Putkiremonttien osuus kaikista korjauskustannuksista on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Lähivuosiksikin riittää putkiremonttifirmoille kohteita.
Huomenna, 20. lokakuuta vietetään Euroopan tilastopäivää. Ai ette? En tiennyt minäkään.
Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.
Tyhmä kysymys! Kuka näitä kyselyjä oikein laatii? Signaali -palveluntestaajana voit osallistua kysymysten testaukseen ja kehittämiseen.
Arkea tukevat palvelut voitaisiin saada nykyistä paremmin osaksi kotitalousvähennystä. Se helpottaisi etenkin ikääntyneiden kotona asumista ja voisi vähentää kunnallisen kotiavun tarvetta.
Varainsiirtoveroaineiston perusteella kotitaloudet ovat ostaneet myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia. Yhtiölainat kasautuvat enenevissä määrin kotitalouksille.
Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä.
Ruotsissa terveydenhuollon alalla työskentelevien miesten osuus palkansaajista on yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. Johtaja-asemassa olevia yrittäjiä on puolestaan Suomessa huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.
Viljan osalta määrä on tänä vuonna pieni, mutta hinta hyvä kuten myös sadon laatu. Sadon arvo onkin edellisvuosia suurempi.
Tavaratuotannon arvoketjuja analysoidaan usein valtiontalouden tai yrityksen tulevaisuudennäkymiä ajatellen. Arvoketjujen kartoittamisella on kuitenkin kriittiset juuret ja monenlaisia sovelluksia.
Kertaeränä maksettava tuloksellisuuspalkkio kirjataan kansantalouden tilinpidossa jaettuna vuoden 2018 kaikille neljänneksille, koska se perustuu koko vuonna tehdylle tuloksekkaalle työlle.
Etenkin pienituloiset ja lapsiperheet käyttävät päivittäisiin menoihin vähemmän rahaa kuin lainsäätäjä on arvioinut tarpeelliseksi tasoksi.
Omistusomakotitaloissa asuvien pienituloisuusaste on pysynyt muutamassa prosentissa 1990-luvulta tähän päivään kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Samaan aikaan julkisesti tuetuissa vuokra-asunnoissa asuvien pienituloisuusaste on noussut kahdenkymmenen prosentin tuntumaan.
Vuonna 1966 elintarvikkeet, asuminen ja liikenne söivät kotitalouksien kulutusmenoista 73 prosenttia. Viidenkymmenen vuoden jälkeen niiden osuus oli yhä 68 prosenttia. Liikkumavara muihin kulutuskohteisiin on jäänyt pieneksi.
Ikäihmisten sijaan köyhyysriski on alkanut kohdistua Euroopassa nuoriin. Nuorten osuus väestöstä on vähentynyt rajusti kriisimaissa.
Asumisen kulutusmenot kasvoivat suurituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla lähes 53 prosenttia ja pienituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla 22 prosenttia vuosina 1995−2016. Asumismenojen tulkintaa ja kokonaiskuvaa mutkistavat eri tilastojen julkaisemisen eriytyminen ja käsite- ja määritelmäerot.
Länsimaisen ostokuluttamisen katsotaan syntyneen kolmesataa vuotta sitten Britanniassa, Ranskassa, Alankomaissa sekä osissa Saksaa ja Italiaa. Suomessa kulutustavarat yleistyivät vasta 1910-luvulla, viisikymmentä vuotta myöhemmin syntyi hyvinvointiyhteiskunta.
Varallisuus- ja tuloerot ovat oleellisia lähtökohtia eriarvoisuuksien tutkimuksessa – määritelläänpä eriarvoisuus miten tahansa. Varallisuuden ja siitä saatavien tulojen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Ainakin lyhyellä aikavälillä varallisuuserot ja tuloerot voivat muuttua eri tavoin.
Asumistukia maksetaan eniten nuorille, yksinhuoltajille ja nuorille lapsiperheille. Viime vuonna kotitaloudet saivat 1 261 miljoonaa euroa yleistä asumistukea, mistä 97 prosenttia kohdistui vuokralaisille. Asumisen tukijärjestelmä ja sen vaikutukset kotitalouksille ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Millainen on minun kotitalouteni suhteessa muihin tuloiltaan, menoiltaan, varallisuudeltaan? Enää ei tarvitse arvailla, kun voi katsoa Oma talous -laskurista.
Oma talous -laskurilla voit verrata oman kotitaloutesi tuloja, kulutusta ja varallisuutta muihin samassa tai eri elämäntilanteessa oleviin kotitalouksiin. Pääset laskuriin tästä.
Tuoreen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa 21,5. Pureudu visualisoinnin avulla kuluttajabarometrin tuloksiin alueen, sukupuolen, iän ja väestöryhmän mukaan.
Sähköinen varainsiirtoveroilmoituksen raportointi nopeuttaisi asuntokauppojen tilastointia ja parantaisi ennakkotietojen osuvuutta. Kiinteistönvälittäjiä laki velvoittaa sähköisiin ilmoituksiin reilun vuoden kuluttua, omatoimikauppoja velvoite ei koske.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin ostoskassi täyttyy tuoreista hedelmistä, kasviksista, virvoitusjuomista, liha- ja kasvissäilykkeistä sekä erilaisista eineksistä.
Lihan kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan, mutta lihansyönnistä luopuneiden talouksien määrä kasvaa.
Työllisyyden kasvu tuli vuoden toisella neljänneksellä pääasiassa yksityisen sektorin kokoaikatöistä, kirjoittavat työmarkkinatilaston asiantuntijat Liisa Larja ja Ulla Hannula.
Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.
Onko Suomi nykyään ”auki yötä päivää”? Työn tekemisen näkökulmasta ei juuri sen enempää kuin ennenkään.
Median- ja tiedonlukutaitomme nousee merkittäväksi demokratiaa ylläpitäväksi kansalaistaidoksi, kirjoittaa tietopalvelujohtaja Hannele Orjala.
Enää ei riitä että arvovaltainen ihminen väittää jotain todeksi, pohtii Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun Totuuden ammattilaiset -podcastissa.
Voittajavideo avaa tilastotiedon merkitystä esimerkkien ja ilmiöiden kautta. Käsikirjoitus tehtiin yhdessä illassa, seuraavana päivänä kuvattiin, kertovat palkitut pojat Olarin lukiosta.
Kansantalouden tilinpidon uusin tieto vuoden 2017 bkt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työpanos ollut turhaa?
Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunkilaskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkilukutiedot perustuivat kirkonkirjojen ja henkikirjojen tietoihin.
Tänä vuonna etsimme Suomi lukuina 2018 -julkaisuun muutamia nostolukuja, ja siinä samalla tulin pohtineeksi tilastolukuja hieman toiselta kantilta kuin aiemmin.
Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin viime vuonna keskimäärin 14 000 kilometriä. Henkilöautojen kaikista ajokilometreistä 58 prosenttia ajettiin bensiinikäyttöisillä ja 41 prosenttia dieselkäyttöisillä autoilla, vähäpäästöisten käyttövoimien osuus jäi alle prosenttiin.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pientalojen öljylämmitys on jo selvästi vähäisempää ja maalämpö yleisempää kuin mitä rakennuskantarekisterin tiedot kertovat. Tämä käy ilmi pientalojen lämmitysenergiaa kartoittaneesta selvityksestä, joka toteutettiin Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojektina.
Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.
Avoimen tiedon kriteerien avulla jokainen tiedon tuottaja tai käyttäjä pystyy arvioimaan, onko tieto avointa vai ei. Olisiko mahdollista rakentaa vastaava helppokäyttöinen kehikko tukemaan tiedon laadun arviointia? pohtii Tilastokeskuksen ylijohtaja Heli Mikkelä.
Aineettomiin varallisuuseriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelukaupan ja tavarakaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskentajärjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.
Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.
Maaliskuun 2018 rakennuslupien ja aloitusten perusteella näyttää siltä, että vielä vuosina 2019 ja 2020 valmistuu selvästi keskimääräistä enemmän uusia osakeasuntoja, ennakoi Ilkka Lehtinen asuntomarkkinoiden näkymiä.
Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.
Tilastokeskuksen ylijohtaja Heli Mikkelä kutsuu kaikki tiedon kanssa toimijat keskustelemaan tietopolitiikasta ja kestävän tietoekosysteemin rakentamisesta.
YK:n johdolla on koottu 243 indikaattoria käsittävä mittaristo, jolla seurataan Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä. Suomessa SDG-indikaattoreiden (Sustainable Development Goals, SDGs) tuottamisesta ja koordinoinnista vastaa Tilastokeskus.
Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.
Kun maailma näyttää katastrofialueelta, jossa ei kannata kouluttautua ja suunnitella elämää, mitä antaa koulunsa päättävälle nuorelle?
Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lainsäädännön vaikutuksia. Siksi maiden vertailuun tarvitaan kansainvälistä rikosluokitusta.
Pojista on polvi parantunut myös rikostilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikosepäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikäluokissa.
Kuntien lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat lähes kolminkertaiset avohuollon palveluihin verrattuna. Panostukset lapsiperheiden arjessa selviytymisen palveluihin, vanhemmuuden tukemiseen ja tehostettuun perhetyöhön tulisivat kuitenkin inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti halvemmiksi.
Tutkimus- ja tilastotieto vaatii tulkitsijaltaan valppautta ja ajattelua. Myös omat lähtökohdat ja ennakkokäsitykset on terveellistä aika ajoin tarkistaa, muistuttaa Jukka Hoffren.
Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.
Tämän vuoden YK:n tilastokomission kokouksessa käytiin aktiivista, tunteitakin nostattavaa keskustelua maailman tilastojohtajan tarpeesta. Kyseessä oli ehdotus ”Chief Statistician” -viran perustamisesta YK:n tilastoyksikköön.
Työllisiä voisi olla vielä rutkasti enemmänkin, koska työikäinen väestö on kasvanut 10 vuodessa 125 000:lla, kommentoi Pertti Taskinen työvoimatutkimuksesta myönteistä työllisyyskehitystä
Yksityisen lasten päivähoidon eli varhaiskasvatuksen merkitys on lisääntynyt tuntuvasti 2000-luvulla. 2010-luvulla kasvu on keskittynyt palvelusetelipohjaiseen toimintaan.
The platform economy, also known as the sharing economy, is a new kind of economic activity. There an enterprise offers digital marketplaces to other actors by means of which they can create something that produces value added.
Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.
Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansainvälisen talouden vetoavusta ja kotimaisista kilpailukyvyn kohentamistoimista – näkemyksestä riippuen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi (HS 10.4.) laskevansa jokaiselle kansalaiselle riskiarvion, joka kuvaa yksilöllisesti kunkin meistä terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamia kustannuksia. Laskelma perustuisi jokaisen henkilökohtaiseen terveyshistoriaan ja lisäksi tarkkoihin ammatti-, työhistoria- ja koulutustietoihin.
Tilastokeskus julkaisi kulutustutkimuksen ennakkotietoja syksyllä 2016. Osana julkistusta kerrottiin arvio koirien määrästä Suomessa.
Tilastokeskus julkaisi 9.3.2018 uudistetun teollisuustuotannon volyymi-indeksin. Uudistuksen myötä toimialoittaisia kapasiteetin käyttöastetietoja ja toimialan E, eli vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, tietoja ei enää tuoteta. Koko teollisuus koostuu tästä eteenpäin toimialojen BCDE sijaan toimialoista BCD.
Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoimatutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!
Palveluiden ja tuontitavaroiden reaalihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkökulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.
Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiölainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitusosuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].
Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakouluikäinen. Seisoin serkkupoikani kanssa vastavalmistuneen kolmostien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohikulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläintarhan ajot.
Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.
Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.
Muutosten samankaltaisuus hämmästyttää, kirjoittaa Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela. Kolmen vuosikymmenen trendit kulutuksessa ovat samanlaisia tulojen suuruudesta riippumatta.
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi keskeisimmistä lyhyen aikavälin suhdannekuvaajista. Tilasto kuvaa teollisuuden kuukausittaisen kiinteähintaisen tuotoksen muutosta.
Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?
Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut olivat vuoden 2015 lopussa reaalisella kolmen prosentin diskonttokorko-oletuksella laskettuna 631,5 miljardia euroa eli 301 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen lukutaitoa pitkään itsekin opettanut Tilastokeskuksen ex-tietopalvelujohtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.
Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hintoihin sisältyy piilevää arvonlisäveroa keskimäärin kahdeksan prosenttia. Alvittomia palveluja tarjoavat palveluntuottajat eivät voi vähentää tavara- ja palveluostoihin tai investointihyödykkeisiin sisältyviä arvonlisäveroja omassa verotuksessaan. Vastaava ilmiö koskee myös oppilaitosruokailua tarjoavia yksityisiä palveluntuottajia.
Yritysten generoimat verotulot ja veronluonteiset maksut olivat Uudellamaalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista verotuloista koko maassa, vaikka Uudenmaan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.
Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni.
Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutusmäärät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautasmallin ainesosien hintakehitykseen ja kulutukseen.
Tilaston henki seikkailee parhaillaan somessa ja Ylen TV-kanavilla. Kysyin hengeltä kuulumisia.
Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvisää on etelässä surkea ja palkkaeroista puhutaan. Ja kuten lämpötila, naisten ja miesten välinen palkkaero tuntuu sahaavan edestakaisin.
Virallisen tilaston toimintaympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tietomarkkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilastoinformaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.
Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?
Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?
Arvovaltaiset kansainväliset koulutusvertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärkimaiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyöryhmän muistio puhuu osaamispohjan murenemisesta ja korkeakoulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keskiarvon. Mistä ristiriidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yliopistosta kirjoittavat väärinymmärrysten ketjusta.
Vaalit, puolueet ja media – ja niiden myötä poliittinen julkisuus – ovat edelleen kansallisia siitä huolimatta, että suuri osa vallankäytöstä on siirtynyt EU-tasolle, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumispaikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.
Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.
Harari ansaitsee tunnustuksen erityisesti siitä, että on oivaltanut isot yhteiskunnat fiktion tuotteiksi, vaikkei hän fiktion mekanismia ja ajoitusta kohdalleen saakaan, kirjoittaa Ilkka Kallio arviossaan Yuval Noah Hararin menestysteoksista Sapiens – Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus – Huomisen lyhyt historia.
Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut selvästi kymmenessä vuodessa, mutta viime vuosina kehitys on ollut jokseenkin hidasta tai olematonta. Johtajien tasa-arvokehityksen seurantaan tarvitaan systemaattisesti tuotettua, vertailukelpoista tietoa.
Työn ja pääoman välisessä tulonjaossa on tapahtunut selvä siirtymä voittojen hyväksi, kirjoittaa kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela.
Kuluttajabarometri on osuvasti ennakoinut talouden ja siihen liittyvien ilmiöiden kehitystä jo kolme vuosikymmentä.
Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?
Suurin osa lähestymiskieltoon määrätyistä on miehiä ja suojatuista naisia. Ikäryhmien puolesta kiellot jakautuvat melko tasaisesti.
Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.
Suomen teollisuuden johtamiskäytännöt ohittavat laadullaan Saksan ja lähentelevät Yhdysvaltoja. Seurannan osalta tulokset ovat suorastaan erinomaisia. Tavoitteen asettamisessa ja kannustimissa on yhä kirittävää.
Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.
17 globaalia päämäärää, 169 alatavoitetta, lähes 240 mittaria. YK:n Agenda 2030 tavoittelee valtaisaa kehitysharppausta ja haastaa seurannan uusiin ulottuvuuksiin. OECD:n vertailun mukaan satavuotiaan Suomen tila on useiden tavoitteiden osalta erinomainen.
Ravinnon hintojen sopeutuminen EU-aikaan alkoi jo vuonna 1986, kirjoittaa hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen.
Riitta Pipatti ja Sini Niinistö selventävät artikkelissaan metsien maaperäpäästöjen arviointia kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa osallistuen aiheesta käytyyn keskusteluun.
A downturn has plagued the mass media markets since 2012. The coming few years will show whether publishing – and the media field more broadly – will be able to renew in the midst of the transition and rise from financial difficulties.
Niin kuin yrityskentässä yleensäkin myös kuntosalibisneksessä yritykset onnistuvat parantamaan asemaansa laajentamalla toimintaansa, yritysostoin, hintakilpailulla ja hyvällä asiakaspalvelulla. Muutaman yrityksen onnistuneiden investointien ansiosta kuntokeskusten Top10 on elänyt vuoden takaisesta.
1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.
Kotitalouksissa tehtävä työ on yhteiskunnallisesti merkittävää. Sen arvo vuonna 2012 oli 78,4 miljardia euroa. Palkaton kotityö ei kuitenkaan sisälly bruttokansantuotteeseen.
Ekonomistit varoittelivat euron suunnitteluvaiheessa epäsymmetriasta – talouden suhdannekehitys voisi olla eri maissa erilainen – ja sen aiheuttamasta mahdollisesta ongelmasta Suomen taloudelle.