Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Julkaistu: 1.6.2011

Kuntien taloustilanne parani vuonna 2010

Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema parani edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä toimintakatteiden heikkeneminen oli arvioitua lievempää ja pitkäaikaista lainaa otettiin edellisvuotta vähemmän. Lisääntynyt verorahoitus kompensoi toimintakatteen heikkenemistä.

Tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä 2009 ja 2010*, miljoonaa euroa

  Kunnat Kuntayhtymät
2009 2010* Muutos, % 2009 2010* Muutos, %
+ Toimintatuotot 7 762 8 323 7,2 9 840 11 080 12,6
- Toimintakulut 30 706 31 906 3,9 9 307 10 441 12,2
= Toimintakate -22 944 -23 583 2,8 533 640 20,0
+ Kunnan tulovero 15 438 15 766 2,1      
+ Kiinteistövero 973 1 169 20,2      
+ Osuus yhteisöveron tuotosta 1 199 1 413 17,9      
+ Muut verotulot 2 2 -11,2      
+ Valtionosuudet 6 910 7 430 7,5      
+ Rahoitustuotot 512 532 3,9 19 17 -11,4
- Rahoituskulut 272 248 -9,0 63 114 80,3
= Vuosikate 1 817 2 480 36,5 489 543 11,0
Poistot ja arvonalentumiset: 1 668 1 705 2,2 368 449 22,1
Investointimenot yhteensä 3 334 3 720 11,6 672 2 036 202,9
Rahoitusosuudet investointimenoihin 228 239 5,2 16 24 55,2
Investointihyödykkeiden myyntituotot 630 2 381 277,6 38 25 -35,7
Antolainasaamisten lisäykset 304 1 342 342,0 15 19 25,2
Antolainasaamisten vähennykset 152 186 22,2 3 2 -38,4
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 160 1 827 -15,4 241 1 528 533,0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 198 1 159 -3,3 99 120 22,3
Rahavarat 31.12. 3 548 4 007 12,9 673 747 10,5
Lainakanta 31.12. 9 842 10 518 6,9 1 056 2 357 123,3

Kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikentyi vähemmän kuin tammikuussa Manner-Suomen kunnilta kerätyissä tilinpäätösarvioissa arvioitiin. Kuntien toimintakulut kasvoivat 3,9 prosenttia, joka vastasi 1,2 miljardia euroa. Menoista eniten kasvoivat palveluiden ostot, joiden lisäys selittyy sekä palvelurakenteiden muutoksilla että palveluiden ulkoistamisilla. Toimintakatteen heikkenemistä tasapainottivat verorahoituksen kasvu noin 1,3 miljardilla, joista valtionosuudet kasvoivat 519 miljoonaa ja verotulot 739 miljoonaa. Verotuloista kiinteistöverot kasvoivat 196 miljoonaa ja yhteisöveron osuus 214 miljoonaa. Yhteisöveron osuus toipui hieman edellisvuoden notkahduksesta. Kiinteistöverotulot nousivat, koska kiinteistöveroprosentteja nostettiin yli kahdessasadassa kunnassa.

Kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuoden alussa kerättyihin tilinpäätösarvioihin verrattuna parempi, mutta vuosikate jäi arvioitua heikommaksi. Kuntayhtymien toimintatuotot kasvoivat 12,6 prosenttia ja toimintakulut 12,2 prosenttia, mikä johti kuntayhtymien yhteenlasketun toimintakatteen paranemiseen.

Kuntien investointimenot kasvoivat ennakoidusti. Investointeihin kunnat käyttivät 3,7 miljardia, joka oli 11,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pitkäaikaista lainaa otettiin 1,8 miljardia. Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys oli kuitenkin 294 miljoonaa pienempi kuin edellisvuonna. Tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate kattoi poistoista kunnilla 148 prosenttia ja kuntayhtymillä 121 prosenttia. Vuosikate kattoi investointien omahankintamenoista 71 prosenttia kunnilla ja 27 prosenttia kuntayhtymillä.

Pääkaupunkiseudulla tapahtunut vesilaitostoiminnan siirto kuntayhtymälle kasvatti huomattavasti kuntien investointihyödykkeiden luovutustuottoja. Liiketoimintakauppana toteutettu myynti lisäsi runsaasti kuntien antolainasaamisia. Liiketoimintakaupassa kunnilta kuntayhtymälle siirtynyt omaisuus päätyi kuntayhtymän maksettavaksi siten, että kuntayhtymä otti kunnilta lainaa ja antoi heille osuuksia peruspääomastaan. Kuntayhtymällä vastaava tapahtuma näkyi pitkäaikaisten lainojen lisäyksenä sekä kasvaneina investointimenoina. Toimintojen uudelleenjärjestelyn muutokset näkyivät jo vuoden alussa kerätyissä tilinpäätösarvioissa.

Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 675 miljoonalla, mikä merkitsi lainakannan kasvua 6,9 prosentilla. Lainakanta oli asukasta kohden 1957 euroa, kun se edellisvuonna oli 1839 euroa. Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa 745 euroa asukasta kohden. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 1,3 miljardilla, joka yli kaksinkertaisti kuntayhtymien lainakannan. Kuntayhtymien yhteenlasketun lainakannan kasvu johtui pääasiallisesti pääkaupunkiseudulla tapahtuneesta vesilaitostoiminnan ostosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Tilasto sisältää 340 kunnan 1) ja 170 kuntayhtymän tiedot.


1) Sottungan ja Eckerön tiedot puuttuvat.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston ennakkotiedot 2010. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Mikko Mehtonen (09) 1734 2726, kuntien.talous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (247,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 1.6.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1692. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktt/2010/ktt_2010_2011-06-01_tie_001_fi.html