Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajien luottamus 2019, lokakuu

Julkaistu: 27.9.2010

Kuluttajien luottamus vahvinta kautta aikojen

Kuluttajien luottamus talouteen nousi syyskuussa vahvemmaksi kuin koskaan aiemmin. Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa 23,0, kun se elokuussa oli 21,9 ja heinäkuussa 19,1. Vuosi sitten luottamusindikaattori sai arvon 11,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1. - 17. syyskuuta 1 412 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta ja omista säästämismahdollisuuksista paranivat syyskuussa edelliskuuhun verrattuna. Suomen talouteen uskottiin yhtä vahvasti viimeksi vuonna 1994. Syyskuussa kuluttajien näkemykset omasta taloudestaan yleensä ja maan työttömyyskehityksestä pysyivät ennallaan. Lisäksi kuluttajat arvioivat inflaation kiihtyvän ja pitivät lainanottoa kannattavana syyskuussa. Erilaisia ostoaikeita oli kuluttajilla nyt jonkin verran enemmän kuin edeltävinä kuukausina.

Syyskuussa jo 56 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista vain 8 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten 55 ja 16 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti syyskuussa 28 prosenttia kuluttajista ja 12 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajista 39 prosenttia odotti syyskuussa, että työttömyys vähenee Suomessa seuraavan vuoden aikana, ja 21 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten synkät 16 ja 60 prosenttia.

Syyskuussa 20 prosenttia työllisistä uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 12 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Nämä osuudet olivat vuosi sitten synkät 7 ja 30 prosenttia. Syyskuussa 43 prosenttia työllisistä arvioi työttömyyden uhan pysyneen ennallaan ja 25 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat ennustivat syyskuussa, että kuluttajahinnat nousevat 2,6 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotus oli vuosi sitten 1,6 prosenttia, ja sen pitkän ajan keskiarvo on 2,1 prosenttia.

Syyskuussa 66 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Vuosi sitten tätä mieltä oli 55 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista 67 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 81 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Lainan ottamisen arvioi syyskuussa kannattavaksi 71 prosenttia kuluttajista. Vastaava osuus oli elokuussa 64 prosenttia. Syyskuussa 14 prosenttia kotitalouksista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajista 53 prosenttia piti syyskuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Aiempaa useammat kotitaloudet käyttävät rahaa esimerkiksi matkailuun, asunnon sisustukseen tai kodintekniikan tai harrastusvälineiden hankintaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 18 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 7 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden syyskuussa 14 ja 8 prosenttia.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 09/2009 08/2010 09/2010 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 13,2 23,0 -6,5 11,7 21,9 23,0 ++
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 9,1 14,1 2,3 6,6 8,9 9,0 +/-
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet seuraavan 12 kk:n aikana (saldoluku) 37,0 52,0 10,9 47,8 47,4 49,2 ++
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 5,2 25,4 -27,1 19,5 22,8 25,4 ++
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 1,4 27,6 -51,1 -27,0 8,5 8,4 +
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,1 4,6 0,6 1,6 2,4 2,6  
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 21,2 41,8 -14,2 33,8 29,0 30,4 +
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 11,0 36,8 -19,6 7,4 20,2 19,5 +
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 18,4 42,0 -47,1 23,1 17,9 26,8 +

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja 100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä-sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, +/- Näkymä neutraali, - Näkymä huono, - - Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan myöhemmin EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results; http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/surveys/index_en.htm


Lähde: Kuluttajabarometri 2010, syyskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo (09) 1734 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (439,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.9.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. syyskuu 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2010/09/kbar_2010_09_2010-09-27_tie_001_fi.html