Suomessa on monilla mittareilla sukupuolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutusalat ja työmarkkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt sitkeästi, jopa vahvistunut joillain aloilla.
Syntyvyyden pieneneminen on herättänyt viime aikoina laajasti keskustelua. Ilmiö johtuu tällä hetkellä lähes pelkästään suomalaistaustaisten naisten synnytysten vähenemisestä.
Suhdannetilannetta seurataan nyt silmä kovana etsien merkkejä käänteestä. Ekonomisteilla on tahosta riippuen erilainen käsitys siitä, miten hyvänä talouskasvu vielä jatkuu. Mitä kertovat yritysten tilanteesta liikevaihtokuvaajat?
Uusi taksilaki on kasvattanut autojen samoin kuin taksiliikennelupien määriä etenkin Uudellamaalla. Lakimuutos antaa mahdollisuuden valita palveluajat vapaasti, ja yhdeksän prosenttia taksiyrittäjistä ajaakin ilmoituksensa mukaan vain arkisin.
Pientalotuotanto on laskenut rajusti huippuvuosiin verrattuna, ja talot rakennetaan entistä pienemmiksi. Tietyillä alueilla kuten länsirannikolla pientalorakentaminen on vilkkaampaa kuin muualla Suomessa.
Helsingin kaupunginkirjasto sai ensimmäisen oman kirjastorakennuksen Rikhardinkadulle vuonna 1882. Nyt kaupunginkirjaston toimipisteitä on kaikkiaan 46 kirjastoautot mukaan lukien. Oodi vahvistaa Helsingin keskustan asemaa kirjastopalvelujen tarjoajana.
Viime vuoden joulukuussa Lapissa ja Rovaniemellä kirjattiin ennätysmäärä yöpymisiä. Tämän vuoden puolella ulkomaisten yöpymisissä on ollut pientä hiipumista toukokuusta lähtien niin koko maassa kuin Lapissakin, mutta joulusesonkina Napapiirin varauskirjat näyttävät täyttyvän entiseen tapaan.
Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.
Varainsiirtoverokannan yhtenäistämisen vaikutus verokertymään olisi pieni, ja se saattaisi piristää omakotitalokauppaa, laskee Ilkka Lehtinen.
Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumisaste onkin hieman laskenut vuodesta 2012. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keskimääräistä kehnompaa.
Menestysvuosina rakennettu t&k-toiminnan perusta on ollut niin vankka, että se on kestänyt muutaman vuoden notkahduksenkin. Monet EU-verrokkimaat ovat kuitenkin ajaneet Suomen ohi t&k-vertailussa. Nopea globaali teknis-taloudellinen kehitys edellyttää nyt rohkeaa ja ripeää uudistumista myös uudistumisessa.
Jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,5 prosenttia, varainsiirtoveron korvaamiseksi tämä tulisi nostaa 0,75 prosenttiin. Varainsiirtoveron osuus kaikista valtion verotuloista on vähäinen: sen osuus on 2000-luvulla vaihdellut 1–2 prosentin tietämillä.
Ikääntyneiden määrän kasvu ja laitoshoidon purku ovat synnyttäneet yksityisen palveluasumisen markkinat. Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun omalla palvelutarjonnallaan. Ulkoistuksilla on haluttu turvata palvelujen säilyminen ja pienentää kiinteistöjen omistamiseen liittyviä riskejä.
Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.
Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.
ILOn työtilastokokouksen hyväksymä uusi luokitus pureutuu työnteon muutokseen ja merkitsee nykyiseen verrattuna melkoista ajattelu- ja tilastointitapojen mullistusta.
Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.
Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.
Kerrostalorakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asuntomarkkinoilla:
- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.
- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.
- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.
Vahvojen alkoholijuomien hintakehitys vähittäiskaupoissa on pääosin ollut hyvin maltillista. Ainoastaan vahvojen oluiden hinnat ovat laskeneet keskimäärin reilut 6 prosenttia.
Suomessa, toisin kuin Hollannissa, sähköpyörien osuus koko polkupyörämarkkinasta on vielä pieni.
Bruttokansantuotteesta kertovien tietojen laadinta on tasapainoilua tietojen tarkkuuden ja nopeuden välillä. Yleiskuva talouden kehityksestä saadaan nopeasti, mutta tarkkoja tietoja joudutaan odottamaan.
Suomen ensimmäinen kansallinen tietopoliittinen selonteko on lausuntokierroksella. Tästä on hienoa kertoa ulkomaisille kollegoille. Tieto on tunnistettu ja tunnustettu Suomessa niin merkittäväksi asiaksi, että se on nostettu vaikutusvaltaisille foorumeille keskusteluun. Tietopoliittinen selonteko on tärkeä avaus.
Putkiremonttien osuus kaikista korjauskustannuksista on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Lähivuosiksikin riittää putkiremonttifirmoille kohteita.
Huomenna, 20. lokakuuta vietetään Euroopan tilastopäivää. Ai ette? En tiennyt minäkään.
Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.
Tyhmä kysymys! Kuka näitä kyselyjä oikein laatii? Signaali -palveluntestaajana voit osallistua kysymysten testaukseen ja kehittämiseen.
Arkea tukevat palvelut voitaisiin saada nykyistä paremmin osaksi kotitalousvähennystä. Se helpottaisi etenkin ikääntyneiden kotona asumista ja voisi vähentää kunnallisen kotiavun tarvetta.
Varainsiirtoveroaineiston perusteella kotitaloudet ovat ostaneet myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia. Yhtiölainat kasautuvat enenevissä määrin kotitalouksille.
Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tässä artikkelissa olevat tiedot ovat tarkentuneet. Uusi korvaava artikkeli on ilmestynyt 12.11.
Ruotsissa terveydenhuollon alalla työskentelevien miesten osuus palkansaajista on yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. Johtaja-asemassa olevia yrittäjiä on puolestaan Suomessa huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.
Viljan osalta määrä on tänä vuonna pieni, mutta hinta hyvä kuten myös sadon laatu. Sadon arvo onkin edellisvuosia suurempi.
Tavaratuotannon arvoketjuja analysoidaan usein valtiontalouden tai yrityksen tulevaisuudennäkymiä ajatellen. Arvoketjujen kartoittamisella on kuitenkin kriittiset juuret ja monenlaisia sovelluksia.
Kertaeränä maksettava tuloksellisuuspalkkio kirjataan kansantalouden tilinpidossa jaettuna vuoden 2018 kaikille neljänneksille, koska se perustuu koko vuonna tehdylle tuloksekkaalle työlle.
Etenkin pienituloiset ja lapsiperheet käyttävät päivittäisiin menoihin vähemmän rahaa kuin lainsäätäjä on arvioinut tarpeelliseksi tasoksi.
Omistusomakotitaloissa asuvien pienituloisuusaste on pysynyt muutamassa prosentissa 1990-luvulta tähän päivään kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Samaan aikaan julkisesti tuetuissa vuokra-asunnoissa asuvien pienituloisuusaste on noussut kahdenkymmenen prosentin tuntumaan.
Vuonna 1966 elintarvikkeet, asuminen ja liikenne söivät kotitalouksien kulutusmenoista 73 prosenttia. Viidenkymmenen vuoden jälkeen niiden osuus oli yhä 68 prosenttia. Liikkumavara muihin kulutuskohteisiin on jäänyt pieneksi.
Ikäihmisten sijaan köyhyysriski on alkanut kohdistua Euroopassa nuoriin. Nuorten osuus väestöstä on vähentynyt rajusti kriisimaissa.
Asumisen kulutusmenot kasvoivat suurituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla lähes 53 prosenttia ja pienituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla 22 prosenttia vuosina 1995−2016. Asumismenojen tulkintaa ja kokonaiskuvaa mutkistavat eri tilastojen julkaisemisen eriytyminen ja käsite- ja määritelmäerot.
Länsimaisen ostokuluttamisen katsotaan syntyneen kolmesataa vuotta sitten Britanniassa, Ranskassa, Alankomaissa sekä osissa Saksaa ja Italiaa. Suomessa kulutustavarat yleistyivät vasta 1910-luvulla, viisikymmentä vuotta myöhemmin syntyi hyvinvointiyhteiskunta.
Varallisuus- ja tuloerot ovat oleellisia lähtökohtia eriarvoisuuksien tutkimuksessa – määritelläänpä eriarvoisuus miten tahansa. Varallisuuden ja siitä saatavien tulojen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Ainakin lyhyellä aikavälillä varallisuuserot ja tuloerot voivat muuttua eri tavoin.
Asumistukia maksetaan eniten nuorille, yksinhuoltajille ja nuorille lapsiperheille. Viime vuonna kotitaloudet saivat 1 261 miljoonaa euroa yleistä asumistukea, mistä 97 prosenttia kohdistui vuokralaisille. Asumisen tukijärjestelmä ja sen vaikutukset kotitalouksille ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Millainen on minun kotitalouteni suhteessa muihin tuloiltaan, menoiltaan, varallisuudeltaan? Enää ei tarvitse arvailla, kun voi katsoa Oma talous -laskurista.
Oma talous -laskurilla voit verrata oman kotitaloutesi tuloja, kulutusta ja varallisuutta muihin samassa tai eri elämäntilanteessa oleviin kotitalouksiin. Pääset laskuriin tästä.
Tuoreen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa 21,5. Pureudu visualisoinnin avulla kuluttajabarometrin tuloksiin alueen, sukupuolen, iän ja väestöryhmän mukaan.
Sähköinen varainsiirtoveroilmoituksen raportointi nopeuttaisi asuntokauppojen tilastointia ja parantaisi ennakkotietojen osuvuutta. Kiinteistönvälittäjiä laki velvoittaa sähköisiin ilmoituksiin reilun vuoden kuluttua, omatoimikauppoja velvoite ei koske.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin ostoskassi täyttyy tuoreista hedelmistä, kasviksista, virvoitusjuomista, liha- ja kasvissäilykkeistä sekä erilaisista eineksistä.
Lihan kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan, mutta lihansyönnistä luopuneiden talouksien määrä kasvaa.
Työllisyyden kasvu tuli vuoden toisella neljänneksellä pääasiassa yksityisen sektorin kokoaikatöistä, kirjoittavat työmarkkinatilaston asiantuntijat Liisa Larja ja Ulla Hannula.
Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.
Onko Suomi nykyään ”auki yötä päivää”? Työn tekemisen näkökulmasta ei juuri sen enempää kuin ennenkään.
Median- ja tiedonlukutaitomme nousee merkittäväksi demokratiaa ylläpitäväksi kansalaistaidoksi, kirjoittaa tietopalvelujohtaja Hannele Orjala.
Enää ei riitä että arvovaltainen ihminen väittää jotain todeksi, pohtii Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun Totuuden ammattilaiset -podcastissa.
Voittajavideo avaa tilastotiedon merkitystä esimerkkien ja ilmiöiden kautta. Käsikirjoitus tehtiin yhdessä illassa, seuraavana päivänä kuvattiin, kertovat palkitut pojat Olarin lukiosta.
Kansantalouden tilinpidon uusin tieto vuoden 2017 bkt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työpanos ollut turhaa?
Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunkilaskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkilukutiedot perustuivat kirkonkirjojen ja henkikirjojen tietoihin.
Tänä vuonna etsimme Suomi lukuina 2018 -julkaisuun muutamia nostolukuja, ja siinä samalla tulin pohtineeksi tilastolukuja hieman toiselta kantilta kuin aiemmin.
Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin viime vuonna keskimäärin 14 000 kilometriä. Henkilöautojen kaikista ajokilometreistä 58 prosenttia ajettiin bensiinikäyttöisillä ja 41 prosenttia dieselkäyttöisillä autoilla, vähäpäästöisten käyttövoimien osuus jäi alle prosenttiin.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pientalojen öljylämmitys on jo selvästi vähäisempää ja maalämpö yleisempää kuin mitä rakennuskantarekisterin tiedot kertovat. Tämä käy ilmi pientalojen lämmitysenergiaa kartoittaneesta selvityksestä, joka toteutettiin Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojektina.
Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.
Avoimen tiedon kriteerien avulla jokainen tiedon tuottaja tai käyttäjä pystyy arvioimaan, onko tieto avointa vai ei. Olisiko mahdollista rakentaa vastaava helppokäyttöinen kehikko tukemaan tiedon laadun arviointia? pohtii Tilastokeskuksen ylijohtaja Heli Mikkelä.
Aineettomiin varallisuuseriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelukaupan ja tavarakaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskentajärjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.
Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.
Maaliskuun 2018 rakennuslupien ja aloitusten perusteella näyttää siltä, että vielä vuosina 2019 ja 2020 valmistuu selvästi keskimääräistä enemmän uusia osakeasuntoja, ennakoi Ilkka Lehtinen asuntomarkkinoiden näkymiä.
Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.
Tilastokeskuksen ylijohtaja Heli Mikkelä kutsuu kaikki tiedon kanssa toimijat keskustelemaan tietopolitiikasta ja kestävän tietoekosysteemin rakentamisesta.
YK:n johdolla on koottu 243 indikaattoria käsittävä mittaristo, jolla seurataan Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä. Suomessa SDG-indikaattoreiden (Sustainable Development Goals, SDGs) tuottamisesta ja koordinoinnista vastaa Tilastokeskus.
Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.
Kun maailma näyttää katastrofialueelta, jossa ei kannata kouluttautua ja suunnitella elämää, mitä antaa koulunsa päättävälle nuorelle?
Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lainsäädännön vaikutuksia. Siksi maiden vertailuun tarvitaan kansainvälistä rikosluokitusta.
Pojista on polvi parantunut myös rikostilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikosepäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikäluokissa.
Kuntien lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat lähes kolminkertaiset avohuollon palveluihin verrattuna. Panostukset lapsiperheiden arjessa selviytymisen palveluihin, vanhemmuuden tukemiseen ja tehostettuun perhetyöhön tulisivat kuitenkin inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti halvemmiksi.
Tutkimus- ja tilastotieto vaatii tulkitsijaltaan valppautta ja ajattelua. Myös omat lähtökohdat ja ennakkokäsitykset on terveellistä aika ajoin tarkistaa, muistuttaa Jukka Hoffren.
Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.
Tämän vuoden YK:n tilastokomission kokouksessa käytiin aktiivista, tunteitakin nostattavaa keskustelua maailman tilastojohtajan tarpeesta. Kyseessä oli ehdotus ”Chief Statistician” -viran perustamisesta YK:n tilastoyksikköön.
Työllisiä voisi olla vielä rutkasti enemmänkin, koska työikäinen väestö on kasvanut 10 vuodessa 125 000:lla, kommentoi Pertti Taskinen työvoimatutkimuksesta myönteistä työllisyyskehitystä
Yksityisen lasten päivähoidon eli varhaiskasvatuksen merkitys on lisääntynyt tuntuvasti 2000-luvulla. 2010-luvulla kasvu on keskittynyt palvelusetelipohjaiseen toimintaan.
The platform economy, also known as the sharing economy, is a new kind of economic activity. There an enterprise offers digital marketplaces to other actors by means of which they can create something that produces value added.
Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.
Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansainvälisen talouden vetoavusta ja kotimaisista kilpailukyvyn kohentamistoimista – näkemyksestä riippuen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi (HS 10.4.) laskevansa jokaiselle kansalaiselle riskiarvion, joka kuvaa yksilöllisesti kunkin meistä terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamia kustannuksia. Laskelma perustuisi jokaisen henkilökohtaiseen terveyshistoriaan ja lisäksi tarkkoihin ammatti-, työhistoria- ja koulutustietoihin.
Tilastokeskus julkaisi kulutustutkimuksen ennakkotietoja syksyllä 2016. Osana julkistusta kerrottiin arvio koirien määrästä Suomessa.
Tilastokeskus julkaisi 9.3.2018 uudistetun teollisuustuotannon volyymi-indeksin. Uudistuksen myötä toimialoittaisia kapasiteetin käyttöastetietoja ja toimialan E, eli vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, tietoja ei enää tuoteta. Koko teollisuus koostuu tästä eteenpäin toimialojen BCDE sijaan toimialoista BCD.
Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoimatutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!
Palveluiden ja tuontitavaroiden reaalihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkökulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.
Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiölainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitusosuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].
Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakouluikäinen. Seisoin serkkupoikani kanssa vastavalmistuneen kolmostien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohikulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläintarhan ajot.
Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.
Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.
Muutosten samankaltaisuus hämmästyttää, kirjoittaa Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela. Kolmen vuosikymmenen trendit kulutuksessa ovat samanlaisia tulojen suuruudesta riippumatta.
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on yksi keskeisimmistä lyhyen aikavälin suhdannekuvaajista. Tilasto kuvaa teollisuuden kuukausittaisen kiinteähintaisen tuotoksen muutosta.
Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?
Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut olivat vuoden 2015 lopussa reaalisella kolmen prosentin diskonttokorko-oletuksella laskettuna 631,5 miljardia euroa eli 301 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen lukutaitoa pitkään itsekin opettanut Tilastokeskuksen ex-tietopalvelujohtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.
Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hintoihin sisältyy piilevää arvonlisäveroa keskimäärin kahdeksan prosenttia. Alvittomia palveluja tarjoavat palveluntuottajat eivät voi vähentää tavara- ja palveluostoihin tai investointihyödykkeisiin sisältyviä arvonlisäveroja omassa verotuksessaan. Vastaava ilmiö koskee myös oppilaitosruokailua tarjoavia yksityisiä palveluntuottajia.
Yritysten generoimat verotulot ja veronluonteiset maksut olivat Uudellamaalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista verotuloista koko maassa, vaikka Uudenmaan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.
Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni.
Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusikymppinen professori, tilastotietoja... Auditorio on täpötäysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperirullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).
Konkurssien määrän väheneminen jatkui viime vuonna. Taloustilanteen paranemisen lisäksi luvuissa on tällä kertaa jonkin verran satunnaistekijän eli Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vaikutusta, kertoo konkurssitilaston tjä Sami Fredriksson Tieto&trendit-toimituksen juttutuokiossa.
Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutusmäärät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautasmallin ainesosien hintakehitykseen ja kulutukseen.
Tilaston henki seikkailee parhaillaan somessa ja Ylen TV-kanavilla. Kysyin hengeltä kuulumisia.
Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvisää on etelässä surkea ja palkkaeroista puhutaan. Ja kuten lämpötila, naisten ja miesten välinen palkkaero tuntuu sahaavan edestakaisin.
Virallisen tilaston toimintaympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tietomarkkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilastoinformaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.
Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?
Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?
Arvovaltaiset kansainväliset koulutusvertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärkimaiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyöryhmän muistio puhuu osaamispohjan murenemisesta ja korkeakoulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keskiarvon. Mistä ristiriidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yliopistosta kirjoittavat väärinymmärrysten ketjusta.
Vaalit, puolueet ja media – ja niiden myötä poliittinen julkisuus – ovat edelleen kansallisia siitä huolimatta, että suuri osa vallankäytöstä on siirtynyt EU-tasolle, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumispaikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.
Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.