tk-icons
Sivuston näkymät

Data- ja alustatalous kiinnostavat – miten mitata niitä?

30.7.2019
Aarno Airaksinen, Jan Nokkala
Kuva: shutterstock

Data on uusi öljy. Alustat on voittava liiketoimintamalli. Tällaiset lausahdukset kertovat, kuinka merkittävänä dataa ja alustamaista liiketoimintaa yleisesti pidetään tällä hetkellä.

Suomen liiketoiminta­ympäristölle tämä asettaa haasteen siitä, kuinka suomalaisten yritysten kilpailukykyä datataloudessa ja alusta­taloudessa voidaan edistää. Tilasto­keskukselle haaste on siinä, kuinka näitä ilmiöitä voidaan kuvata ja seurata tilastoissa.

Valtiovarainministeriö julkaisi loppuvuodesta 2018 ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella” -selonteon. Yhtenä osana ”meidän tietä” nostetaan esiin datatalouden kilpailu­kyvyn vahvistaminen. Tilastokeskus aloitti raportin valmistelu­vaiheessa oman selvitystyönsä siitä, miten data- ja alusta­taloutta voidaan mitata. Tämä ensi vaiheen taustaselvitys on julkistettu Tilastokeskuksen Working Papers -sarjassa.

Alustojen mahdollistamat uudet liiketoiminta­mallit ja datan määrän kasvu yrityksissä korostavat digitaalisen tiedon merkitystä ja arvoa. USA:ssa sijaitsevien alusta­yritysten vahva markkina-asema muodostaa muuttuvan ja uudenlaisen ympäristön talouden mittaamiselle.

Mutta mistä oikein puhutaan, kun puhutaan datataloudesta tai alustataloudesta?

Käsitteet eivät ole itsestään selviä tai vakiintuneita, ja se, mitä termeillä tarkoitetaan, saattaa vaihdella käyttäjän mukaan.

Alustatalouden voi nähdä toisaalta liiketoiminnan organisointi­mallina ja toisaalta sellaisten teknologisten alustojen toimintana, joiden varaan muut voivat rakentaa tuotteita ja palveluita.

Paljon puhutun jakamis­talouden voi nähdä alusta­talouden osa-alueena, jossa yksityiset ihmiset jakavat ylimääräistä kapasiteettia toisilleen digitaalisen alustan kautta.

Alustatalous on uusi tapa toimia digitalisoituneen maailman työkaluilla.

Datatalous voidaan nähdä yhdistelmänä tiedon eri markkinoita, jotka ovat syntyneet datan määrän mittakaavan muutoksen ja sen käsittelyn mahdollistaman teknologian kehittymisen myötä. Dataa kertyy eri suunnista ja usein myös sivutuotteena esimerkiksi juuri alusta­liiketoiminnan tai vaikkapa esineiden internetin kautta. Dataa voi hyväksikäyttää uusilla tavoilla ja uudessa mittakaavassa.

Kuinka tällaisia ilmiöitä kuvataan tai voidaan kuvata tilastoissa?

Yhtä lukua, joka kertoisi alustatalouden suuruuden tai datatalouden suuruuden ei ole olemassa ja on haasteellista tuottaa. Tällaiseenkin suuntaan voidaan tilastoja pyrkiä kehittämään, mutta toisaalta paremmin ja nopeammin kuvaukseen päästään kiinni kuvaamalla ilmiöitä eri kulmista eri tilastojen kautta.

Datataloudessa on erilaisia toimijoita eri rooleissa – asiakkaina, palvelun tarjoajina ja myyjinä – eikä datataloutta ole olemassa ilman näitä eri toimijoita. Datataloutta voidaan mittaamisessa lähestyä eri toimijoiden ja roolien kautta, kuten yksityis­henkilöiden palvelujen käytöstä kertovina tai data- tai alustayritysten eri tavoin aggregoituina tunnuslukuina.

Tilastokuvausta hankaloittaa kuitenkin se, että yhtä datatalouden tai alusta­talouden toimialaa ei ole ja olemassa olevia toimialoja eri tavoin yhdistelemällä voidaan saada vain rajallisesti tietoa ilmiöstä.

Teknologioiden kehittyminen ja uusien liike­toimintojen muodostuminen on haaste esimerkiksi toimiala­luokitukselle, joka on keskeinen osa tilastoja ja mittaamista. Luokitusten uudistuminen edelleen on tärkeää ja voi parantaa edellytyksiä mittaamiselle uusien teknologioiden huomioimisen ja kansainvälisesti yhtenäisemmän käsittelyn myötä.

Luokituksiin sisältyy silti merkittäviä kysymyksiä, joihin uudistamis­työkään ei ehkä tuo vastauksia. Esimerkiksi alustamaista ja data­liiketoimintaa voi harjoittaa myös niin, että se ei ole pääasiallista toimintaa, eivätkä yritykset siksi erotu luokituksissa tilastointia varten.

Luokittelujen ongelmien vuoksi suorat tiedonkeruut data- ja alusta­talouden kuvaamiseksi ovat ehkä ensi vaiheessa paras tie tiedon hankintaan tilasto­kuvauksen pohjaksi. Tiedonkeruussa on tärkeää huomioida tiedonkeruu­rasitus vastaajan kannalta. Tässä digitalisaation hyvänä puolena on kasvanut mahdollisuus suoraan tiedon löytymiseen digitaalisessa muodossa ja parhaimmillaan julkisena internetistä. Netti­haravoinnin mahdollisuuksia tiedon­keruussa kannattaa data- ja alusta­talouden näkökulmasta tutkia.   

Kansainvälinen tilastoyhteistyö on data- ja alustatalouden mittaamisessa ensiarvoisen tärkeää aiheen rajat ylittävän luonteen vuoksi. Myös käsitteet, määritelmät ja tähän yhdistyvät luokitukset on tärkeää saada sovittua kansainvälisesti.

 

Aarno Airaksinen työskentelee Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä ja Jan Nokkala Tilastokeskuksen talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
17.4.2018
Hanna Sutela

Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.

Blogi
15.6.2016
Eljas Tuomaala

Jakamistaloudella ei ole vielä virallista määritelmää. Yleisesti sillä tarkoitetaan uusien digitaalisten teknologioiden mahdollistamaa kaupankäyntiä, jossa kotitaloudet voivat tarjota toisilleen erilaisia palveluja. Tunnettuja jakamistalouteen luettavia yrityksiä ovat AirBnB ja Über.

Blogi
12.2.2016
Vieraskynä: Jussi Melkas

Big data muuttaa yhteis­kuntaa syvällisesti. Jokseenkin varma muutos on se, että tiedon näköinen informaatio lisääntyy valtavasti. Mutta mitä big data merkitsee tiedon tuottamiselle?

Artikkeli
11.5.2015
Jari Nieminen

Aineistojen yhdistäminen on yksi tapa uudistaa ja tehostaa tilastointia. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemus rekisteriaineistoista tarjoaa iso data -aineistojen hyödyntämisessä etulyöntiaseman verrattuna maihin, joissa ollaan riippuvaisia kyselyaineistoista.

Artikkeli
4.5.2015
Marjo Bruun

Pahin hypetyspöly big datan, eli suomalaisittain ison datan, ympärillä on hiljalleen laskeutumassa ja tilalle on nousemassa tilastoinninkin kannalta mahdollisuuksia. Iso data tarjoaa vakavasti otettavan lisän tilastotuotannon modernisoimiseksi.

Artikkeli
29.4.2015
Pasi Piela

Iso data haastaa monessakin mielessä perinteistä tilastotietoa. Ylivoimaisin se on nopeutensa vuoksi. Perinteisen tilastotiedon vahvuuksia ovat tiedon ajallinen vertailtavuus ja edustavuus. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia tiedontuotannon muotoja hyödyttäviä etuja.

Blogi
13.1.2015
Jouni Kotkavuori

Suomen suurimmat asunnot löytyvät Suvisaaristosta, Etelä-Espoosta. Asunnot ovat Suvisaariston postinumero­alueella keskikooltaan reilut 165 neliötä, yli neljä kertaa isompia kuin Helsingin Sörnäisissä, missä asunnot ovat pienimpiä. Hmm…