentamisen sekä sivu- ja alaurakoinnin tuotteet jäävät luokituksen ulkopuolelle.

Rakennusluokituksen tärkeimmät käyttökohteet ovat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sekä siihen perustuvat rakennus- ja asuntotuotantotilastot sekä rakennus- ja asuntokantatilastot. Luokituksen avulla pyritään selvittämään mm. ihmisten asumisolosuhteita, eri toimintojen sijoittumista ja kiinteitä toimintaedellytyksiä.

Rakennusluokitus on JHS-standardi (JHS 186).

Luokituksen kansainvälinen tausta

Rakennusluokitus 1994:n taustalla ei ole kansainvälistä suositusta. EU:ssa on kuitenkin valmistunut oma rakennusluokitus, Classification of Types of Constructions, CC (Version 19.3.1996. Eurostat, 1996.). Luokitus on kehitetty YK:n yleisen tavaroiden ja palvelusten luokituksen CPC:n (Provisional Central Product Classification. United Nations, 1991.) pohjalta siten että CPC-luokituksen luokkaa 52 "Rakennukset" alajaotteluineen on käytetty EU:n rakennusluokituksen pohjana.

Edellinen rakennusluokitus vahvistettiin vuonna 1981. Luokituksen sisältö ei ole muuttunut merkittävästi. Erot vanhan ja uuden luokituksen välillä ovat lähinnä rakenteellisia (ks. Viimeiset muutokset -kappale).

MUUTOKSET EDELLISESTÄ VERSIOSTA

Edellinen rakennusluokitus vahvistettiin vuonna 1981. Luokituksen sisältö ei ole muuttunut merkittävästi. Erot vanhan ja uuden luokituksen välillä ovat lähinnä rakenteellisia. Rakennusluokitus 1994:ssä pääluokkia on 13 ja ne on merkitty kirjaimilla. Vanhassa luokituksessa niitä oli 10. Uusia pääluokkia ovat B "Vapaa-ajan asuinrakennukset", E "Liikenteen rakennukset" sekä L "Palo- ja pelastustoimen rakennukset.

Vapaa-ajan asuinrakennukset sisältyivät vanhassa luokituksessa asuinrakennuksiin. Liikenteen rakennukset olivat yhdessä luokan "Muut rakennukset" kanssa. Palo- ja pelastustoimen rakennukset on haluttu tiettyjä erikoistarpeita varten omaksi luokakseen.

Kaksinumerotason luokkia uudessa luokituksessa on neljä vähemmän kuin vanhassa luokituksessa. Varsinaisen luokittelutason eli kolminumerotason luokkien määrä vähenee vanhan luokituksen 100 luokasta uuden luokituksen 77 luokkaan. Muutoksilla on pyritty lähinnä ajanmukaistamaan luokitusta sekä vähentämään tarpeettomia luokkia.

LUOKITUKSEN RAKENNE TAI LUOKITTELUPERIAATTEET JNE

Rakennusluokitus 1994:n pääluokat on merkitty kirjaimilla. Pääluokat on jaettu kaksinumerotason luokkiin sekä edelleen kolminumerotason luokkiin. Rakennukset pyritään luokittelemaan aina kolminumerotason mukaisesti. Rakennuksia voidaan ryhmitellä erilaisissa sovelluksissa pää- ja alaluokkien mukaisesti. Pääluokkia on 13, kaksinumerotason luokkia 31 ja kolminumerotason luokkia 77.

Luokituksen kohdeyksikkönä on rakennus, joka sisältää asumiseen tai muihin toimintoihin tarkoitettua tilaa. Kohdeyksikkönä voi olla myös rakennuksessa sijaitseva toimitila. Käyttötarkoitus määräytyy rakennukselle rakennuslupaa myönnettäessä tai luvanvaraisesti rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa.

Rakennuksen käyttötarkoitus voidaan usein ilmaista samoin käsittein kuin siellä tapahtuva toimintakin. Ero kannattaa huomata; toimialaluokitus luokittelee taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä, kun taas rakennusluokitus luokittelee fyysisiä yksiköitä, rakennuksia tai toimitiloja. Toimialaluokitusta käytetään pääasiassa, kun halutaan ryhmitellä toimipaikkoja, yrityksiä tms.

Ympäristöministeriön kaavamerkintäpäätöksen mukaan voidaan myös osoittaa eri alueiden käyttötarkoitus.

Rakennuksen pelkkä käyttötarkoitus ei aina kerro riittävästi rakennuksen ominaisuuksista. Myös jotkin rakennustekniset seikat, kuten esimerkiksi hallimaisuus ja luhtitalomaisuus, määräävät rakennuksen ominaisuuksia, joita tarvitaan varsinkin taloustilastollisiin tarkoituksiin mm. rakennustuotannon volyymin ja arvon mittaamiseen.

Rakennuksen (toimitilan) sijoittaminen luokituksen johonkin luokkaan määräytyy pääasiassa sen perusteella, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Asuinrakennuksiksi määritellään kuitenkin vain sellaiset rakennukset, joissa asuintilaa on yli puolet kerrosalasta.

Näistä säännöistä poikkeuksena on luokka "Muut rakennukset", johon saa luokitella vain pienet, vähämerkityksiset rakennukset, kuten esimerkiksi asuinrakennusten ja kesämökkien yhteydessä olevat talous- ja saunarakennukset yms. Tärkeät ja kooltaan riittävän suuret talousrakennukset luokitellaan pää- ja alaluokkaan, johon ne pääasiassa on tarkoitettu.

Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa. Se sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat eivät ole rakennuksia, jos niiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja ne eivät sisällä varsinaisiin talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita (esim. maanalaiset öljysäiliöt). Kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms. sekä matkailuvaunuja, laivoja yms. ei myöskään luokitella rakennuksiksi.

Toimitila on rakennus tai sen osa, joka on saman luonnollisen tai oikeudellisen henkilön hallinnassa ja jota käytetään muuhun toimintaan kuin asumiseen. Jos sama henkilö sekä asuu että harjoittaa muuta toimintaa samassa rakennuksessa, määritellään muuhun kuin omaan asumiseen käytetty tila omaksi toimitilakseen. Toimitila sisältää kaikki erilliset tilat, kuten huonetilat, varastot, taloustilat jne., joten toimitilan sisäisiä tiloja ei enää eritellä.

Asunto on keittiöllä, keittokomerolla tai keittiötilalla varustettu yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävä jatkuvaan asumiseen tarkoitettu huoneisto. Asunnolla on oltava oma sisäänkäynti, joka ei kulje toisen huoneiston läpi. Asuntola on rakennus, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Asuntolassa ei yleensä ole em. määritelmän mukaisia asuntoja.

Luokitusjulkaisut

Rakennusluokitus 1994. Helsinki : Tilastokeskus, 1994. (Käsikirjoja / Tilastokeskus, 16)