tk-icons
Sivuston näkymät

Blogit

Blogi
25.9.2018
Atro Andersson

Varainsiirtoveroaineiston perusteella kotitaloudet ovat ostaneet myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia. Yhtiölainat kasautuvat enenevissä määrin kotitalouksille.  

Blogi
11.9.2018
Ilkka Lehtinen

Viljan osalta määrä on tänä vuonna pieni, mutta hinta hyvä kuten myös sadon laatu. Sadon arvo onkin edellisvuosia suurempi.

Blogi
28.8.2018
Tarja Hatakka

Millainen on minun kotitalouteni suhteessa muihin tuloiltaan, menoiltaan, varallisuudeltaan? Enää ei tarvitse arvailla, kun voi katsoa Oma talous -laskurista.

Blogi
1.8.2018
Ulla Hannula, Liisa Larja

Työllisyyden kasvu tuli vuoden toisella neljänneksellä pää­asiassa yksityisen sektorin kokoaika­töistä, kirjoittavat työmarkkinatilaston asiantuntijat Liisa Larja ja Ulla Hannula.

Blogi
12.7.2018
Tuomas Rothovius

Kansantalouden tilin­pidon uusin tieto vuoden 2017 b­kt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työ­panos ollut turhaa?

Blogi
3.7.2018
Sirkku Hiltunen

Tänä vuonna etsimme Suomi lukuina 2018 -julkaisuun muutamia nostolukuja, ja siinä samalla tulin pohtineeksi tilastolukuja hieman toiselta kantilta kuin aiemmin.

Blogi
18.6.2018
Heli Mikkelä

Avoimen tiedon kriteerien avulla jokainen tiedon tuottaja tai käyttäjä pystyy arvioimaan, onko tieto avointa vai ei. Olisiko mahdollista rakentaa vastaava helppokäyttöinen kehikko tukemaan tiedon laadun arviointia? pohtii Tilastokeskuksen ylijohtaja Heli Mikkelä.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Blogi
2.5.2018
Marjo Bruun

Tämän vuoden YK:n tilastokomission kokouksessa käytiin aktiivista, tunteitakin nostattavaa keskustelua maailman tilastojohtajan tarpeesta. Kyseessä oli ehdotus ”Chief Statistician” -viran perustamisesta YK:n tilastoyksikköön.

Blogi
17.4.2018
Hanna Sutela

The platform economy, also known as the sharing economy, is a new kind of economic activity. There an enterprise offers digital market­places to other actors by means of which they can create something that produces value added.

Blogi
17.4.2018
Hanna Sutela

Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Blogi
11.4.2018
Timo Koskimäki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi (HS 10.4.) laskevansa jokaiselle kansalaiselle riskiarvion, joka kuvaa yksilöllisesti kunkin meistä terveyden­huolto­järjestelmälle aiheuttamia kustannuksia. Laskelma perustuisi jokaisen henkilökohtaiseen terveys­historiaan ja lisäksi tarkkoihin ammatti-, työhistoria- ja koulutus­tietoihin.

Blogi
9.4.2018
Tuomas Parikka

Tilastokeskus julkaisi kulutustutkimuksen ennakkotietoja syksyllä 2016. Osana julkistusta kerrottiin arvio koirien määrästä Suomessa.

Blogi
5.4.2018
Anna Pärnänen

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!

Blogi
27.3.2018
Atro Andersson

Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiö­lainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitus­osuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].

Blogi
23.3.2018
Olli Savela

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Blogi
21.3.2018
Ilkka Lehtinen

Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.

Blogi
15.3.2018
Tapio Kuusisto

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Blogi
7.3.2018
Anu Karhu, Mikko Sankala

Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut olivat vuoden 2015 lopussa reaalisella kolmen prosentin diskonttokorko-oletuksella laskettuna 631,5 miljardia euroa eli 301 prosenttia suhteessa brutto­kansan­tuotteeseen.

Blogi
7.2.2018
Jouni Kotkavuori

Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusi­kymppinen professori, tilasto­tietoja... Auditorio on täpö­täysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperi­rullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).

Blogi
24.1.2018
Sami Fredriksson T&T-juttutuokiossa

Konkurssien määrän väheneminen jatkui viime vuonna. Taloustilanteen paranemisen lisäksi luvuissa on tällä kertaa jonkin verran satunnaistekijän eli Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vaikutusta, kertoo konkurssitilaston tjä Sami Fredriksson Tieto&trendit-toimituksen juttutuokiossa.

Blogi
5.1.2018
Sampo Pehkonen

Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvi­sää on etelässä surkea ja palkka­eroista puhutaan. Ja kuten lämpö­tila, naisten ja miesten välinen palkka­ero tuntuu sahaavan edes­takaisin.

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Blogi
28.12.2017
Saara Roine

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?

Blogi
5.12.2017
Jouni Kotkavuori

Eivät numerot ihmeitä kerro ihmisistä, mutta menköön tällä kertaa. Joulu­kuussa 1917 Suomessa syntyi 6 420 lasta, 3 237 poikaa ja 3 183 tyttöä.

Blogi
14.11.2017
Ida Peltonen

Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vienti­yritykset.

Blogi
31.10.2017
Jouni Kotkavuori

Tämä on sopiva päivä nostaa vielä esiin yksi viime vuoden parhaista talous­kirjoista, emeritus piispa Mikko Heikan Kapitalismi, kristin­uskon musta joutsen. Ohuessa kirjassa Heikka oikoo eleettömällä tyylillä useita yleisiä väärin­käsityksiä Adam Smithistä Max Weberiin, Galileista Lutheriin.

Blogi
23.10.2017
Ilkka Lehtinen

Ekonomistit varoittelivat euron suunnittelu­vaiheessa epä­symmetriasta – talouden suhdanne­kehitys voisi olla eri maissa erilainen – ja sen aiheuttamasta mahdollisesta ongelmasta Suomen taloudelle.

Blogi
20.10.2017
Vieraskynä: Kimmo Vehkalahti

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.

Blogi
1.9.2017
Lea Vuorinen

Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toiminta­ympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.

Blogi
21.8.2017
Leena Storgårds

Maailmassa syntyy päivittäin valtavat määrät dataa ja tietoa, joita käsittelemällä ja analysoimalla tuotetaan raportteja, taulukoita, selvityksiä, tutkimuksia ja virallisia tilastoja. Tietotulvan, valeuutisten ja vaihtoehtoisten totuuksien edessä voi tiedonkäyttäjä olla neuvoton.

Blogi
14.8.2017
Pertti Taskinen

Noin puolet kaikista palkansaajista tunnistaa, että kilpailukyky­sopimuksen myötä työaikaa on lisätty tavalla tai toisella. Lähes 40 prosenttia koko­aikaisista palkansaajista ei kuitenkaan ole huomannut muutosta työajoissa.

Blogi
25.7.2017
Pertti Taskinen

Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työ­markkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdanne­tilanne on ollut heikko. Kesä­kuussa on ollut 2000-luvulla keski­määrin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhti­kuussa.

Blogi
14.7.2017
Senni Luttinen

Osallistuessaan ensi kertaa SuomiAreenaan Tilastokeskus toi mukanaan nyyttäripöytään keskustelun vauvakadosta. Miksi siitä puhutaan nykyajan nuorten syynä, kun ilmiö on yliaktuaari Markus Rapon mukaan jatkunut jo 20 vuotta?

Blogi
29.6.2017
Jarkko Niemistö

Kasvuyritykset ovat mielenkiintoinen pieni, mutta tärkeä yritysryhmä. Nämä yritykset ovat löytäneet markkinan, joka mahdollistaa voimakkaan kasvun. Kasvu taas tuo tullessaan lisää työpaikkoja.

Blogi
21.6.2017
Otto Kannisto

Matka mökille juhannuksen viettoon on useimmilla lyhyt, vaikka liikenneruuhkaan aikaa kuluisikin. Vuoden 2016 lukujen perusteella linnun­tietä mitatun mökkimatkan mediaani on vain 38 kilometriä eli puolet mökki­matkoista oli korkeintaan tämän mittaisia.

Blogi
16.6.2017
Senni Luttinen

Suomen kielessä riittää onnistuneita ja vähemmän onnistuneita sanontoja. Opiskeltuani viisi vuotta kuvajournalismia olen vakuuttunut sanonnan ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” kuulumisesta näiden onnistuneiden joukkoon.

Blogi
15.6.2017
Suvi Kivi

”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausi­palkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimi­merkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.

Blogi
7.6.2017
Liisa Larja

Tilastonikkaria jännittää hallituksen esitys työttömien työnhaku­velvoitteiden lisäämisestä. Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita.

Blogi
5.6.2017
Ilkka Lehtinen

Mediasta saa käsityksen, että asunto­­kauppa käy nyt ennätys­­vilkkaana. Mitä asunto­­kaupalla tarkoitetaan ja mihin ajan­­kohtaan vertailu tehdään?

Blogi
26.4.2017
Marja Sjöblom

Euroopan tilasto­järjestelmä tavoittelee yhden­mukaisia eurooppalaisia tilasto­tietoja, joiden laatua parannetaan jatkuvasti. Yksi keino matkalla kohti tuota visiota ovat käytänne­säännöt.

Blogi
31.3.2017
Vieraskynä: Taina Lötjönen ja Terhi Rasikannas

Teimme tutkimuksen, jossa selvitimme hevosten määrän muutoksia 1900-luvulla sekä muutoksia aiheuttaneita tekijöitä. Työllämme osallistuimme kansainväliseen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun Suomen yläkoulusarjaan. Oman sarjamme voittanut posterimme "Mitä tapahtui hevosille 1900-luvulla"? osallistuu kansanväliseen kilpailuun, jonka voittajat julkistetaan heinäkuussa Marokossa. Miten posterimme syntyi?

Blogi
23.2.2017
Olli Savela

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot lasketaan mukaan veroasteeseen.

Blogi
21.2.2017
Pertti Taskinen

Kuusi minuuttia päivässä, puoli tuntia viikossa. Työajan pidentäminen vuonna 2017 lienee todellisuutta useimmille palkan­saajille. Kilpailukyky­sopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa. On kuitenkin epä­varmaa, kuinka lisäys lopulta näkyy työ­aikojen tilastoissa.

Blogi
30.1.2017
Laura Sauli

Kuuluitko siihen 200 000 suomalaisen joukkoon, joihin Tilastokeskus otti viime vuonna yhteyttä kysyäkseen tietoja esimerkiksi työssäkäynnistä, kulutuksesta tai toimeentulosta? Käsi sydämelle: vastasitko?

Blogi
26.1.2017
Leo Kolttola

Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?

Blogi
25.1.2017
Jouni Kotkavuori

Presidentti Trumpin lehdistö­sihteeri Sean Spicer vastaili sujuvasti toimittajien hankaliinkin kysymyksiin moni­naisista aiheista, jopa omasta vaihto­ehtoisten tosi­asioiden kertomisestaan. Yksi yksin­kertainen kysymys ensimmäisessä lehdistö­tilaisuudessa sai Spicerin kiertelemään ja kaartelemaan.

Blogi
21.12.2016
Pertti Taskinen

Työvoimatutkimuksen marraskuun tiedot julkaistaan perinteisesti Tuomaan päivän tienoilla, ja ne saattavat jäädä joulu­valmistelujen varjoon. Vuoden viimeisen neljänneksen tiedot julkaistaan tammikuun neljännellä viikolla, jolloin saadaan kuva työ­markkinoista vuodelta 2016 kokonaisuudessaan.

Blogi
16.12.2016
Atro Andersson

London School of Economicsin professori Paul Cheshire kirjoitti loka­kuussa tutkimus­keskus The Spatial Economics Research Centren (SERC) blogissa Englannin ja erityisesti Lontoon asuntotuotannosta kriittiseen sävyyn.

Blogi
14.12.2016
Saara Roine

Yritystoiminta muuttaa jatkuvasti muotoaan. Samaan aikaan tilastoinnille asetetut laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Käynnissä onkin yritystilastojen perustaa koskeva muutos, jonka ytimessä on yritysyksikkö. Tarkoituksena on varmistaa, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan.

Blogi
8.12.2016
Ilkka Lehtinen

Keskustelu asumisen tukemisesta kiteytyy kahteen asiaan: tukeako asunto­tuotantoa vaiko asumista. Kaikki asumisen tuet halutaan avoimemmin esille. Vallalla on mieli­pide, että asunto­rakentamista ei saisi tukea, vaan tuen tulisi kohdistua asumiseen. Keskustelussa on ollut vähän esillä se, kuinka paljon julkinen valta saa verotuloja asumisesta.

Blogi
30.11.2016
Ville Tolkki

Tilastojen käyttäjiä kiinnostaa, onko talous kasvussa vai laskussa. Etenkin kun viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen tasaisen suhdanteen aikaa.  Bkt-lukujen tarkentumiset ovat tällöin kiusallisia. Pienikin revisio saattaa vaihtaa kasvuluvun etumerkin miinukseksi tai toisinpäin.

Blogi
25.11.2016
Vieraskynä: Christina Telasuo

Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.

Blogi
18.11.2016
Kristian Taskinen

Globalisaatio ilmiönä ei ole mitenkään uusi, mutta sen kuvaaminen tilastojen avulla käy yhä vaikeammaksi ja tarpeellisemmaksi ilmiön voimistuessa ja saadessa yhä uusia ilmentymiä.

Blogi
18.10.2016
Vieraskynä: Penna Urrila

Luotettava tilastotoimi on perusedellytys modernin yhteiskunnan toiminnalle. Uskottavaa ja riittävän kattavaa tilastotietoa tarvitaan paitsi viranomaiskäyttöön ja päätöksentekoon, myös kuluttajien ja yritysten jokapäiväiseen elämään.

Blogi
4.10.2016
Olli Savela

Näin kun vienti­teollisuuden kilpailu­kykyä koetetaan parantaa yleisillä palkka­kustannusten leikkauksilla, on paikallaan tarkastella, kuinka suuren osuuden palkka­kulut muodostavat eri tuotteiden hinnoista.

Blogi
30.9.2016
Maija Metsä

”Asiakkaamme haluavat nyt infografiikkaa, siksi olen täällä”, totesi mainostoimistossa työskentelevä vierustoverini Tieto näkyväksi -seminaarissa.

Blogi
11.8.2016
Antti Liski

Oletko nähnyt viimeisimmän Bond-elokuvan 007 Spectre? Avaus­kohtauksessa mustiin pukeutunut henkilö pääkallo­maskissa kävelee vilkkaalla Mexico Cityn kadulla keskellä Kuolleiden päivän karnevaalia. Vaikka kasvoja ei paljasteta, katsoja tajuaa hyvin pian kameran seuraavan Bondia.

Blogi
10.8.2016
Ilkka Lehtinen

Kolme vuotta sitten näytti siltä, että EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä. Ruuan reaali­hinta, hinnat puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä, oli palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Blogi
4.8.2016
Ida Peltonen

Tilastojen revisiot nousevat puheen­aiheeksi erityisesti silloin, kun talouden kuva muuttaa suuntaansa tai kun talous­lukujen pohjalta on tarkoitus tehdä vaikeita päätöksiä.

Blogi
15.6.2016
Eljas Tuomaala

Jakamistaloudella ei ole vielä virallista määritelmää. Yleisesti sillä tarkoitetaan uusien digitaalisten teknologioiden mahdollistamaa kaupankäyntiä, jossa kotitaloudet voivat tarjota toisilleen erilaisia palveluja. Tunnettuja jakamistalouteen luettavia yrityksiä ovat AirBnB ja Über.

Blogi
1.6.2016
Päivi Linna-Koski

Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?

Blogi
11.5.2016
Anna Pärnänen

Zero-hour contracts have sparked a lot of debate internationally in EU organisations and at the ILO as well. Should they be banned and enact a minimum number of working hours or not? This is my blog post on the situation in Finland (released on 5 March 2015) translated into English.

Blogi
29.4.2016
Vieraskynä: Leena Vestala

Pysähdyin tänään kuuntelemaan radio-ohjelmaa siitä, kuinka ihmiset ovat hämmentyneitä tehdessään valintoja tutkimukseen perustuvan ja erilaisen uskomus­tiedon välillä.

Blogi
22.3.2016
Olli Savela

Suomessa jo pitkään jatkunut talous­kriisi on muuttanut funktio­naalista tulon­jakoa eli alkuperäistä tulonjakoa. Funktio­naalisella tulon­jaolla tarkoitetaan tuotannon­tekijä­tulojen jakautumista tuotannossa eli palkka­tulojen ja voittojen keskinäisiä osuuksia.

Blogi
7.3.2016
Anna Pärnänen

Eivätkö kohta kaikki ole pätkätyöntekijöitä? Onko yksinyrittäjiä jo miljoona? Kuinka paljon on vuokra­työntekijöitä?

Blogi
15.2.2016
Anna Pärnänen

Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyys­opetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyys­koulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.

Blogi
12.2.2016
Vieraskynä: Jussi Melkas

Big data muuttaa yhteis­kuntaa syvällisesti. Jokseenkin varma muutos on se, että tiedon näköinen informaatio lisääntyy valtavasti. Mutta mitä big data merkitsee tiedon tuottamiselle?

Blogi
9.2.2016
Vieraskynä: Markus Sovala

Voimakas erottelu tilasto- ja rekisteritietojen välillä on osin historiaa. Moninkertaisen tiedon­keruun ylellisyydestä on resurssien niukentuessa jouduttu pitkälti luopumaan, ja suuri osa Tilastokeskuksenkin tilastoista perustuu hallinnollisiin aineistoihin.

Blogi
4.2.2016
Kirsti Ahlqvist

Verkossa tehtävät kyselyt ovat lisääntyneet valtavasti viime vuosina. Niitä tehdään eri medioiden sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Verkko­kyselyiden suosio perustuu niiden edullisuuteen – kustannukset ovat alhaiset ‒ ja nopeuteen – tulokset saadaan nopeammin kuin perinteisessä tietojen­keruussa. Usein niihin saadaan myös suuri määrä vastauksia.

Blogi
20.1.2016
Ville Tolkki

Suomen talouden tilasta keskustellaan kiivaasti. Päättäjien murheen­kryyninä on hidas toipuminen finanssi­kriisiä seuranneesta talous­shokista. Taloutemme on jähmettynyt kriisiä edeltävälle tasolle, eikä suhdanne­muutosta ole näköpiirissä. Kasvun resepti on hukassa.

Blogi
15.1.2016
Matti Okko

Syyskuussa kirjoittelin kansantalouden tilinpidon mukaisen julkisen talouden tilastoinnin menetelmäratkaisujen perusteista ja käytännöistä. Sen jälkeen on saatu ratkaisuja ja myös lisävalaistusta tulkintakysymyksiin tulevia päätöksiä varten. Näkemystä on pyydetty myös Euroopan tilastovirastolta Eurostatilta.

Blogi
15.1.2016
Mika Sainio

Suurten väyläinvestointien kannattavuus ja niiden erilaiset rahoitusvaihtoehdot ovat jatkuvasti pinnalla oleva aihe. Viime vuonna puhutti erityisesti Pisara-radan kohtalo, ja kuluva vuosi alkoi uutisilla Suomenlahden alittavan tunnelin suunnitelmista.

Blogi
7.1.2016
Pertti Taskinen

Suomalaisten työajat verrattuna muiden maiden työaikoihin on kuuma puheenaihe. Lukuja käytettäessä ei välttämättä muisteta, että työaikojen määritelmät ovat sopimuksen­varaisia asioita ja että tiedot kerätään kysymällä. Tässä joitain julkisessa keskustelussa esiintyviä käsityksiä, jotka eivät ota huomioon tilaston laatimisen vaikeutta.

Blogi
18.12.2015
Aura Pasila

Vuokratyövoiman käyttö on herättänyt viime aikoina vilkasta keskustelua. Työmarkkinoiden kokonaisuutta tarkastellen vuokratyötä tekeviä on kuitenkin vähän. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon pohjautuvan laskelman mukaan vuokratyötä teki vuoden 2013 lopussa noin 38 000 henkeä, mikä oli 1,7 prosenttia kaikista työllisistä.

Blogi
10.11.2015
Ilkka Lehtinen

Ekonomisteja on mietityttänyt viime vuosina, mihin Euroopan keskuspankin markkinoille pumppaama raha menee ja mitä rahan määrän yltä­kylläisyydestä seuraa. Meille on opetettu kansantalous­tieteen luennoilla, että liiallinen rahan määrä markkinoilla johtaa inflaatioon.

Blogi
26.10.2015
Kaisa-Mari Okkonen

Julkisten tulonsiirtojen ja hyvinvointipalvelujen rahoitustaakan jakautumisesta veronmaksajien kesken keskustellaan ajoittain. Usein nousee esiin kysymys siitä, kuka palvelut maksaa ja kuka niistä hyötyy.

Blogi
20.10.2015
Jouni Kotkavuori

Ensimmäisenä Suomea koskevana virallisena tilastona pidetään vuoden 1749 väestö­tilastoa. Mutta silloin Suomi oli vain Ruotsin maakunta. Venäjän vallan ajalla Suomi sai valtiollisen, uskonnollisen ja kielellisen erityis­aseman, mikä korosti juuri Suomea kuvaavan tilaston merkitystä.

Blogi
30.9.2015
Pekka Myrskylä

Työikäinen väestömme vähenee noin 25 000:lla vuodessa – kymmenessä vuodessa neljännes­miljoonalla. Näin käy kun eläkkeelle siirtyy parhaillaan 1950-luvun alku­puoliskon ikäluokkia, jotka syntyessään olivat reilusti yli 90 000 hengen suuruisia ja ovat vieläkin lähes 80 000 hengen suuruisia. Vastaavasti työikään tulee 1990-luvun ikäluokkia, jotka olivat syntymähetkellään noin 60 000 hengen suuruisia.

Blogi
22.9.2015
Tuomas Remes

Twitterissä on väännetty banderolleja vastustamaan Tilasto­keskuksen tapaa julkaista työttömyys­asteesta otsikko­tasolla kausi­tasoittamatonta lukua – siis sitä, joka viime kuussa oli 8,3 prosenttia. Julkaisemme joka kuukausi työttömyys­asteesta myös kausi- ja satunnais­vaihtelusta tasoitetun trendi­luvun, vaikkakaan emme siis otsikkotasolla. Viime kuussa trendi oli 9,5 prosenttia.

Blogi
14.9.2015
Anna Pärnänen

Hallitus esittää sunnuntaityöstä maksetun korvauksen leikkaamista 100 prosentista 75 prosenttiin. Tämä on kirvoittanut Tilasto­keskukseen monia kyselyitä siitä, keitä korvauksen leikkaus oikeastaan koskee. Kuinka moni tekee sunnuntaityötä?

Blogi
11.9.2015
Leo Kolttola

Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin. 

Blogi
7.9.2015
Matti Okko

Jos ovat julkisen talouden luvut erityisen huomion kohteena (kuten edellisessä blogikirjoituksessani), niin yhtä lailla ovat tilastokäytännöt. Alijäämä- ja velkatilastoinnin laatuvaatimukset ja niiden kontrollikeinot ovat nostaneet riman jo varsin korkealle.

Blogi
4.9.2015
Matti Okko

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Markus Sovalan keväisen toteamuksen mukaan komissio syö kohta puoliväkisin pöydässämme. Tällä hän viittaa varmaankin EU:n julkisen talouden hoitoa koskeviin budjetti­kuri­sääntöihin ja -menettelyihin.

Blogi
26.8.2015
Pekka Myrskylä

Vuoden 1944 lopulla sotilaat kotiutuivat rintamalta, huvikiellot kumottiin, alkoholi­liikkeet avattiin ja solmittujen avio­liittojen määrä miltei kaksinkertaistui. Yhdeksän kuukauden päästä elokuussa 1945 syntyneiden lasten määrä nousi ennen- ja myös sen jälkeen näkemättömälle viikko­tasolle: suuret ikäluokat alkoivat syntyä 70 vuotta sitten.

Blogi
19.8.2015
Ilkka Lehtinen

Tänä vuonna päivittäis­tavarakaupassa on hintoja halpuutettu innokkaasti. Kilpailun nimissä ja voimakkaalla mainonnalla on annettu ymmärtää, että kauppa laskee tuotteiden katteita kuluttajan eduksi. Kuinka monen tuotteen hintoja on laskettu, ja mitä on tapahtunut viljelijöiden ja elintarvike­teollisuuden tuottajahinnoille?

Blogi
7.8.2015
Ilkka Lehtinen

Taas kerran puhutaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarpeesta. Eri toimijat vaativat asuntopolitiikan muutosta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että vääjäämätön muuttoliike pääkaupunki­seudulle vaatii lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Kyse on kansantalouden kasvusta.

Blogi
31.7.2015
Reija Helenius

Tilastollinen osaaminen on yhteiskuntataito, jota tilastoalan toimijoiden tulee edistää kaikin tavoin, viestitettiin tänään päättyneessä Kansainvälisen tilastoinstituutin ISIn 60. maailmankongressissa. Rio de Janeirossa pidettyyn kongressiin osallistui tuhansia tilastovaikuttajia ja -osaajia niin yliopistoista kuin kansallisista tilastovirastoista.

Blogi
23.6.2015
Jouni Kotkavuori

Ruotsin valtakunnan osana Suomella on maailman pisimmät perinteet tilastotoimessa. Jo vuonna 1734 kuningas velvoitti maaherrat antamaan ennen valtiopäivien alkamista kertomuksen lääninsä tilasta ja tekemään selkoa ”asukkaiden lisääntymisestä ja vähentymisestä”.

Blogi
22.5.2015
Anna-Maija Lehto

”Lähes jokainen joutuu työuransa aikana vaihtamaan ammattia ja kouluttautumaan uudelleen”. Näinhän meille vakuutellaan, mutta usein hoettu väite ei saa tukea Tilastokeskuksen työolotutkimusten tuloksista.

Blogi
4.5.2015
Olli Savela

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Blogi
21.4.2015
Miina Keski-Petäjä

Uusi eduskunta on edeltäjäänsä hieman nuorempi. Nuorekkuudesta vastaavat naiset. Valittujen naisten keski-ikä oli 44,4 vuotta ja miesten 49,3 vuotta. Alle 40-vuotiaista edustajista yli puolet oli naisia.

Blogi
17.4.2015
Topias Pyykkönen

Suurelle osalle äänioikeutetuista varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka on kävelyetäisyydellä. Linnuntietä mitattuna puolet kaikista äänestäjistä asuu alle 777 metrin päässä äänestyspaikasta, kolme neljäsosaa alle 1,6 kilometrin päässä, ja yhdellä kymmenestä etäisyyttä on yli 4,7 kilometriä. Keskimäärin etäisyys äänestyspaikkaan on 1,9 kilometriä.

Blogi
10.3.2015
Pasi Piela

Tilastokeskuksessa on viime aikoina tutustuttu erilaisiin saavutettavuus­laskelmiin Liikenne­viraston digitaalista tieverkkoa Digiroad hyödyntäen. Keskeisenä soveltamisalueena ovat olleet työmatkat matka-aikoineen kaikille työssä­käyville.

Blogi
23.1.2015
Anna-Maija Lehto

Hiljattain eräs toimittaja kyseli Tilastokeskukselta, miksi edelleen käytetään luokkaa ”alemmat toimihenkilöt”. Eikö pitäisi puhua vain toimihenkilöistä? Kysymys on erittäin aiheellinen.

Blogi
13.1.2015
Jouni Kotkavuori

Suomen suurimmat asunnot löytyvät Suvisaaristosta, Etelä-Espoosta. Asunnot ovat Suvisaariston postinumero­alueella keskikooltaan reilut 165 neliötä, yli neljä kertaa isompia kuin Helsingin Sörnäisissä, missä asunnot ovat pienimpiä. Hmm…

Blogi
8.1.2015
Ilkka Lehtinen

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut viime kesästä yli 50 prosenttia. Lehtien yleisön­osastoilla on ollut kirjoituksia, joissa vaaditaan bensan pumppuhintaan vastaavaa laskua. Onko hinta laskenut oikein vai onko joku vetänyt välistä?

Blogi
31.12.2014
Jouni Kotkavuori

Tammikuussa syntyi vielä kaukana siintävän Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg.

Blogi
23.12.2014
Tuija Tapaninen

Joulukuinen aamu on harmaa, kun rispaantunut kirjavanhus noudetaan Tilastokirjaston varastosta. Tätä vanhus on jo odottanutkin. Että se vihdoin valittaisiin.

Blogi
16.12.2014
Ilkka Lehtinen

Suomen vaihtosuhde, vienti- ja tuontihintojen suhde, heikkeni jyrkästi koko 2000-luvun alkupuolen. Samaan aikaan vaihtotase, kokonaisviennin ja -tuonnin arvojen erotus,­ pysyi selkeästi plussalla. Oliko Suomella ongelma vaiko ei?

Blogi
16.12.2014
Anna-Maija Lehto

Suomalaisen työelämän synkkyyttä toistellaan nyt tiheään. Synkistely on jotenkin hämmentävää, sillä juuri julkistetut tulokset työoloista antavat aivan toisenlaisen kuvan työelämän tilasta. Vaikka epävarmuus on lisääntynyt, monet asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan.

Blogi
6.11.2014
Olli Savela

Tilastokeskus on tunnetusti laskenut, että julkisten menojen suhde bruttokansan­tuotteeseen oli viime vuonna 58 prosenttia. Luku sinänsä ei kerro, onko se paljon vai vähän. Pääministeri Alexander Stubbin mielestä se on liian paljon.

Blogi
4.11.2014
Maija Metsä

Napoleonin tuhoisana tunnettu sotaretki Moskovaan vuonna 1812 ja viitisensataa yritysmaailman edustajaa Finlandia-talolla viime viikolla. Miten ne liittyvät toisiinsa?

Blogi
23.10.2014
Paula Koistinen-Jokiniemi

EU:n jäsenmaat ovat siirtyneet tänä syksynä bruttokansantuotteen tilastoinnissa uuteen EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena EU-maiden ’kansantulokakku’ on nyt aiemmin tilastoitua suurempi.

Blogi
16.10.2014
Topias Pyykkönen

YLE uutisoi alkuviikosta, että asuntojen hinnat nousevat paikoin selvästi palkkoja nopeammin. Pellervon taloustutkimuksen johtajan Pasi Holmin mukaan tilanne on erityisen hankala ensimmäistä kertaa asuntomarkkinoille tuleville. Hintojen nousun seurauksena ensiasuntoa varten on säästettävä yhä kauemmin. Voikin kysyä, keillä ylipäätänsä on nykytilanteessa mahdollisuus päästä asuntomarkkinoille?

Blogi
11.9.2014
Jouni Kotkavuori

Isoon dataan liittyy isojen mahdollisuuksien lisäksi isoja vaaroja. Niistä ja tilastotieteen opetuksista muistutti The Undercover Economist -kolumnistina tunnettu taloustutkija Tim Harford pitämässään Royal Statistical Societyn Significance-luennossa.

Blogi
27.8.2014
Maija Metsä

Kilpailukyky on tänä päivänä sana, joka herättää lähinnä huolta ja hämmennystä. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Mistä sen kuullessaan tulisi olla huolissaan?

Blogi
2.7.2014
Jouni Kotkavuori

Suosikkijoukkueita on pudonnut, valmentajia eronnut, aihetta saatu pohdinnoille pelisysteemeistä ja paitsiotuomioista. Voi olla paikallaan tutkia, mitä jalkapallosta kertoo data.

Blogi
11.6.2014
Ilkka Lehtinen

Suomen talous on polkenut paikoillaan jo kymmenen vuosineljännestä, eikä valoa näy. Onko talous lamassa vai pitkässä taantumassa, tässäpä ekonomistien ongelma.

Blogi
19.5.2014
Mikko T. Mäkinen

Kukapa olisi uskonut, että reilut 21 000 toimittajaa ympäri maailmaa – aina Keniasta Argentiinaan – hurmioituu datan louhinnasta, kun alan konkarit starttaavat tänään Doing Journalism with Data -verkkokurssinsa. Vielä muutama vuosi sitten toimittajat lähes poikkeuksetta kiersivät kaukaa kaiken vähänkään numerotietoon paneutumiselta haiskahtavan puuhan.

Blogi
14.5.2014
Ilkka Lehtinen

Usein kuulee väitteen, että EU-jäsenyyden myötä alentunut ruuan hintaetu on menetetty ja että viimeistään euron käyttöönotto nosti hinnat jäsenyyttä edeltävälle tasolle.

Blogi
29.4.2014
Anna-Maija Lehto

Keskustelu eläkeiän asettamisesta tuo hyvin esiin sen, miten suomalaisten uskotaan asennoituvan työntekoon. Joidenkin näkemysten mukaan eläkkeelle lähdetään heti, kun se lain mukaan on mahdollista.

Blogi
28.4.2014
Pekka Myrskylä

Vain virolaiset ja thaimaalaiset työllistyvät Suomessa yhtä hyvin kuin kotimainen väestö. Muiden kieliryhmien työtilanne on heikompi, mikä näkyy vieraskielisen ja muun väestön välisissä tuloeroissa.

Blogi
10.4.2014
Vieraskynä: Jussi Melkas

Yhteiskunnille koituu iso lasku siitä, että kansalaiset ovat menettäneet uskoaan talouteen ja politiikkaan. Laskua kasvattaa lisäksi se, että myös tieteeseen, tilastoihin ja toisiin ihmisiin kohdistuva luottamus on heikoissa kantimissa.

Blogi
7.4.2014
Leo Kolttola

”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”, kiteytti Gro Harlem Brundtland vuonna 1987. Tätä kestävän kehityksen poliittista määritelmää ovat tutkijat melkein 30 vuoden ajan yrittäneet tavalla tai toisella mitata.

Blogi
24.3.2014
Anna Pärnänen

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita työllisyysasteen nostamiseen tähtääviä toimia. Näistä yksi on ollut kotihoidontuen puolittaminen vanhempien kesken siten, että jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. Kotihoidontukea voi saada vanhempainrahakauden päätyttyä siihen saakka kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Ehtona tuen saamiselle on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa.

Blogi
20.1.2014
Leo Kolttola

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden koko on tällä hetkellä noin 400 terawatti­tuntia. Vuonna 2020 markkinoille syntyy kuitenkin noin 50 terawatti­tunnin ylitarjonta – jos norjalaisen Markedskraftin kokeneen analyytikon Olav Johan Botnenin ennusteeseen on uskominen.

Blogi
14.1.2014
Ilkka Lehtinen

YLEn Ykkösaamun vieraana ollut Björn Wahlroos sekä Etelärannan vuorineuvokset ja talousasiantuntijat ovat vaipuneet lähes koomaan Suomen talouden tulevaisuuden suhteen. Kaikki menee pieleen ja viimeinen sammuttaa valot.

Blogi
10.1.2014
Anna-Maija Lehto

Kun kuntien taloudesta parhaillaan tehdään päätöksiä, on hyvä miettiä, mitä päätökset merkitsevät kuntien nykyisen henkilöstön kannalta. Työolo­tutkimusten mukaan kunnissa tehtävä työ on edelleen hyvin raskasta vaikka myös palkitsevaa. Ongelmien pääsyy on henkilöstömitoitus, jonka kiristämiseen ei olisi enää varaa.

Blogi
13.12.2013
Olli Savela

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat viime vuonna lähes 57 prosenttia bruttokansantuotteesta. Joskus tämä ymmärretään väärin ja kuvitellaan, että yksityiset menot olisivat olleet sitten 43 prosenttia bkt:stä. Näin ei ole. Esimerkiksi yritysten menot ovat suuremmat kuin bruttokansantuote. Niin ovat tietysti tulotkin.

Blogi
5.12.2013
Jouni Kotkavuori

Se on täällä taas, tuhti lukupaketti! Tyypillisessä kirjassa on 10 tai 20 lukua, tässä on 200 tai jopa 500 joka sivulla. Ja toisin kuin fiktioissa yksikään luvuista ei ole mielikuvituksen tuotetta. Kaikki ovat silkkaa faktaa Suomesta, suomalaisista ja vähän muistakin.

Blogi
19.11.2013
Mikko T. Mäkinen

Kansainvälinen talouspoliittinen keskustelu säästäjien ja elvyttäjien välillä jatkuu kiivaana. Elvyttäjien näkyvin edustaja on nobelisti Paul Krugman, jonka blogikirjoitukset ovat keränneet joukoittain samanmielisiä tykkääjiä. Samalla Krugman on ärsyttänyt monia esiintymistyylillään, jossa eri mieltä olevat leimataan mitään ymmärtämättömiksi typeryksiksi.

Blogi
7.10.2013
Anna-Maija Lehto

Suomessa vedotaan usein siihen, että useimmissa EU-maissa on 65 vuoden eläkeikä. Vaatimuksena on, että Suomessakin alin eläkeikä tulisi nostaa tuolle tasolle. Työllisyystilastojen avulla nähdään kuitenkin, että useimmissa EU-maissa yli 60-vuotiaat ovat paljon harvemmin töissä kuin suomalaiset – korkeasta eläkeiästä riippumatta.

Blogi
4.10.2013
Vieraskynä: Jussi Melkas

Media julkaisee yhä useammin pieniä tilastollisia selvityksiä ja niihin liittyvää tilastografiikkaa. Välillä näitä näennäistilastoja julkaistaan, vaikkei siihen ole perusteita. Tilastollista esitystapaa käytetään taikatemppuna, joka saa olemattoman näyttämään olemassa olevalta ja mielivaltaisen jakauman edustavalta. Seuraavat esimerkit painottuvat Helsingin Sanomiin, koska seuraan sitä säännöllisesti.

Blogi
30.9.2013
Olli Savela

Valtionvelasta puhutaan paljon. Yleensä silloin tarkoitetaan valtion bruttovelkaa, esimerkiksi valtiokonttorin tilastoimaa valtionvelkaa. Bruttovelka ei ota huomioon sitä, että valtiolla on myös huomattava määrä omaisuutta ja saamisia velkojen vastapainona. Nettovelka, jossa bruttovelasta vähennetään rahoitusvarat, antaakin bruttovelkaa oikeamman kuvan valtion velkatilanteesta.

Blogi
26.9.2013
Perttu Melkas

Yhteisöpalveluiden käyttö keskittyy Suomessa vain muutamiin palveluihin ja niiden joukossa Facebookin asema on ylivoimainen. Sitä suosivat etenkin naiset. Twitterin, LinkedIn:n ja Google+:n käyttäjissä enemmistö on miehiä.

Blogi
24.9.2013
Liisa Larja

Miksi työttömyysluvuissa Työ- ja elinkeinotoimistoissa olevien työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyy, mutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömien määrä on pysynyt lähes ennallaan? Äkkiseltään ristiriitaiselta vaikuttavat tilastotiedot eivät ole pielessä, ne mittaavat eri asioita.

Blogi
12.9.2013
Pekka Myrskylä

Yleinen kuva maahanmuutosta on harhainen. Kuvitellaan, että Suomeen tulvii muuttajia ja varsinkin afrikkalaisia, jotka eivät Suomessa työllisty vaan elävät sosiaaliturvan varassa. Totuus on toisenlainen.

Blogi
9.9.2013
Anna-Maija Lehto

Findikaattoriin on äskettäin päivitetty kolme kuviota, joita on syytä tutkia tarkkaan nyt, kun keskustellaan eläkkeen alaikärajan nostamisesta. Kuvioiden tiedot eläkkeelle­siirtymisajan odotteista, työkyvyttömyys­eläkkeistä ja ikääntyneiden työllisyysasteista eivät tue nostamista.

Blogi
26.8.2013
Vieraskynä: Jussi Melkas

Uutiset kertoivat, että Egyptissä osallistui Muhammed Mursin vastaisiin mielenosoituksiin 30 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin koskaan ennen. Miten on mahdollista arvioida miljoonan hengen mielenosoituksen koko? Luotettavasti ei mitenkään.

Blogi
22.8.2013
Ilkka Lehtinen

”Bensiinin maailmanmarkkinahinta on kesähuipussaan, mutta bensiinin kuluttajahinta on Suomessa kovan hintakilpailun ansiosta tavallista alhaisempi”, kertoivat YLEn tv-uutiset heinäkuisena sunnuntaina (21.7). Juttuun oli haastateltu öljy-yhtiön edustajaa, joka kertoi, että kilpailu on tänä päivänä todella kovaa. Toimittaja ei sanallakaan epäillyt tai kyseenalaistanut sitä.

Blogi
1.8.2013
Vieraskynä: Jussi Melkas

Käsittelin edellisessä blogikirjoituksessa (Luotettavaa tietoa vai mielivaltaista yhteenlaskua? ) kansainvälisten vertailuindeksien ongelmia ja mahdollisuuksia. Tarkastelen tässä yhtä vertailuindeksiä, sitoutumattoman The Institute for Economics and Peace (IEP) -laitoksen tuottamaa Maailman rauhanindeksiä. Se kertoo mielenkiintoisia tietoja siitä, mihin maailma on menossa, mutta kaikkea tarjottua ei pidä ottaa lopullisena totuutena.

Blogi
16.7.2013
Vieraskynä: Jussi Melkas

Säännöllisin väliajoin julkaistaan kansainvälisiä indeksejä, joilla vertaillaan maailman eri maita. Kyse on milloin kestävästä kehityksestä, onnellisuudesta, kilpailukyvystä, vapaudesta, korruptiosta,  demokratiasta tai vaikkapa rauhasta, johon seuraavassa blogikirjoituksessa paneudutaan. Tällaisten kansainvälisten summaindikaattorien ”grand old indeksi” on YK:n julkaisema Inhimillisen kehityksen indeksi.

Blogi
8.7.2013
Jouni Kotkavuori

”Tuo oli niin sanottu hyödyllinen rike”, selostaja sanoo, kun puolustaja torppaa hyökkääjän, joka on pääsemässä yksin läpi. Puolustaja saa varoituksen, mutta selostaja on varma, että valmentajalta tulee kiitosta.

Blogi
5.7.2013
Maija Metsä

Maailmankuuluisuuteen tilastovisualisoinneillaan noussut professori Hans Rosling puhui kesäkuun lopulla Helsingissä tiedetoimittajien maailmankonferenssissa. ”Ignorance is my best friend”, virnisti Gapminderin perustaja toimittajayleisölle Helsingin yliopiston isossa juhlasalissa.

Blogi
19.6.2013
Kalle Sinivuori

Varma loppukevään merkki on keskustelu nuorisotyöttömyydestä, vääristä tavoista mitata sitä, ja sen korkeasta tai ei-niin-korkeasta tasosta. Nyt keskustelua käydään jo ennen toukokuun lukujen tilastojulkistusta (ensi tiistaina), joka on työvoima­tutkimuksessa aina poikkeuksellinen kuukausi. Vain kerran vuodessa työvoima­tutkimuksen työttömien määrä ylittää TEM:n työnvälitys­tilaston työttömien työnhakijoiden määrän - aina toukokuussa.

Blogi
31.5.2013
Pasi Piela

Huhtikuussa järjestetty vuotuinen European Data Forum kokosi julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten ohella yhteen joukon keskeisiä teollisuuden edustajia (ks.myös Avataan Big Data! -kirjoitus).

Blogi
15.5.2013
Pasi Piela

Clifford Lynch esitteli ”big data” -käsitteen Nature-lehdessä vuonna 2008 ilmestyneessä artikkelissaan ”Big data - How do your data grow”. Aivan viime aikoina big data tai "iso data" on tullut myös data-analyysin ja informaatioteknologian piiriin – jopa tilastotoimen maailmaan – voimakkaana hype-ilmiönä.

Blogi
3.5.2013
Anna-Maija Lehto

Työurarintamalta kuuluu tasa-arvon kannalta hyviä uutisia. Naisten työurat ovat pidentyneet 2000-luvun aikana kolmella vuodella, miestenkin yli vuodella*. Myös työurien sisällön kannalta naiset ovat parantaneet asemiaan: naisesimiesten osuus on noussut voimakkaasti ja sijoittuu nyt Euroopan huipulle. Halpatyötkään eivät ole suomalaisille naisille tyypillisiä, kun EU-maita vertaillaan.

Blogi
24.4.2013
Kalle Sinivuori

Kun kansainvälinen taantuma viisi vuotta sitten iski, se heijastui ryminällä Suomen työvoimatutkimuksen lukuihin. Tämäkin taantuma on kouraissut erityisesti miehiä, kuten uutisissakin on jälleen nostettu esiin ja kyselty, mistä miehille töitä. Myös työministeri Ihalainen oli puhumassa aiheesta tiistain YLEn pääuutislähetyksessä.

Blogi
27.3.2013
Ilkka Lehtinen

Suomessa on tuskailtu kallista ruokaa jo vuosia. Saksasta saa sekaleivän eurolla ja ison virvoitusjuomapullon puolet halvemmalla kuin Suomesta. Vuonna 2007 alkaneen elintarvikkeiden globaalin hintojen nousun jälkeen hintaero Suomen ja vanhojen EU-maiden välillä on vain kasvanut.

Blogi
15.3.2013
Mikko T. Mäkinen

Taloustieteellinen keskustelu eurokriisistä on julkisuudessa tiivistetty elvyttäjien ja säästäjien väliseksi kiistaksi. Kovin nimi elvyttäjäpuolella lienee nobelisti Paul Krugman, joka on rajuun tyyliin arvostellut esimerkiksi talouskomissaari Olli Rehniä.

Blogi
11.3.2013
Olli Savela

Vuonna 2007 alkaneen rahoituskriisin seurauksena tuotanto on supistunut ja kansalaisten elintaso laskenut useissa Euroopan maissa. Samaan aikaan jotkut Euroopan maat ovat selvinneet kriisistä yllättävän hyvin.

Blogi
4.3.2013
Anna-Maija Lehto

Nuorten työttömyydestä esiintyy julkisuudessa vääriä käsityksiä. Oikeasti tilastoissa esitetty työttömyysaste lasketaan työvoimaan kuuluvista, ei väestöstä. Myös lääkkeeksi tarjottu matalapalkkatyöselvitys pohjaa harhaanjohtavaan näkemykseen väestön koulutusrakenteesta.

Blogi
18.2.2013
Ilkka Lehtinen

Asuntolainojen marginaalit ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi puolessatoista vuodessa. Eivät silti ihan niin korkealle kuin pankinjohtajien puheista voisi päätellä. Vuodenvaihteessa viitekorkoina käytetyt Euribor-korot vaihtelivat 0,3-0,6 prosentin välillä, ja uuden asuntolainan sai keskimäärin 1,8 prosentilla. Lainamarginaali oli laskelmieni mukaan noin 1,4 prosenttia.

Blogi
24.1.2013
Kalle Sinivuori

Tuoreimpien työllisyys- ja työttömyyslukujen julkaisun yhteydessä virisi jälleen keskustelu kahdesta eri työttömyystilastosta ja niiden tuottamista tuloksista. Muun muassa YLEn uutiset , Helsingin Sanomat ja Taloussanomat uutisoivat kriittiseen sävyyn joulukuun erisuuntaisista työttömyyden vuosimuutoksista.

Blogi
23.1.2013
Leo Kolttola

Poliittisessa keskustelussa pallo pomppii välillä aika nopeasti asiasta toiseen. Tasavallan presidentti puhui uudenvuodenpuheessaan ahneutta vastaan ja tuki vielä viestiään hakemalla omaan palkkaansa alennusta. Ilmeisesti Sauli Niinistön viesti oli tähdätty suuripalkkaisille yritysjohtajille. Sillä suunnalla esimerkkiä ei selvistä kehotuksista huolimatta kuitenkaan seurattu.

Blogi
21.1.2013
Jaana Huhta

Vastavalmistuneiden nuorten työllistymisestä on viime aikoina keskusteltu kilpaa eläkeiän nostamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen kanssa. Työttömät maisterit ovat avautuneet Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla nuorten surkeista työllisyysnäkymistä: "Maisterin papereista ei ole ollut juurikaan hyötyä -- Kollektiivinen kokemus keskuudessamme on, että Suomesta on lähes mahdotonta saada töitä (HS 16.12.2012).

Blogi
16.1.2013
Anna-Maija Lehto

Puhutaan talouskriisistä. Puhutaan eläkejärjestelmän kestämättömyydestä. Puhutaan työttömyyden kasvusta ja työllisyyden laskusta. Miten nämä uhat näkyvät työllisyysluvuissa? Vastausta voi etsiä Tilastokeskuksen työ­voima­tutkimuksesta, jossa joka kuukausi haastatellaan 12 000 suomalaista.

Blogi
19.12.2012
Vieraskynä: Jussi Melkas

Britannian hallituksen maan tilastovirastolta tilaama onnellisuusraportti valmistui syksyllä 2011. Tiedämme Britannian tilastoviraston tietojen perusteella, että Brittien onnellisuus on 7,4 asteikolla nollasta kymmeneen.  Mitä siis tiedämme? Emme tietenkään oikeastaan mitään.