Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.

YK-indikaattoritietokannan toistaiseksi suurin uudistaminen on saatu toteutettua: globaalien kestävän kehityksen indikaattoreita lisättiin ja useita indikaattoreita korvattiin uusilla. Uudet indikaattorit painottavat kehitysmaille tärkeitä asioita.

Voimme estää laajan sukupuuttoaallon ja turvata samalla luonnon monimuotoisuuden toimimalla vastuullisesti niin yksilöinä, yrityksinä kuin yhteiskuntina.

Globalisaatio aineellistui kanavaan juuttuneeksi kontti­alukseksi, ja jotenkin tilanne herätti myös myötä­tuntoa. Uutuuskirja saa pohtimaan, onko rakkaus vain haihattelua rautaisien realiteettien maailmassa.

Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtio­sektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Suomessa tehtävän tutkimus- ja kehittämis­työn resursointi mateli kymmenen vuoden takaisen huipputason alapuolella ennen korona­kriisiä. Minkälaisessa innovointi­asetelmassa tavoittelemme ulospääsyä kriisistä?

Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.  

Etätöiden tekemistä ja vapaa-ajan viettoakin palvelevat informaatio- ja viestintäalat ovat selvinneet vaihtelevasti pandemian kurittaessa taloutta.

Uuden estimointi­menetelmän ansiosta liikevaihto­tietojen julkaisuviive lyhenee kuukaudella.

Development and influencing possibilities, social environment and work intensity appear to be more important factors in terms of well-being at work, job satisfaction and commitment than flexibility of working hours and physical factors in the work environment. Differences in job satisfaction, well-being and showing symptoms between the profiled groups are explained by real differences in working conditions.

Suomi on mennyt ylös ja alas digitalouden muutoksissa, jota tilastointi ei ole hahmottanut riittävän terävästi. Meillä on kuitenkin mahdollisuudet pitää kiinni hyvinvointi­mallista, vaikka rakenne­ongelmat rapauttavat rahoituspohjaa.

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Joka toinen sosiaalisen median käyttäjä näkee verkossa vihapuhetta. Nettikiusaaminen ja epäasialliset lähestymiset puolestaan rasittavat erityisesti nuoria. Tilastokeskus on kartoittanut suomalaisten kokemaa nettihäirintää ja verkossa havaitsemia vihamielisiä viestejä nyt kolmena vuotena.

Haasteista huolimatta suurin osa lain piiriin kuuluvista organisaatioista noudattaa lakia laatimalla tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen, vaikka niiden laajuus ja laatu vaihtelevatkin. Kattavimmin suunnitelmia laaditaan valtiosektorilla ja naisenemmistöisissä organisaatioissa.

There are considerable differences in the quality of working life among wage and salary earners. The segregation by gender in working conditions is also particularly striking, shows the profiling of the results of the 2018 Quality of Work Life Survey.

Laadukas tieto on kuin design-tuote: se on kestävää, monikäyttöistä ja ajassa merkityksensä säilyttävää.

Vanhojen asuntojen hintaindeksien uudistus on käynnistynyt. Tavoitteena on tuottaa nykyistä parempaa aluetietoa sekä ottaa indekseissä huomioon vuokratontilla sijaitsevat asunnot.

Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.

Kriisin aikana nuorten naisten työllisyys on heikentynyt enemmän kuin miesten, mutta naisten voi katsoa investoivan tulevaisuuteen panostamalla opiskeluun. 

Vielä keväällä pelättiin, että koronakriisi lamauttaa asuntojen myynnin ja rakentamisen. Isku jäi kuitenkin lyhyt­aikaiseksi ja vuosi 2020 historiaan asuntojen vilkkaana myynti- ja rakentamis­vuotena.

Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.

Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Meillä lapsuudenkodista lähdetään pohjoismaiseen tyyliin melko varhain, keskimäärin 21,8-vuotiaina, kun Euroopassa nuoret muuttavat omilleen keskimäärin nelisen vuotta vanhempana. Suomessa naiset muuttavat kotoa pois selvästi aiemmin kuin miehet.

Suomi on perinteisesti nähty perustietovarantojensa osalta maailman huippumaana, silti jäimme hännille OECD:n tekemässä digitalisaatiovertailussa. Miksi yksittäiset hyvät laatukäytännöt eivät ole levinneet tehokkaasti eri organisaatioille?

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tiedot vuodelta 2020 ovat vielä puutteellisia, eikä niistä voida vielä tuottaa luotettavaa tilastoa. Kuolemansyytilasto julkaistaan mahdollisimman nopeasti sen valmistumisen jälkeen.

Äidinkielitietojen perusteella Oulussa asuu jo enemmän saamelais­taustaisia kuin Utsjoella, kertoo Tilastokeskuksen jo perinteinen saamelaisten kansallis­päivän blogi.

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

Henkilöstökulut ulkomailla sijaitsevissa suomalaisomisteisissa teollisuusyrityksissä ovat kasvaneet ripeämmin kuin kotimaassa. Vuonna 2018 ero ulkomailla ja Suomessa sijaitsevien yksiköiden kuluissa oli enää marginaalinen ulkomaisen eduksi. Toimialoittaiset erot ovat toisaalta suuria.

Koronapandemian alkuhämärässä Ilkka Lehtinen uskaltautui luotaamaan inflaatio­kehitystä. Kuinka kävi, ja miksi?

Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

Tietoaineistojen laatu heijastuu tiedon pohjalta muodostuvaan ymmärrykseen yhteiskuntamme tilasta. Laatua koskevien arviointien ja kuvausten yhtenäistäminen vaikuttaakin ratkaisevasti myös yhteiskunnallisiin päätöksiin.

Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talous­kehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.

Pandemia ei pysäyttänyt muuttoa kunnasta toiseen. Ennakkotiedot kertovat myös liikahduksista suunnissa: muuttovoittoja ja -tappioita tuli yllättäviin paikkoihin.

Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.

Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?

Jotta voimme tehokkaasti vähentää jätteitä ja ohjata ne kiertoon, tarvitsemme kipeästi paikallista tietoa, kirjoittaa Tiina Karppinen vieraskynäblogissaan.

Employees in Finland are contacted most in matters concerning work outside working hours. On the other hand, Finns generally read their work email on holiday, even if they are not required to do so.

Miksi tilastoasiantuntijat Suomessa ovat niin aktiivisia kirjoittajia? Yhden ihmisen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri. Vastikään edesmennyt Erkki Pentinmäki oli luomassa tiedon avaamisen kulttuuria Tilastokeskukseen.

Wage and salary earners aged over 55 are nowadays more educated and in better condition, appreciate gainful employment as an important area of life considerably more often and are prepared to continue in working life for clearly longer than their peers at the turn of the millennium, reports the 2018 Quality of Work Life Survey.

Korona-aika on lisännyt naisilla huolia terveydestä ja hyvinvoinnista, miehillä taas toimeentulosta, kertovat Kansalaispulssi-kyselyn tulokset. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset näyttävät kasvaneen hieman, naisilla miehiä useammin. Huoli työn ja perheen yhdistämisestä on yhteinen.

Tammikuussa 2020 kaikista työllisistä 15 prosenttia työskenteli säännöllisesti kotona. Marraskuussa osuus oli jo 31 prosenttia.

Henkilötyövuosien muutoksella mitattuna vain puolet Suomen alueista lähti syksyllä toipumaan koronakriisistä, mutta osassa maata käännettä parempaan ei vielä näy. Miksi jotkut alueet ovat ottaneet pandemian iskuja vastaan paremmin kuin toiset?

Pandemian isku kulttuurialoille näkyy liikevaihdossa, palkkasummissa ja työllisyydessä. Tukia on tullut, muuten valopilkut ovat olleet vähissä.

Voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneilla työmarkkinoilla naisten työllisyys on kärsinyt koronakriisistä nopeammin – ja ainakin toistaiseksi myös enemmän kuin miesten työllisyys.

Juuri julkaistuihin kokeellisiin tilastoihin tulojen ja kulutuksen jakautumisesta tuloviidenneksittäin EU-maissa on syytä suhtautua ainakin Suomen osalta kriittisesti, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat.

Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.

Tilastoinnilla seurataan kierrätystavoitteiden täyttymistä ja niihin liittyvien politiikkatoimien onnistumista. Yhdyskuntajätteiden kierrätys on kuitenkin paljon muutakin kuin politiikkaa, lainsäädäntöä ja velvoitteita: se on jokaisen henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen.

Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni.  Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.

Kansalaispulssi-kysely kertoo, että koemme itse noudattavamme ohjeita kuuliaisemmin kuin toiset ihmiset. Asenteissa tapahtuneet muutokset näkyvät pahentuneena koronatilanteena, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Tieto&trendit-blogissa.

Yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisissä ammattiryhmissä työskentelee 735 000 henkilöä. Miten he sijoittuvat eri aloille ja alueille Suomessa?

YK:n kestävän kehityksen mittarit kertovat, että Suomi on nyt monessa suhteessa parempi paikka elää kui n25 vuotta sitten. Tehtävääkin kuitenkin riittää.

Helsingissä rakennuslupia on tänä vuonna myönnetty erityisesti alueille, joiden vanhojen asuntojen keskihinta on 5 000 – 6 000 euroa. Turussa ja Oulussa puolestaan uudet kerrostalo­asunnot syntyvät 2 000 – 3 000 euron alueille.

More than every tenth wage and salary earner aged over 50 feels that the aim is to get rid of aged wage and salary earners at the workplace. The experience is most common at workplaces where the personnel has been reduced in recent years anyway.

Keväällä alkaneen koronapandemian myötä matkailualojen liikevaihto on pudonnut rajusti ja samalla yritystukien määrä on moninkertaistunut. Lähempi matkailualojen tarkastelu osoittaa, että majoitusalalla tukien kasvu on ollut huomattavasti vaatimattomampaa kuin vaikkapa ravitsemusalalla.

Vaikutusmahdollisuudet lisäävät työtyytyväisyyttä, mutta erityisesti suomalaista työelämää vaivaava kiire uhkaa joustojen myönteisiä vaikutuksia.

Jatkuvassa kiireessä työskentelevät yleisimmin kreikkalaiset ja saksalaiset. Espanjassa ja Ranskassa melkein puolet työllisistä ei koe kiirettä, Suomessa siltä ei välty juuri kukaan.

Mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja tekemis­järjestykseen on Euroopan huippua Portugalissa. Suomessa naiset työskentelevät miehiä useammin tehtävissä, joissa vaikutus­mahdollisuudet työhön ovat keskimääräistä heikommat. 

Performance appraisal discussions became more common until 2013, after which there was a change. Performance appraisal discussions are more common in larger establishments than in small ones.

Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.

Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on ystäviä, mutta yhteyttä pidetään nyt tapaamisen sijaan entistä enemmän sähköisesti. Netti on tuonut nuorille aiempaa enemmän ystäviä, mutta yksinäisyyttäkin koetaan. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti kansalais­toimintaan, erityisesti urheiluseuroissa mutta myös vapaaehtoistyössä.

Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistus­taustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaan­kauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.

Lasten määrä ja osuus Suomen väestössä ovat vähentyneet ennätyksellisen pieniksi. Tilastoissa se näkyy muun muassa lapsiperheiden vähenemisenä ja perhekoon pienenemisenä sekä huoltosuhteen heikkenemisenä. Joka kolmas lapsi syntyy Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Nykyisin noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen.

Paljonko asuntoja on myynnissä? Miten määrä muuttuu kuukausittain? Missä asunnot menevät vauhdilla kaupaksi, missä hitaammin? Missä saa nopeimmin asunnolle vuokralaisen? Miten tarjonta muuttui korona-sulkujen aikaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan uusi kokeellinen tilasto.

Yksiöiden hintakehitys kasvukolmion kaupungeissa kertoo tarjontaa suuremmasta kysynnästä. Silti yksiöiden osuus kerrostaloasunnoille myönnetyistä rakennusluvista on tänä vuonna vähentynyt. Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla. Vantaa on ohittanut Helsingin yksiöiden osuudessa, mutta yksiöitä on jäänyt Vantaalla myös paljon tyhjiksi.

The different industrial structure and labour market structures in European countries, as well as the pace of digitalisation, influence how large a share of the population having kept their jobs are able to do remote work in general.

Sähköinen viestintä ja sosiaalinen media ovat lyhyessä ajassa muuttaneet lasten ja nuorten luovaa kulttuuria syvällisellä tavalla. Kirjoittaminen on menettänyt suosiotaan tällä vuosituhannella, mutta videoita kuvaa yhä useampi. Jako tyttöjen ja poikien harrastuksiin on edelleen selvä.

Sekä asuntokaupan että asuntokannan perusteella sijoitusasunnoiksi pääteltävistä asunnoista yli 85 prosenttia on yksiöitä tai kaksioita. Asumisen ja rakentamisen tilastojen asiantuntijat kertovat asuntosijoittamisesta mm. seuraavaa:

- Lähes viidennes vuonna 2019 sijoitusasunnoiksi myydyistä yksiöistä sijaitsi Helsingissä. Helsingin keskustayksiöissä neliöhinta ylittää 10 000 euroa joka neljännessä kaupassa.

- Vuokra-asuntojen tuotoissa on suuret erot niin kaupunkien kuin niiden osa-alueiden välillä.

- Asunnon hintaa vastaavaan vuokratuottoon vaaditaan Helsingin keskustassa yli 10 vuotta enemmän aikaa kuin kaupungin reuna-alueilla.

Asuntokauppa on toipunut varsin nopeasti kevään shokista, mutta uusien asuntojen rakentaminen on vähenemässä. Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen asiantuntijat kertovat kehityksestä myös, että

- Asuntojen hinta- ja vuokrakehityksessä erot alueiden välillä ja sisällä kasvavat edelleen.

- Vanhojen asuntojen kauppa kävi heinä-syyskuussa hyvin.

- Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovat korkealla tasolla, mutta pientä pudotusta syyskuun huipuista.

- Tyhjien asuntojen määrä lisääntyy edelleen koko maassa.

Uuttamaata lukuun ottamatta työmatkat ovat Suomessa hieman lyhempiä kuin EU-maissa keskimäärin. Etätöihin siirtyminen meillä enemmän kuin muualla on vähentänyt entisestään suomalaisten työmatkoihin kuluttamaa aikaa.

Altistuminen erilaisille pöpöille on korona-aikana vähentynyt. Työolo­tutkimuksen tulosten perusteella voi päätellä myös, että sairaana työskentely on yleistynyt – erityisesti kun työpaineet ovat kovat ja pelko työpaikan menettämisestä suuri.

Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.

In cooperation we can create a solid foundation for the future data economy and society, which allows our valuable data to serve Finland in the best possible way in future. 

Työntekijöihin ollaan Suomessa eniten yhteydessä työasioissa työajan ulkopuolella. Toisaalta suomalaiset lukevat yleisesti työmeilejään lomalla, vaikka sitä ei heiltä edellytettäisikään.

Suomalaisista noin 70 prosenttia kokee työssään, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista, kun EU:ssa vastaava osuus on 40 prosenttia. Toisaalta Suomessa koetaan muuta EU:ta selvästi enemmän, että työaikoihin vaikuttavat työn sanelemat vaatimukset.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla. Eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja. Syyt tyhjien asuntojen taustalla ovat moninaiset ja alueittaiset erot huomattavan suuria.

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen kehittyi myönteiseen suuntaan viime vuosikymmenellä. Eroa nuorempiin ikäluokkiin on kuitenkin edelleen varsinkin yli 60-vuotiaiden kohdalla.

Ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin? Muun muassa se tuo suhdannetilinpitoon epävarmuutta. Myös muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, ja sekin heijastuu toimialaa koskevien tietojen laskentaan.

Alueperusteisen päästölaskennan mukaan Suomi on onnistunut vähentämään päästöjään muun muassa tuotantoteknologioiden kehityksen ansiosta. Sen sijaan kulutusperäisesti lasketut kotitaloussektorin päästöt ovat viimeisimmän ENVIMAT-tutkimuksen mukaan kasvaneet.

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.

Työmatkaan kuluu Uudellamaalla reilut, muualla Suomessa alle parikymmentä minuuttia. Uudeltamaalta löytyy myös eroja toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.

Erilaiset ulkomaankauppaluvut hämmentävät. Jos erojen suuruus Tilastokeskuksen ja Tullin luvuissa vakiintuu pidemmäksi ajaksi, kyse voi olla muutoksesta globaalin tuotannon rakenteessa.

Yhteistyöllä luomme tulevaisuuden datataloudelle ja yhteiskunnalle vankan perustan, jonka ansiosta arvokkaat tietoaineistomme voivat palvella parhaalla mahdollisella tavalla Suomea tulevaisuudessa. 

Velanotolla pelataan aikaa. Siinä on vaaransa, mutta se voi onnistua, jos velalla luodaan uskoa.

Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti miehiin. Ero Ruotsin hyväksi syntyy erityisesti ikääntyneiden miesten paremmasta työllisyydestä.

Amfetamiinin yleisin käyttäjäryhmä ovat 30–34-vuotiaat, kannabiksen 21–24-vuotiaat. Tilastokeskuksessa on ensimmäistä kertaa kokeiltu koneellisesti poimia syyttäjän teonkuvauksista maininnat huumausaineista.

Yli 55-vuotiaat palkansaajat ovat nykyisin koulutetumpia ja hyväkuntoisempia, arvostavat ansiotyötä tärkeäksi elämänalueeksi huomattavasti useammin ja ovat valmiita jatkamaan työelämässä selvästi pidempään kuin ikätoverinsa vuosituhannen vaihteessa, kertoo vuoden 2018 työolotutkimus.

Työvoimatutkimuksen kevään ja kesän tietojen perusteella on jo selvää, että koronakriisistä johtuvat muutokset työllisyydessä eivät ole jääneet vain yksittäisen kuukauden poikkeamaksi. Kriisin vaikutusten tulkinta vaimenevaksi muutokseksi taikka tasomuutokseksi tarkentuu seuraavien kuukausien tietojen valmistuessa.

Kokeilujemme perusteella teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata taipuu ketterästi monipaikkaisen elämän tarkasteluun. Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämiseksi jatkuu Tilastokeskuksessa. Neuvottelemme kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.

Kun tulot putoavat, säästöt voivat kasvaa vain jos kulutusmenoja vähennetään vielä enemmän. Näin on käynyt aiemmissakin talouskriiseissä.

Joka neljäs on tehnyt yötöitä alle vuoden. Työvoimatutkimuksen lisäosa kertoo, että yötyössä viivytään harvoin enemmän kuin kymmenen vuotta. 

Useampi kuin joka kymmenes yli 50-vuotias palkansaaja kokee, että työpaikalla pyritään pääsemään ikääntyneistä palkansaajista eroon. Kokemus on yleisintä työpaikoilla, joissa henkilöstöä on viime vuosina vähennetty muutenkin.

Vuonna 2019 Suomessa oli perhetilaston mukaan 873 sateenkaariperhettä. Näistä saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien lapsiperheistä miltei kaikki oli naisparien lasten muodostamia perheitä. Yksilapsisten perheiden osuus on sateenkaariperheissä suurempi kuin lapsiperheissä yleensä, ja sateenkaariperheiden lapset ovat myös nuorempia.

Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ympäristö sekä työn intensiivisyys näyttävät työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta merkittävämmiltä tekijöiltä kuin työaikajoustot ja työympäristön fyysiset tekijät. Profiloitujen ryhmien väliset erot työtyytyväisyydessä, hyvinvoinnissa ja oirehtimisessa selittyvät todellisilla eroilla työoloissa.

Työelämän laadussa ilmenee huomattavia eroja palkansaajien kesken. Erityisen hätkähdyttävää on sukupuolen mukainen segregoituminen myös työoloissa, kertoo vuoden 2018 työolotutkimuksen tulosten profilointi.

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tilasto ei nosta yksilöitä esiin, mutta voi silti vahvistaa malleja.

Koronakeväänkin kehityskulut näkyvät tulo­rekisterissä. Rekisteristä voidaan tulevaisuudessa tuottaa tietoa yhteis­kunnan kehityksestä nopealla aikataululla, mutta työtä rekisterin parissa vielä tarvitaan.

Suomalaisten sairaanhoitajien maastamuutto lisääntyi melko tasaisesti koko 2010-luvun ajan. Vuosina 2015–2017 Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 140 sairaanhoitajaa, kun ulkomaille muutti vastaavasti noin 200 sairaanhoitajaa. Ruotsi on ohittanut Norjan selvästi suosituimpana kohdemaana.

Miehillä on naisia paremmat mahdollisuudet vaikuttaa niin työaikoihinsa, töidensä sisältöön kuin myös työstä saataviin vapaisiin, kertoo vuoden 2019 työvoimatutkimus. Työaikojen järjestelyssä ilmenevät erot eivät ole juurikaan kaventuneet vuosien saatossa. Työolotutkimuksen perusteella kehitys on osittain ollut jopa päinvastaista.

Kevään poikkeusolojen myötä viimeistään ymmärsin, kuinka arvokas Suomen luonto onkaan, kirjoittaa Niina Lesonen blogissaan. Suomen luonnon päivää vietetään huomenna.

Suomalaisyritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen on herättänyt viime aikoina huolta. Työeläkelaitosten haluttaisiin lisäävän kotimaista omistajuuttaan, mutta se saattaisi tarkoittaa korkeampia työeläkemaksuja eläkevarojen riittämiseksi.

Asuntokaupoissa koettiin keväällä ensin raju pysähdys huhti–toukokuussa, jonka jälkeen tilanne palautui ennalleen kesäkuussa. Uudet indikaattorit tarjoavat uusia näkymiä asuntomarkkinoihin. Jatkossa julkaisemme asuntokauppojen kokonaismäärä- ja arvotiedot kootusti samassa taulukossa sekä tietoa asuntojen myyntiajoista.

Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?

Poikkeusajat vaikuttavat tilastojen optimaaliseen julkaisuajankohtaan, sillä tarve eri tiedoille voi vaihdella merkittävästi eri aikoina. Hyvä tilasto on ajassa tasalaatuinen, ja tilapäisille laatutason poikkeamille tulee olla hyvät perusteet.

Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.

Yhteiskunnan kehittämisen tulee perustua totuudenmukaisen tietoon. Huonosti suunnitellut kyselylomakkeet voivat tuottaa virheellisiä vastauksia. Liittymällä vastaajapaneeli Signaaliin vaikutat kysymysten ymmärrettävyyteen ja saadun tiedon luotettavuuteen.

Miesten ja naisten tulokehitys eriytyy jo alle 30-vuotiailla ja on suurimmillaan 40–50-vuotiailla. Kun tuloissa huomioidaan omaisuustulot, etuudet sekä verotus, on ero keskimäärin 20 prosenttia miesten hyväksi.

Selvä enemmistö lomautetuista on naisia. Työmarkkinatilanne on heikko erityisesti naisvaltaisilla palvelu­aloilla.

Toimittaja löytää Suomi lukuina 2020 -taskutilastosta isoisänsä suomen­hevosen ohjaksista. Seuraavassa polvessa mentiin jo polkien tai poltto­moottorin voimin.

Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä. 

Talouskasvu oli hiipumassa monilla aloilla ja alueilla jo ennen koronakriisiä. Sen myötä kasvu lähes pysähtyi, mutta ei rakennusalalla.

SDG-indikaattorit ovat keskiössä juuri alkaneessa YK-kokouksessa, jossa arvioidaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

Vuokramökkejä on tarjolla reilusti yli 11 000, ja viime vuonna niissä yövyttiin lähes 2,7 miljoonaa kertaa. Tilasto­keskuksen kokeilemalla verkko­haravoinnilla saadaan jo laadukasta tietoa majoitus­tilastoa täydentämään.

Konsernien ulkomaille jäävät tulot johtavat satojen miljoonien eurojen loveen Suomen yhteisövero­kertymässä, kertoo Tilasto­keskuksessa tehty gradu­tutkimus siirto­hinnoittelusta.

Omistusmökkien ja vuokramökkien yhteismäärällä mitattuna eniten mökkejä on kesämökkitilastojen kärkipaikkoja pitävissä Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Katso eri kuntien mökkitilanne vuorovaikutteiselta kartalta.

Älylaitteet ovat yleistyneet kotitalouksissa viime vuosina. Vanhaksi jääneet kierrätyskelpoiset laitteet jäävät kuitenkin laatikkoihin lojumaan yli neljällä viidestä kotitaloudesta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin inflaatioennuste julkistetaan aina kuun lopussa Eurostatin verkkosivuilla. Ennakko on suurelta osin hyvinkin osuva, vaikka hyödykkeiden hintatietojen keruussa esiintyneet haasteet ajoittain heikentävät osuvuutta kymmenesosadesimaaleissa.

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Normaalioloissa Pohjoismaista eniten kotimaansa ulkopuolella kävivät töissä Ruotsissa asuvat – heitä oli lähes 40 600. Suomalaisista noin 1 300 kävi vuoden 2015 lopussa töissä Ruotsissa ja 970 Norjassa. Suomeen tullaan töihin lähinnä Ruotsista.

Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.

Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna Tilasto­keskuksen ennakko­tietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkka­tulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellis­vuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo touko­kuussa. 

Google-hakujen tarkastelu paljastaa, että Suomessa on nyt alkukesästä haettu huomattavasti tavanomaista enemmän ulkoiluun liittyviä tuotteita. Myös ”kesämökki”-hakuja on tehty ennätyksellisen paljon koronakeväänä.

Nykyiset julkaisuaikataulut parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä. Ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa koronakriisin kansantaloudellisia vaikutuksia.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pikaisia toimia – ja toimien tueksi systemaattisen tiedontuotannon. Syken, Luken ja Tilastokeskuksen yhteistyönä kehitettävällä ekosysteemitilinpidolla voidaan jokusen vuoden päästä toivottavasti seurata mm. pölyttäjien tarjoamia pölytyspalveluita.

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Yhteys matalien korkojen ja heikosti kannattavien yritysten määrän lisääntymisen välillä ei ole niin selkeä kuin voisi luulla, osoittaa Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tutkijoiden selvitys ns. zombi-yrityksistä.

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Lomautettuja historiallisen paljon, työllisten määrä laskussa, kotona työskentely kasvussa, piilo­työttömyys nousussa. Määräajaksi lomautetut ovat vielä suurimmalta osin työllisiä ja toistaiseksi lomautetut suurelta osin työvoiman ulko­puolella. Tässä korona­kevään ensisaldoa työmarkkinoilla.

Koronakriisi on saanut ennen näkemättömän määrän ihmisiä luopumaan kokonaan työnhausta. Työvoiman ulko­puolella olevia oli huhti­kuussa 66 000 enemmän ja piilo­työttömiä 88 000 enemmän kuin vuosi sitten.

The events of the corona pandemic have brought the results of the 2018 Quality of Work Life Survey to a new light. The data concerning healthcare and social welfare made us think at the time that the situation could not get much worse. Now it is probably not unclear to anyone that it certainly can.

Viime vuosikymmenten talous­kriiseistä 1990-lama on lyönyt asunto­markkinoita rajuimmin. Korona­kriisin vaikutus voi jäädä lyhyt­aikaisemmaksi ja nopeaa kaupan määrän laskua seurata nopeahko nousu, arvioi pitkän linjan hinta-asiantuntija.

Koronapandemian tutisuttaessa taloutta monet indikaattorit osoittavat jyrkkää nousua tai laskua. Palkansaajien palkkatuloissa muutos on ollut maltillisempaa. Palkkasummat kasvoivat edellisvuodesta maaliskuussa ja näyttäisivät huhtikuussa pienentyneen pelättyä vähemmän.

Joka viides ulkomaalais­taustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritus­vuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalais­taustaisille samassa tilanteessa.

Euroopan maiden erilaiset elinkeino- ja työmarkkinarakenteet ja digitalisaation vauhti vaikuttavat siihen, kuinka suurelle osalle työpaikkansa säilyttäneestä väestöstä etätyön tekeminen ylipäänsä on ollut mahdollista.

Rikosten esitutkinta-ajat ovat pidentyneet. Toisaalta etenkin lapsen seksuaaliset hyväksi­­käytöt voidaan ilmoittaa poliisille jopa vuosia teon jälkeen. Vanhojen rikosten selvittely on oletettavasti vaikeampaa.

Vapaa-aikatutkimuksen perusteella nuorempien ikäluokkien tulisi muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan säilyttääkseen aikaisemman harrastamisen volyymin. Vanhempia ikäluokkia korona näyttäisi kohtelevan tässä suhteessa suopeammin.

Maakunnista ahtaimmin asutaan muuttovoittoisella Uudellamaalla, jossa joka kymmenes asuntokunnista asui ahtaasti vuonna 2018. Katso vuorovaikutteiselta kartalta oman asuinkuntasi tilanne. Paitsi lapsiperheet etenkin ulkomaalaistaustaiset asuvat muita ahtaammin.

Kehityskeskustelut yleistyivät vuoteen 2013 asti, minkä jälkeen tapahtui muutos. Kehitys­keskustelut ovat yleisempiä isommissa toimi­paikoissa kuin pienissä.

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Koronapandemian vaikutus bruttokansan­tuotteeseen voi kriisin pitkittyessä muodostua pahemmaksi kuin lamojen ja jopa käymiemme sotien aikoina. Naapurimme on aina kulkenut omaa tietään ja pienemmin kolhuin.

Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vienti­painotteisesta tavara­tuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailu­kykyä. Jatkuuko monipuolistuminen kriisin jälkeen? Paljon riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämis­toiminta voivat muuttua paljonkin.

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille: maa-, metsä- ja kalatalouteen, muuhun palvelutoimintaan sekä taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen.

Noin 60 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kulutustaan koronakriisin takia, kertovat kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymyksiin saadut vastaukset. Noin neljä kymmenestä arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa.

Yrittäjistä 63 prosenttia arvioi koronakriisin vähentäneen ainakin jossain määrin töiden, asiakkaiden tai toimeksiantojen määrää, kertoo kuluttajien luottamus -tutkimus. Iso osa yrittäjistä katsoo silti selviävänsä pandemiasta ilman työttömyyttä. Toisaalta joka kymmenes yrittäjä, mikä vastaa yli 30 000 yrittäjän joukkoa, pitää yritystoimintansa selviytymismahdollisuuksia kriisistä melko tai hyvin epätodennäköisenä.

Every tenth of all those engaged in customer work feel that virtual connections have replaced previous face-to-face interaction. As digital tools become more commonplace, it is assumed that virtual interaction will increase in the future. As the coronavirus epidemic is raging, the development may accelerate.