tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Ulkomaisen työvoiman tilastointiin parannusta

4.8.2015

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä tietotarve on laajaa, mutta vertailu­kelpoisia tietoja on vain vähän saatavissa. Tilapäisen ulkomaisen työvoiman rekisteröintiä ja tilastointia kehitetään parhaillaan.

U. Östlund

Kuva: U. Östlund

Maahanmuuton vilkastuessa maahan­muuttajia koskevien tietojen tarve on lisääntynyt merkittävästi. Pakolaisuudesta tai perhesyistä johtuvan maahan­muuton lisäksi työperustaisen maahanmuuton kysymysten käsittelyyn on kaivattu nykyistä enemmän tilastollista taustatietoa. Ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärää ei tarkkaan tiedetä, sillä maassa vakinaisesti asuva ulkomainen työvoima kattaa vain murto-osan kaikista ulkomaalaisista työntekijöistä. Yhä suurempi osa ulkomaisesta työvoimasta työskentelee Suomessa vain tilapäisesti muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen.

Ulkomaalaisten tekemä tilapäinen työ voidaan organisoida monella tavalla ja ryhmitellä siten muutamaan eriluonteiseen ryhmään: Ensimmäisen ryhmän muodostavat ulkomaalaiset työntekijät, jotka on palkattu suoraan suomalaisen työnantajan palvelukseen. Toisen ryhmän muodostavat Suomeen lähetetyt työntekijät, jotka ovat ulkomaisten työnantajien palveluksessa ja kolmannen Suomessa toimivat ammatin harjoittajat. Näiden lisäksi yhä useampi ulkomaalainen työntekijä työskentelee Suomessa kausi­luonteisesti ainoastaan lyhyen ajan, esimerkiksi marjan- tai sienten­poimijoina syksyisin.

Tilapäisen ulkomaisen työvoiman säännöllinen tilastointi on huomattavasti vaikeampaa kuin vakinaisesti Suomessa asuvan ulkomaalaisen väestön. Vaikka käyttökelpoista tietoa on monella viranomaisella, tietojen yhdistäminen eri rekistereistä luotettavaa tilastointia varten ei ole nykyisellään mahdollista. Lisäksi ongelmana on se, että tietojen yhteen kokoaminen ja tilastojen tuottaminen ei ole minkään viranomaisen vastuulla. Tilapäisten ulkomaalaisten työntekijöiden rekisteröitymisestä väestötieto­järjestelmään ei ole myöskään olemassa yleissäädöstä.

EU:n sisällä liikkuvat työntekijät ovat tilastoinnin kannalta kaikkein vaikeimmin tavoitettavissa oleva ryhmä, sillä vapaan liikkuvuuden vuoksi näiden työntekijöiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta ei jää rekisteri­merkintää. Muiden maiden työntekijöistä sen sijaan kerätään yleisesti tiedot viisumi- tai oleskelu­lupa­päätösten yhteydessä.

Tietoja tarvitaan monella politiikan ja hallinnon alalla

Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvien tietojen tarve on laaja ja ajantasaista tietoa tarvitaan muun muassa talous- ja työllisyys­politiikassa, alueellisessa kehittämisessä, harmaan talouden vastaisten toimenpiteiden kohdentamisessa ja maahanmuuttajien kotouttamis­politiikassa. Lisäksi tilastoinnille on kysyntää kansainvälisesti, ja Suomen tulisikin raportoida nykyistä paremmin työvoiman muuttoliikkeistä esimerkiksi Euroopan unionin komissiolle ja OECD:lle.

Koska tilapäisen ulkomaisen työvoiman tilastoinnissa on merkittäviä puutteita, tilastoinnin katveet ovat hankaloittaneet myös eri viranomaisten, kuten poliisin tai työsuojeluviranomaisten käytännön toimintaa.

Tilastoinnin puutteiden korjaamiseksi Tilastokeskus asetti valtiovarain­ministeriön pyynnöstä keväällä 2013 työryhmän selvittämään tilastoinnin kehittämis­mahdollisuuksia. Työryhmän keskeisenä tavoitteena oli paikantaa olemassa olevat tietolähteet ja löytää edellytykset tehokkaalle ja kattavalle ulkomaisen työvoiman tilastointi­järjestelmälle.

Työryhmän huomio laajentui nopeasti työskentelyn käynnistyttyä pelkän tilastoinnin kehittämisestä ulkomaalaisten työntekijöiden rekisteröinnin kehittämiseen, sillä vasta tällöin rakennettava järjestelmä tehostaisi samanaikaisesti useiden eri viranomaisten toimintaa. Työryhmän työskentelyyn osallistui laaja joukko asiantuntijoita eri organisaatioista, ja työryhmä sai työnsä päätökseen kesäkuussa 2014.

Työnantajille ilmoitusvelvollisuus, työntekijöille rekisteröitymisvelvollisuus

Työryhmä esitti loppuraportissaan kolme vaihtoehtoa tilapäisen ulkomaisen työvoiman rekisteröinnin ja tilastoinnin kehittämiseksi:

Ensimmäinen vaihtoehto perustui ulkomaalaislain velvoitteeseen, jonka mukaan työnantajan tulee säilyttää tiedot ulkomaalaisista työntekijöistään ja näiden työnteko-oikeuksien perusteista. Ryhmä esitti, että tämä velvoite muutetaan aktiiviseksi ilmoitus­velvollisuudeksi.

Toinen vaihtoehto liittyi veronumero­käytännön laajentamiseen rakentamisen lisäksi myös muille toimialoille.

Kolmantena vaihtoehtona tarkasteltiin eläketurva­järjestelmään liittyvien rekisteröinti­käytäntöjen edelleen kehittämistä.

Näistä kolmesta vaihtoehdosta työryhmä päätyi loppu­raportissaan esittämään rekisteröinti- ja tilastointi­puutteiden korjaamiseksi ensisijaisesti ensimmäistä vaihtoehtoa, eli ulkomaalaisia työntekijöitä koskevaa ilmoittamis­velvollisuutta. Työryhmän ehdotuksen mukaan työnantajan (tai aliurakointia käytettäessä työn päätoimeksi­antajan) tulee lain velvoittamana ilmoittaa erikseen sovittavalle viranomaiselle kaikki ulkomaalaiset työntekijänsä henkilö­tunnuksin.

Työnantajalle asetettu velvoite edellyttää, että jokainen työntekijä hankkii itse henkilö­tunnuksen työnantajalle toimitettavaksi. Ilmoittamis­velvollisuus ja siihen kytkeytyvä ulkomaalaisten työntekijöiden rekisteröityminen väestötieto­järjestelmään esitetään sidottavaksi kaikkia toimialoja ja kaikkia ulkomaalaisia työntekijöitä koskevaan yleissäädökseen. Työryhmän selvityksessä esitetään, että rekisteröinti perustuisi muutettavaan ulkomaalais­lakiin.

Samanaikaisesti Tilastokeskuksen asettaman työryhmän kanssa ulkomaisen työvoiman rekisteröinnin kehittämiseksi on ollut käynnissä myös muita hankkeita, keskeisimpinä Verohallinnon veronumero­järjestelmän laajentaminen ja valtiovarain­ministeriön käynnistämä kansallisen tulorekisterin kehittäminen. Ongelmana näissä kehittämis­vaihtoehdoissa on se, että tulorekisterin kehitystyö on vasta alkumetreillä ja laajennettunakin veronumero­järjestelmä kattaisi vain osan toimialoista ja ainoastaan osan ulkomaalaisista työntekijöistä.

Tilastokeskuksen työryhmän esittämä malli saataisiin nopeammin käyttöön, ja ilmoitus­velvollisuudella voitaisiin merkittävästi parantaa tilastointia ja saada suuri määrä tilapäisesti Suomessa työskenteleviä ulkomaalaisia väestötieto­järjestelmään ja siten viranomais­valvonnan piirin.

Suurimpana haittana ilmoitus­velvollisuudessa on yritysten hallinnollisen taakan kasvu. On kuitenkin muistettava, että ulkomaalais­laki velvoittaa työnantajia jo nykyisellään säilyttämään tiedot ulkomaalaisista työntekijöistään. Nykyinen säädös on kuitenkin käytännössä toimimaton, sillä tietojen tarkistus jää työsuojelu­viranomaisten satunnaisten kontrolli­käyntien varaan, jolloin työryhmän esittämä sähköinen ilmoitus­käytäntö mahdollistaisi myös säädöksen noudattamisen tehokkaamman valvonnan.

Työntekijät hyötyisivät uudesta menettelystä siten, että kaikilla työntekijöillä olisi jatkossa kansalaisuudesta tai syntymämaasta riippumatta lain mukaiset työehdot, työajat ja palkat.

Työnantajien hyödyt tulisivat näkyviin erityisesti harmaan talouden hillinnän ja puhtaamman kilpailun kautta, mutta myös siten, että sähköinen ilmoitus­­velvollisuus vapauttaisi työnantajat ulkomaalaisia työntekijöitä koskevien tietojen säilyttämis­velvollisuudesta. Vaikka ilmoitusvelvollisuus ja toimivan mallin rakentaminen aiheuttaa kustannuksia, kunnollisen rekisteröinti- ja tilasto­järjestelmän kautta saavutettavat hyödyt tulevat olemaan kaiken kaikkiaan kustannuksia merkittävästi suuremmat.

Aihealueen tilastoinnin parantaminen on nyt saatu käyntiin ja jatkotyössä tulee keskittyä tarkentamaan lainsäädäntöön liittyviä muutostarpeita sekä pyrkiä löytämään järjestelmälle ja tilastoinnille vastuutahot sekä riittävät resurssit. Päätökset kehittämistyön tulevaisuudesta tehdään valtiovarain­ministeriössä.

 

Kirjoittaja on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähde:

Tilastokeskus. Esitys ulkomaisen työvoiman rekisteröinti- ja seuranta­järjestelmäksi. Tilapäisen ulkomaisen työvoiman tilastointia kehittävän työryhmän (TUTKA) loppuraportti 6/2014.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit