Tulosanalyysin menetelmäkuvaus - puolueiden menestyksen taustat europarlamenttivaaleissa 2009

Tulosanalyysi valaisee taustoja puolueiden voiton tai tappion syille vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa. Puolueiden menestystä tarkastellaan eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla äänestysalueilla ja tulosta verrataan edellisten europarlamenttivaalien tulokseen vastaavilla äänestysalueilla.

Alueittainen analyysi tehdään vaaliyönä, kun vaalituloksen ennakkotuloksen oletetaan olevan valmis, tai lähes valmis.

Tietosisältö

Äänestysalueiden luokittelu kolmeen ryhmään perustuu oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä saatuihin tietoihin äänioikeutetuista ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin.

Alueita luokittelevia taustamuuttujia ovat, työllisyys, elinkeinorakenne, eläkeläisten osuus väestöstä, suurimpien puolueiden kannatus, kaupungistumisaste, alle 7-v. lasten osuus väestöstä sekä tulotaso.

Tulosanalyysi tehdään koko maasta ja vaalipiireistä.

Tulosten tulkitseminen

Tulokset selittävät puolueiden vaalimenestystä verrattuna edellisiin europarlamenttivaaleihin. Vaalimenestystä tarkastellaan alueita luokittelevien taustamuuttujien suhteen.

On syytä huomata, että taulukosta ei voida laskea vaalitulosta.

Perusaineisto

Tulosanalyysi perustuu äänestysalueittaiseen tarkasteluun. Perusaineistoksi valittiin ne äänestysalueet, joiden rajat eivät edellisistä vaaleista muuttuneet tai muuttuivat vain vähän. Kuitenkin pienet äänestysalueet, joilla on alle 1 000 äänioikeutettua yhdistetään siten, että alueen keskikooksi tulee noin 2 000 äänioikeutettua. Näin saadaan analyysin pohjaksi noin 2 000 edellisiin europarlamenttivaaleihin vertailukelpoista aluetta. Kunkin muuttujan osalta vaalipiirin äänestysalueet on jaettu niillä asuvan äänioikeutetun väestön ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään.

Taustamuuttujat

1. Työllisyys

Suuri työttömyys
Keskimääräinen työttömyys
Pieni työttömyys

Työttömyys lasketaan työttömien työnhakijoiden osuutena työvoimasta. Tieto perustuu työvoimaministeriöstä saatavaan rakenneaineistoon. Vaalipiirin äänestysalueet jaetaan kolmeen suunnilleen yhtä suureen ryhmään.

2. Elinkeinorakenne

Palvelualueet
Maatalousalueet
Teollisuusalueet

Aineisto jaetaan kolmeen ryhmään näissä elinkeinoissa työskentelevien mukaan. Taulua tulkittaessa on huomattava, että maatalous on tuskin monellakaan äänestysalueella pääelinkeino, palvelut ovat kaikkialla niin vallitsevia. Maatalousalueiksi valitaan se kolmasosa äänestysalueista, jossa maatalouden harjoittajia on työllisistä eniten. Lopuista 2/3:sta valitaan teollisuusalueiksi se puolisko, jossa teollisuustyössä käyviä on eniten. Jäljelle jäävä kolmannes katsotaan palvelualueiksi.

Huom. Vaalipiirissä 01 Helsinki ei ole maatalousalueita.

3. Eläkeläisten osuus äänioikeutetuista

Suuri
Keskitasoa
Pieni

Vaalipiirin äänestysalueet jaetaan kolmeen samansuuruiseen ryhmään eläkeläisten prosenttiosuuksien mukaan. Eläkeläiset määritellään Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan. Eläkeläiseksi lasketaan vanhuus- ja työttömyyseläkeläiset.

4. Suurimpien puolueiden kannatus

Erilliset analyysit kullekin puolueelle; eli paras kolmannes on kolmasosa äänestysalueista, joissa puolue sai edellisissä europarlamenttivaaleissa prosenteissa eniten ääniä. On syytä huomioida, että kaikille puolueille ei em. jakoa voida tehdä kaikissa vaalipiireissä. Näiden osalta tiedot näkyvät tyhjinä.

5. Kaupungistumisaste

Kaupunkiasutusta
Asutuskeskusasutusta
Haja-asutusta

Jaottelijana käytetään taajama-astetta, ts. taajamissa asuvien osuutta väestöstä. Kaupunkialueiksi katsotaan yli 50 000 asukkaan kaupunkien äänestysalueet. Kuitenkin jos nämä muodostavat yli kolmanneksen vaalipiirin äänestysalueista, kaupunkialueiksi valitaan taajama-asteeltaan korkeimmat äänestysalueet siten, että kolmannes äänestysalueista tulee tähän luokkaan. Alle jäävä osuus katsotaan asutuskeskusalueiksi. Suurten kaupunkien ulkopuolisista äänestysalueista taajama-asteeltaan suurempi puolisko katsotaan asutuskeskusalueiksi ja pienempi haja-asutuksiksi.

Huom. 1. Vaalipiiri 01 Helsinki on kokonaan kaupunkialuetta.

Huom. 2. Vaalipiireissä 09 Etelä-Savo sekä 15 Lappi ei ole yli 50 000 asukkaan kaupunkeja, eikä siten kaupunkialueita.

6. Alle 7-v. lasten osuus väestöstä

Alueella alle 7-v. lapsia paljon
Alueella alle 7-v. lapsia keskimääräisesti
Alueella alle 7-v. lapsia vähän

Alueet jaetaan kolmeen samansuuruiseen ryhmään lasten prosenttiosuuksien suhteessa. Lapsiperheiden keskimääräisessä koossa on vaalipiireittäisiä eroja. Tätä analyysiä varten lasten määrän oletetaan kuitenkin indikoivan lapsiperheiden osuutta riittävän hyvin.

7. Tulotaso

Tulotaso korkea
Tulotaso keskimääräinen
Tulotaso matala

Äänestysalueet jaetaan kolmeen ryhmään työssäkäyvien asukkaiden ansiotulojen mukaan.

Päivitetty 12.6.2009

Julkaisun sisällysluettelo (Europarlamenttivaalit 2009)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Europarlamenttivaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2898. 2009, Tulosanalyysin menetelmäkuvaus - puolueiden menestyksen taustat europarlamenttivaaleissa 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.5.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/euvaa/2009/euvaa_2009_2009-06-12_men_001.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Vaalit > Europarlamenttivaalit > 2009 > Tulosanalyysin menetelmäkuvaus - puolueiden menestyksen taustat europarlamenttivaaleissa 2009