Julkaistu: 10.5.2016

Yleisin ansio kuntasektorilla 2 300–2 400 euroa kuukaudessa

Vuonna 2015 kuntasektorilla työskentelevän kokoaikaisen, täyttä palkkaa saaneen kuukausipalkkaisen säännöllisen työajan ansion mediaani oli 2 751 euroa kuukaudessa. Yli puolet (56 prosenttia) kuntasektorilla työskentelevistä ansaitsi 2 000–3 000 euroa kuukaudessa. Eniten palkansaajia oli 2 300 eurosta 2 400 euroon ansaitsevien palkkatasolla sadan euron luokkiin jaettuna (7 prosenttia kuntasektorin palkansaajista). Tähän ryhmään kuului muun muassa lastenhoitajia, lähihoitajia ja sihteereitä.

Kuntasektorin palkansaajien jakautuminen säännöllisen työajan ansion mukaan vuonna 2015 (%)

Kuntasektorin palkansaajien jakautuminen säännöllisen työajan ansion mukaan vuonna 2015 (%)

Palkansaajien määrässä hienoista laskua

Vuonna 2015 kuntasektorilla työskenteli 412 000 kuukausipalkkaista palkansaajaa. Luvussa ovat mukana kokoaikaiset täyttä ja vähennettyä palkkaa saavat sekä osa-aikaiset palkansaajat. Osa-aikaisten osuus oli 13 prosenttia.

Toistaiseksi voimassa olevassa, eli vakituisessa virka- tai työsuhteessa, työskenteli 79 prosenttia kaikista kuntasektorin palkansaajista.

Vuodesta 2014 palkansaajien määrä vähentyi noin kaksi prosenttia. Vuonna 2014 lokakuussa ilmoitettiin enemmän työnseisauksia ja säästövapaita kuin vuonna 2015, mikä näkyy vähennettyä palkkaa saaneiden siirtymisenä täyttä palkkaa saaneiksi vuonna 2015. Kaikki ansiot ja niiden eri tunnusluvut on laskettu ainoastaan kokoaikaisten, täyttä palkkaa saaneiden palkoista ja lisistä.

Kuntasektorilla työskentelevät palkansaajat 2002–2015

Kuntasektorilla työskentelevät palkansaajat 2002–2015

Säännöllisen työajan ansioiden mediaani kuntasektorilla 2 751 euroa kuukaudessa

Kuntasektorin, eli kuntien ja kuntayhtymien, palkkatilastossa käytetään pääasiassa kolmea ansiokäsitettä. Kuukausipalkkaisten keskiluvut lasketaan täyttä palkkaa saaneiden kokoaikaisten ansioista. Peruspalkka  on tehtäväkohtainen vähimmäispalkka. Vuonna 2015 kuntasektorilla työskentelevien kuukausipalkkaisten peruspalkan mediaani oli 2 335 euroa kuukaudessa (keskiarvo 2 520 euroa).

Säännöllisen työajan ansioihin  luetaan peruspalkan lisäksi muun muassa työaika-, tehtävän ja ammattitaidon perusteella maksettavat lisät. Vuonna 2015 säännöllisen työajan ansioiden mediaani oli 2 751 euroa kuukaudessa (keskiarvo 3 017 euroa).

Kokonaisansioihin  sisältyvät peruspalkan ja edellä mainittujen lisien lisäksi muun muassa lisä- ja ylitöiden ansio, päivystyskorvaukset sekä muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät, tulospalkkioita lukuun ottamatta. Vuonna 2015 kokonaisansioiden mediaani oli 2 782 euroa kuukaudessa (keskiarvo 3 106 euroa). Kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta noudattavilla työaikaan sidotut lisät eivät sisälly säännöllisen työajan ansioihin, vaan ne huomioidaan kokonaisansioihin.

Mediaaniansio määritellään siten, että palkansaajien ansiot laitetaan suuruusjärjestykseen, josta valitaan keskimmäinen. Täten 50 prosenttia ansaitsee alle mediaaniansioiden – ja toiset 50 prosenttia sitä enemmän. Tässä julkistuksessa käytetään ansioiden keskilukuna pääsääntöisesti säännöllisen työajan mediaania.

Naisten ja miesten määrissä ja ammateissa suuret erot

Kuntasektorin koko- ja osa-aikaisista kuukausipalkkaisista 81 prosenttia oli naisia. Miesten ja naisten ammattirakenteissa oli merkittäviä eroja, ja ansioiden mediaanien vaihtelu oli ammatin mukaan suurta.

Ammatin pääluokkatason mukaan tarkasteltuna suurimmat erot miesten ja naisten välisissä ansioissa oli johtajilla. Miesjohtajien säännöllisen työajan ansioiden mediaani oli 37 prosenttia korkeampi kuin naisjohtajien mediaaniansio. Miehet toimivat huomattavasti naisia useammin kuntasektorin korkeimmassa johdossa, esimerkiksi kunnan- ja kaupunginjohtajina, kun taas naiset toimivat useammin muun muassa osastonjohtajina ja päiväkodinjohtajina.

Ammattiluokituksen päätasolla toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöinä toimivilla naisilla säännöllisen työajan ansioiden mediaani 2 354 euroa kuukaudessa oli neljä prosenttia korkeampi kuin vastaavassa ammattiluokassa toimivilla miehillä. Koko kuntasektorilla oli noin 2 800 miestä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden ammattiluokassa, jossa naisia työskenteli noin 11 000 enemmän.

Kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansion (sans) ja kokonaisansion (kans) mediaani (€/kk) ammattiluokituksen päätasojen ja sukupuolen mukaan 2015, lukumäärissä mukana kokoaikaiset ja osa-aikaiset 1)

Ammatti Naiset, lkm Naiset, (sans) €/kk Naiset, (kans) €/kk Miehet, lkm Miehet, (sans) €/kk Miehet, (kans) €/kk
Johtajat 5 122 3 986 4 000 3 131 5 468 5 490
Erityisasiantuntijat 95 008 3 427 3 484 32 533 3 823 3 903
Asiantuntijat 89 123 2 737 2 762 16 420 2 961 3 032
Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 14 015 2 354 2 357 2 760 2 267 2 279
Palvelu- ja myyntityöntekijät 101 062 2 396 2 408 14 398 2 532 2 663
Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym 1 984 2 496 2 536 2 210 2 584 2 621
Rakennus, korjaus- ja valmistustyöntekijät 325 2 169 2 174 2 122 2 395 2 471
Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 360 2 370 2 400 1 188 2 449 2 526
Muut työntekijät 27 943 2 061 2 066 2 359 2 021 2 041
Tuntematon ammatti 111 .. .. 50 .. ..
Yhteensä 335 053 2 687 2 706 77 171 3 197 3 283
1) Ammattiluokitus 2010

Kuntasektorilla työskentelevistä miehistä työskenteli johtajina ja erityisasiantuntijoina 46 prosenttia, kun taas naisista samoissa ammattiluokissa työskenteli 30 prosenttia. Naisia oli kuitenkin määrällinen enemmistö näissä ammattiluokissa: 74 prosenttia kaikista johtajista ja erityisasiantuntijoista oli naisia.

Kuntasektorin henkilöstön jakautuminen ammattiluokituksen 2010 päätasojen ja sukupuolen mukaan 2015

Kuntasektorin henkilöstön jakautuminen ammattiluokituksen 2010 päätasojen ja sukupuolen mukaan 2015

Yli puolet henkilöstöstä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla

Vuonna 2015 yli puolet (57 prosenttia) kaikista kuntasektorin palkansaajista työskenteli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, eli yhteensä 233 000 palkansaajaa. Lokakuussa 2015 maksettiin palkkoja terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla työskenteleville 304 kunnassa eli melkein jokaisessa kaikista vuoden 2015 kuntajaon mukaisesta 317 kunnasta. Lisäksi toimialalla työskenteli palkansaajia kuudessakymmenessä kuntayhtymässä. Kaikista kuntasektorin terveys- ja sosiaalipalvelujen palkansaajista 60 prosenttia toimi suoraan kuntien palveluksessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla työskentelevistä 90 prosenttia oli naisia, ja heillä kokoaikaisten täyttä palkkaa saaneiden säännöllisen työajan ansioiden mediaani oli 2 652 euroa kuukaudessa. Alalla työskentelevillä miehillä vastaavat ansiot olivat 3 034 euroa kuukaudessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen päätoimialoilla korkeimmat ansiot olivat varsinaisten sairaalapalvelujen alalla (2 979 €/kk) ja pienimmät muussa lasten päivähoidossa (2 123 €/kk), jossa työskenteli pääasiassa perhepäivähoitajia sekä lastenhoitajia.

Kuntien organisaatio ei useinkaan hallinnollisessa järjestelmässään noudata toimialaluokituksen jakoa, vaan monesti kunnissa esimerkiksi lasten päivähoito luetaan sivistystoimeen.

Kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansion (sans) ja kokonaisansion (kans) mediaani (€/kk) sosiaali- ja terveyspalveluiden päätoimialoilla 1)

Toimiala Koko- ja osa-aikaiset (sans) €/kk (kans) €/kk
Varsinaiset sairaalapalvelut 71 102 2 979 3 046
Lasten päiväkodit 45 019 2 321 2 325
Terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut 38 806 2 709 2 733
Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille 15 217 2 581 2 614
Ikääntyneiden hoitolaitokset 15 107 2 732 2 743
Ikääntyneiden palveluasuminen 9 050 2 724 2 737
Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut 8 023 2 696 2 710
Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut 7 013 2 753 2 769
Muu terveyspalvelu 5 011 2 727 2 747
Laboratoriotutkimukset 2 782 2 857 2 905
Muu lasten päivähoito 2 638 2 123 2 128
Vammaisten päivä- ja työtoiminta 2 629 2 421 2 424
Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito 1 830 2 950 2 967
Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut 1 462 2 666 2 689
1) Toimialaluokitus 2008

Sairaanhoitaja yleisin ammattinimike

Kun tutkitaan kuntasektorin yleisimmän toimialan palkansaajia tarkemmin, niin tyypillisin ammattinimike tyypillisimmällä toimialalla, eli sosiaali- ja terveysalalla, oli kuntien käyttämän ammattinimikkeistön mukaan sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja oli myös koko kuntasektorin yleisin ammattinimike, sillä heitä oli yhteensä 41 000. Toiseksi yleisin ammatti kuntasektorilla oli lähihoitaja (33 000).

Sairaanhoitaja-ammattinimikkeellä työskentelevistä 92 prosenttia ja lähihoitajista 94 prosenttia oli naisia.

Koska kunnat ovat vuosien aikana valinneet ammattinimikkeet vapaasti, on kuntasektorilla käytössä useita sairaanhoitajanimikkeitä, kuten muistisairaanhoitaja, kotisairaanhoitaja, asiantuntijasairaanhoitaja. Tämän vuoksi ammatit hajoavat pieniin ryhmiin, eikä näiden ryhmien palkkatietojen esittäminen ole järkevää eikä tietosuojasyistä mahdollista.

Käytettäessä ammattiluokitusta saadaan eri nimikkeillä toimivat sairaanhoitajan työtä tekevät luokitelluksi samaan ryhmään, joka on Ammattiluokitus 2010:n mukaisesti 32211 sairaanhoitajat. Tässä ammattiluokassa oli yhteensä noin 43 000 palkansaajaa, joista kokoaikaisia, täyttä palkkaa saavia oli 33 000.

Sairaanhoitajan ammattiryhmään kuuluvien säännöllisen työajan ansioiden mediaani oli 2 985 euroa kuukaudessa. Säännöllisen työajan ansiot ylittivät 3 000 euroa 48 prosentilla sairaanhoitajan ammattiryhmään kuuluvista.

Sairaanhoitajien jakautuminen säännöllisen työajan ansioiden mukaisiin ansioluokkiin vuonna 2015 (Ammattiluokitus 2010)

Sairaanhoitajien jakautuminen säännöllisen työajan ansioiden mukaisiin ansioluokkiin vuonna 2015 (Ammattiluokitus 2010)

Osa-aikaista työtä tekeviä yli 50 000

Osa-aikaista työtä tehdään joko työntekijän omasta pyynnöstä tai sitten osa-aikatoimi on työnantajan järjestämä. Osa-aikaisiin palkansaajiin luetaan myös osittaisella hoitovapaalla sekä osa-aikaeläkkeellä olevat.

Osa-aikaisuuden määritelmä on vuonna 2014 kuntasektorin palkkatilastossa muutettu vastaamaan palkkarakennetilaston määritelmää, jossa osa-aikaiselle ilmoitetun osa-aikaprosentin mukaan kaikki alle 90 prosenttista työaikaa tekevät ovat osa-aikaisia, kun taas 90 prosenttia tai sitä enemmän työaikajärjestelmän kokoaikatyön säännöllisistä viikkotunneista tekevä määrittyy kokoaikaiseksi. Tämä näkyy osa-aikaisten määrän vähentymisenä vuosina 2013–2014.

Vuonna 2015 osa-aikaisia palkansaajia oli noin 52 000, joista naisten osuus oli 87 prosenttia. Osalla osa-aikaisiksi ilmoitetuilla ansiot jäivät hyvin pieniksi, ja osa heistä työskentelikin lisäksi joko yksityisellä tai valtiosektorilla. Kuntien ja kuntayhtymien ilmoituksissa osa-aikaisuuden merkinnän saa joskus myös henkilö, joka on ollut lokakuussa vain osan aikaa töissä (esimerkiksi työsuhteen päättymisen takia), vaikka kyseessä ei ole sovittu osa-aikaisuus.

Osa-aikaisten ansioiden laskentaan otettiin mukaan pääpalvelussuhteiset henkilöt, jotka saivat täyttä palkkaa ja joiden säännöllisen työajan ansio oli vähintään 700 euroa kuukaudessa (keskimääräinen työmarkkinatuen määrä). Vähintään 700 euroa kuukaudessa ansainneita osa-aikaisia oli 42 000 palkansaajaa.

Näiden osa-aikaisten henkilöiden säännöllisen työajan mediaani oli 1 764 euroa ja säännöllisen työajan ansioiden keskiarvo oli 1 958 euroa kuukaudessa. Kokonaisansioiden mediaani oli 1 788 euroa ja näiden keskiarvo 2 024 euroa.

Yli viidensadan henkilön ammattiryhmissä osa-aikaisten osuus oli suurin ammattiluokassa lastenkerhojen ohjaajat (65 prosenttia) ja koulunkäyntiavustajat (54 prosenttia). Hammaslääkäreistä ja maatalouslomittajista osa-aikaisia oli 31 prosenttia.

Osa-aikaisten palkansaajien määrä kuntasektorilla 2002–2015

Osa-aikaisten palkansaajien määrä kuntasektorilla 2002–2015

Tuntipalkkaisuus vähenemässä

Kuntasektorilla työskenteli vuonna 2015 noin 8 500 tuntipalkkaista, joista naisia oli 15 prosenttia. Tuntipalkkaisten määrä on pienentynyt vuosi vuodelta – vuodesta 2014 määrä vähentyi 11 prosenttia. Vielä vuonna 2002 tuntipalkkaisia oli yli 20 000.

Yhteensä 206 kuntaa ja seitsemän kuntayhtymää ilmoitti tuntipalkkaisia työntekijöitä. Vuonna 2015 Suomessa oli kuntia yhteensä 317.

Noin kolmannes tuntipalkkaisista toimi rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijän ammateissa. Yleisin kuntien käyttämä ammattinimike tuntipalkkaisilla oli kirvesmies, joita oli yli 600. Puistotyöntekijöitä oli toiseksi eniten: hieman alle 400 palkansaajaa.

Tuntipalkkaisten säännöllisen työajan keskituntiansio oli 15 euroa. Säännöllisen työajan keskituntiansio oli kirvesmiehillä 15 euroa ja puistotyöntekijöillä 12 euroa.

Tuntipalkkaisten määrä sukupuolen mukaan 2002–2015

Tuntipalkkaisten määrä sukupuolen mukaan 2002–2015

Kuntasektorin palkkatilasto muodostetaan kokonaisaineistosta

Kuntasektorin palkkatilasto laaditaan vuosittain kaikkien kuntien ja kuntayhtymien toimittamasta työsuhdeaineistosta.

Tiedot sisältävät tietoja henkilöiden ansioista yksittäisten palkkatekijöiden tarkkuudella. Tilastoon ilmoitetaan lokakuun aikana ansaitut peruspalkat ja palkanlisät sekä koko vuoden ajalta maksetut tulospalkkiot, kertapalkkiot, kannustuslisät ja lomarahat. Tulos- ja kannustuspalkkiot sisällytetään ansiokäsitteisiin säännöllisen työajan ansiot ja kokonaisansiot tulospalkkioiden kanssa, joissa kertaluontoiset palkkiot on jaettu kuukausitasolle.

Lisäksi kunnat ja kuntayhtymät ylläpitävät ajantasaisia tietoja kuntien toimipaikoista, joiden perusteella määritellään kuntasektorilla työskentelevien toimiala ja työpaikan sijainti. Toimipaikkojen tietoja hyödynnetään myös Tilastokeskuksen yritysrekisterissä sekä työssäkäyntitilastossa, jossa niitä käytetään muun muassa työpaikkaomavaraisuusasteen laskennassa.


Lähde: Kuntasektorin palkat 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jaana Huhta 029 551 2632, Eeva-Liisa Petäjä 029 551 3450, palkat.kunnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (642,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 10.5.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntasektorin palkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0203. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.10.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksp/2015/ksp_2015_2016-05-10_tie_001_fi.html