tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Eläkevastuiden tilastointi uudistui

7.3.2018
Anu Karhu, Mikko Sankala

Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuut olivat vuoden 2015 lopussa reaalisella kolmen prosentin diskonttokorko-oletuksella laskettuna 631,5 miljardia euroa eli 301 prosenttia suhteessa brutto­kansan­tuotteeseen.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkevastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka riittää kustantamaan jo tehdystä työstä karttuneet eläkkeet.

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistuksessa (EKT 2010) eläkevastuiden tilastointia laajennettiin ”ydintilinpidon” ulkopuolisella eläkelisätaululla, joka sisältää tiedot kaikista sosiaali­vakuutukseen kuuluvista eläkevastuista.

EU-maiden tiedot julkaistaan myöhemmin Eurostatin sivustolla. Suomen kansallisessa julkistuksessa työeläke­järjestelmän eläkevastuut on jaettu yksityisiin ja julkisiin aloihin.

Onko eläkevastuiden määrä uutta tietoa?

Suomessa eläkevastuiden määrää on laskettu ja julkaistu säännöllisin väliajoin Eläketurva­keskuksen raportissa Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat. Myös eläke­lisätaulussa raportoitava eläke­vastuiden määrä on laskettu Eläketurva­keskuksessa.

Erona aiemmin julkaistuihin laskelmiin nyt on, että eläkelisä­taulussa mallin taustaoletuksina on käytetty Euroopan unionin AWG -työryhmässä (Ageing Working Group) sovittuja ja Eurostatin suosittelemia tausta­oletuksia laskelmien kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi.

Euroopan maiden eläkevastuita ei ole aiemmin koottu yhteen, joten Eurostatin julkaisu tulee parantamaan eri maiden eläke­järjestelmien vertailtavuutta. Eläkejärjestelmät ovat Euroopan maissa järjestetty monin eri tavoin.

Mitä eläkevastuulla tarkoitetaan?

Suomessa eläkettä karttuu käytännössä kaikesta työstä. Karttuneita eläkevastuita laskettaessa lähtökohtana on kuvitteellinen tilanne, jossa vakuutetuille maksetaan kaikki tarkasteltavaan hetkeen mennessä karttuneet ja maksussa olevat eläkkeet, mutta uusia eläkkeitä ei kartu. Laskelma ei siis sisällä tulevaisuudessa tehtävästä työstä karttuvaa eläkevastuuta.

Karttuneen eläkevastuun määrä saadaan laskemalla yhteen vuosittaisten eläkemenojen nykyarvot eli diskonttaamalla menot nykyhetkeen valitulla korolla. Vuoden 2015 loppuun mennessä karttuneisiin eläke­vastuisiin perustuvat eläkemenot kasvavat euromääräisesti 2040-luvulle asti, jonka jälkeen vuosittaiset eläkemenot kääntyvät laskuun. Eläkemenot laskevat eläkkeiden määrän vähentyessä ja huomioitavien eläke­karttumien pienentyessä.

Kuvio 1 havainnollistaa karttuneisiin eläkevastuisiin perustuvien eläkemenojen kehitystä Suomessa, kun diskontto­korkona on käytetty 3 prosentin reaalikorkoa. Laskelma ei kuvaa tulevaisuuden vuosittaisia eläkemenoja kokonaisuudessaan, sillä se ei sisällä arviota vuoden 2015 jälkeen karttuvasta eläkevastuusta.

Kuvio 1. Hetkeen 31.12.2015 mennessä karttuneiden eläkkeiden aiheuttama eläkemeno, miljardia euroa

Kuvio 1

Lähde: Eläketurvakeskus

Kuvio 2.  Karttuneisiin eläkevastuisiin perustuva eläkemeno prosentteina talouden työtulosummasta

Kuvio 2.

Lähde: Eläketurvakeskus

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa laskemissa taustaoletuksilla, kuten diskonttokorolla, väestö- ja talous­kehityksellä on merkittävä vaikutus lopputuloksiin. Lopputulosten herkkyys diskonttokorko-oletukseen nähden on tuotu esiin julkistamalla lopputulokset kolmella eri korolla.

Tilastoitua eläkevastuuta ei pidä sekoittaa työeläke­laitosten tilinpäätöksessä ilmoitettuun vastuuvelkaan (säätiöillä eläkevastuu), joka kuvaa vain työeläkevakuutus­laitoksen vastuulla olevaa eläkkeen rahastoitua osaa.

Kuvaavatko eläkevastuut työeläkejärjestelmän kestävyyttä?

Eläkevastuiden määrä ei kuvaa eläkejärjestelmän kestävyyttä. Kestävyystarkastelussa tulisi huomioida karttuneiden eläke­vastuiden lisäksi kaikki tulevaisuudessa tehtävästä työstä aiheutuvat eläkemenot ja verrata niitä saataviin tuloihin.

Työeläkejärjestelmän tuloja, kuten eläkemaksuja ja työeläke­varojen tuottoja, ei käsitellä eläkevastuita kuvaavassa laskelmassa.

Vaikuttavatko eläkevastuut julkiseen velkaan?

Eläkevastuita ei lueta julkisyhteisöjen EDP-velkaan (nk. Maastricht-velka).

Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä luokitellaan tilastoissa osaksi julkisyhteisöjä. Koska työeläke­järjestelmän eläkevastuut ovat luonteeltaan ehdollisia eivätkä sopimukseen perustuvia velkoja ja saatavia, niitä ei kirjata myöskään ”ydintilinpidossa” eli rahoitus­tilinpidossa julkis­yhteisöjen velkana.

Eläkevastuut ovat suuret. Mihin niitä voi suhteuttaa?

Luontevin mittari maiden väliseen kansainväliseen vertailuun Eurostatin tulevan julkaisun pohjalta on eläkevastuiden suhde brutto­kansantuotteeseen.

Kansainvälisissä vertailuissa pitää kuitenkin olla tarkkana. Eläke­järjestelmät ovat eri maissa erilaisia ja ne luokitellaan eri tavoin. Useissa maissa lakisääteistä eläkettä täydentävät ammatti­liittojen ja työnantajien keskenään sopimat, vain oman alan työntekijöille tarkoitetut lisäeläke­­järjestelmät, jotka luokitellaan eri tavoin kuin esimerkiksi Suomen lakisääteinen työeläke­järjestelmä.

Suomen työeläkelainsäädäntö koostuu yksityisten ja julkisten alojen eläkelaeista, joiden etuudet ovat nykyään hyvin lähellä toisiaan. Erityistä Suomen järjestelmässä on se, että kaikki työ on vakuutettu ja säännöt ovat kaikille samat. Suomen työeläke­järjestelmän tilastointia on selostettu tarkemmin Paula Koistinen-Jokiniemen Tieto&trendit-artikkelissa.

Suomessa eläkevastuiden määrää voidaan suhteuttaa myös työeläke­laitosten varoihin, jotka olivat vuoden 2015 lopussa noin 183,1 miljardia euroa. Näin laskettu rahastointiaste 29 prosenttia kuvaa, kuinka suuri osa karttuneista eläkeoikeuksista on etukäteen rahastoitu ja kuinka paljon tulevista eläkkeistä jää jako­järjestelmän kustannettavaksi eli katetaan vuosittain eläkemaksuista tai verovaroin.

Kuva kirjoittajista.

Mikko Sankala työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksen ennustelaskentayksikössä. Anu Karhu on yliaktuaari Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
13.12.2016
Paula Koistinen-Jokiniemi

Suomen työeläke­järjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen eikä sen yksi­selitteinen kuvaaminen tilastoissa ole helppoa. Kansantalouden tilinpidon ja monien siihen perustuvien talouden tunnus­lukujen kannalta on ratkaisevaa, luokitellaanko järjestelmä yksityiseen vai julkiseen sektoriin.