Julkaistu: 30.9.2013

Tarkistetut julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 2012 ilmestyneet

Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä vuonna 2012 oli 3,4 miljardia euroa eli 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuotta aiemmin alijäämä oli 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2012 valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,8 miljardia euroa 6,6 miljardiin euroon. Kuntasektorin alijäämä puolestaan kasvoi 1,0 miljardista eurosta 2,1 miljardiin euroon. Sosiaaliturvarahastot, lähinnä työeläkelaitokset, keräsivät 5,2 miljardin euron ylijäämän.

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen

Julkisyhteisöjen sulautetun EDP-velan määrä kasvoi 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon vuoden 2012 aikana. Valtion velka kasvoi 8,8 miljardia ja kuntien velka kasvoi 1,5 miljardia euroa. Velan suhde BKT:hen kasvoi samalla 53,6 prosenttiin edellisvuoden 49,2 prosentista. Julkisyhteisöjen sisäiset velat pienenivät 0,7 miljardin euron verran. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

Verrattuna maaliskuussa 2013 julkaistuihin vuoden 2012 ennakkotietoihin julkisyhteisöjen yhteenlaskettu alijäämä pieneni 0,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen vuoden 2012 velka pysyi lähes ennallaan ennakkotietoihin nähden, mutta BKT:n päivittymisen johdosta velan suhde BKT:hen nousi 0,6 prosenttiyksiköllä.

Julkisen sektorin tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska ko. maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta. Kullekin maalle kirjattava julkinen velka ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella, joka perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien euromaiden osuuksiin EKP:n pääomasta.

Vuodelle 2012 Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 2 702 miljoonaa euroa velkaa, jonka ERVV on myöntänyt avunsaajamaille. Vuoden 2011 lopussa sitä oli 312 miljoonaa euroa.

Tilastossa käytetty julkisen alijäämän ja velan käsite on EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvän liiallisten alijäämien menettelyn (EDP) mukainen. Tämä EDP-alijäämä vastaa kansantalouden tilinpidossa (EKT95) laskettua julkisyhteisöjen sektoritilin mukaista nettoluotonantoa lukuun ottamatta swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyviä korkovirtoja, jotka EDP-alijäämäraportoinnissa kirjataan osaksi korkoja, mutta kansantalouden tilinpidossa johdannaisvelan muutoksiksi. Vuonna 2012 menetelmien eron vaikutus oli 0,4 prosenttia BKT:sta, ja EKT95-sektoritilien mukainen julkisyhteisöjen nettoluotonanto oli tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -2,2 prosenttia BKT:sta.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran esimerkiksi valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausväline ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille (kuten edellä selitettiin), johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, Ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous, joiden lisäksi siihen luetaan mm. yliopistot ja Solidium. Kun nämä erot otetaan huomioon päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon sulauttamattomaan bruttovelkaan (Liitetaulukko 3) eli vuonna 2012 Valtiokonttorin valtionvelka 83,9 mrd euroa + velan käsitteelliset erot 9,9 mrd euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 0,6 mrd euroa = valtionhallinnon sulauttamaton bruttovelka 94,4 mrd euroa. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Eurostatille syyskuussa raportoimista tiedoista. Eurostat tarkastaa jäsenmaiden raportoimia alijäämä- ja velkatietoja seuraavien viikkojen aikana. Tässä prosessissa Tilastokeskuksen raportoimiin tietoihin voi tulla muutoksia. Mikäli näin tapahtuu, päivittyneet tiedot julkaistaan tämän tilaston sivuilla 21. lokakuuta, samana päivänä kun Eurostat julkistaa tiedot.


Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Lehmuskoski 09 1734 2708, Niina Suutarinen 09 1734 3302, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (254,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 30.9.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jali/2012/jali_2012_2013-09-30_tie_001_fi.html