Aineisiin ja tarvikkeisiin luetaan materiaalit, joita käytetään välittömästi tuotettavien tavaroiden valmistukseen (raaka-aineet, puolivalmisteet, lisäaineet, osat sekä pienet ei-aktivoidut työkalut ja työvälineet). Aineisiin ja tarvikkeisiin luetaan myös aputarvikkeet (voiteluaineet, vesi yms.). Aineisiin ja tarvikkeisiin ei lueta konttori- tai pakkaustarvikkeita.
Aputoimipaikka tuottaa palveluja (ja poikkeustapauksissa tavaroita, kuten lisäaineita ja tarvikkeita) pääasiassa yritykselle tai yritystyyppiselle yksikölle itselleen. Miltei aina aputoiminnot ovat välttämättömiä pää- ja sivutoimintojen suorittamiseksi. Aputoimipaikalle määritellään toimiala sen mukaan, mitä toimintaa se pääasiallisesti palvelee.
Aputoimipaikkoja ovat esim. pää-, piiri- tms. hallinnollinen toimisto, erillinen kuljetusyksikkö, yrityksen omien ajoneuvojen korjaamo, varasto ja tietojenkäsittely-yksikkö. Jos tällaiset toiminnot on järjestetty normaalin tuotannon kanssa samaan toimipaikkaan, niitä ei yleensä pidetä erillisinä aputoimipaikkoina.
Teollisuuden alue- ja toimialatilastossa myös teollisen toimipaikan yhteydessä toimiva toimipaikan tai yrityksen omaan käyttöön energiaa tuottava voimalaitos sekä teollisen toimipaikan yhteydessä toimiva ja erillinen tutkimus- ja kehittämisyksikkö ovat aputoimipaikkoja.
Palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut = Henkilöstökulut.
Henkilöstökulut sisältävät ennakkopidätyksen alaiset palkat ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan perusteella määräytyvät kulut kuten sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut sekä eläkekulut.
Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut ovat liiketoiminnan muita kuluja.
Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosi-työllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä.
Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa.
Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella.
Kauppatavaroilla tarkoitetaan niitä hyödykkeitä, jotka yritys on ostanut myytäväksi edelleen ilman jatkokäsittelyä. Kauppatavaroiksi luetaan myös raaka-aineet, jotka yritys on ostanut myytäväksi eteenpäin sellaisenaan.
Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset.
Aineelliseen käyttöomaisuuteen luetaan maa- ja vesialueet, maa- ja vesirakennukset, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Rakennukset ja rakennelmat sekä maa- ja vesirakennukset luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin ne on maksettu. Muu käyttöomaisuus luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin käyttöomaisuus siirtyy ostajan tai vastaanottajan käyttöön.
Vuoteen 1994 saakka oli käytössä käsite aineellisen käyttöomaisuuden bruttolisäys. Tämä on sisällöltään identtinen nykyisen käsitteen kanssa.
Palkansaajien tilikauden aikana tehtyjen työtuntien summa. Tunnit muodostetaan menetelmällisesti työvoimakustannusindeksistä saatavien tietojen perusteella.
Teollisuudella ymmärretään mekaanista tai kemiallista epäorgaanisten tai orgaanisten aineiden muuttamista uusiksi tuotteiksi riippumatta siitä suoritetaanko työ koneellisesti vai käsin, tehtaassa vai työntekijän kotona. Määritelmän mukaan myös tuotteiden kokoaminen (kokoonpano) luetaan teollisuustoimintaan. Tilastoja laadittaessa yhdistetään teollisuuteen perinteisesti varsinaisen teollisuustoiminnan lisäksi mineraalien kaivu sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto.
Tilastoyksikkö on tilastollinen perusyksikkö, jota tilastointi koskee eli yksikkö, jolta tiedot kerätään. Yritysten rakennetilastoissa tilastoyksikkö on joko itsenäinen yritys tai yrityksen toimipaikka.
Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot, myös valmistus omaan käyttöön, ja valmistus, joka toimitetaan yrityksen muille toimipaikoille. Bruttoarvoon eivät sisälly käyttöomaisuuden luovutusvoitot, joita ei pidetä tuotannollisena eränä vaan satunnaisina tuottoina. Lisäksi kauppatavaroiden hankinta vähennetään tuotantotoiminnan tuotoista, jotta tuotantotoimintaan saadaan mukaan vain kauppatavaroiden myynnistä syntyvä marginaali.
Tuotannon bruttoarvo on laskettu toimipaikan ilmoittaman laskennallisen käyttökatteen avulla. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava:
Liikevaihto
+ toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön
+ valmistevarastojen muutos
+ valmistus omaan käyttöön
+ liiketoiminnan muut tuotot
- käyttöomaisuuden luovutusvoitot
- kauppatavaroiden hankinta
= BRUTTOARVO
Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.
Tuotannon bruttoarvon avulla voidaan laskea jalostusarvo seuraavan kaavan mukaan:
BRUTTOARVO
- aine- ja tarvikeostot
- ostot yrityksen muilta toimipaikoilta
- aine- ja tarvikevarastojen muutos
- ulkopuoliset palvelut
- muut kiinteät ja muuttuvat kulut (pl. henkilöstökulut)
+ käyttöomaisuuden myyntitappiot
+ kauppatavaroiden hankinta
= JALOSTUSARVO
Viiteajanjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta tiedot kerätään. Rakennetilastoissa viiteajanjakso on tilikausi.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4747. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.5.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/atoi/kas.html
Teollisuuden alue- ja toimialatilasto
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |