Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2000 kunnallisvaaleissa

Keskustalle vaalivoitto, SDP ja KOK menettivät kannatustaan

Suomen Keskusta nousi kunnallisvaalien voittajaksi nousten samalla maan suurimmaksi puolueeksi. Keskusta sai annetuista äänistä 23,8 prosenttia kasvattaen ääniosuuttaan 2 prosenttiyksiköllä ja saavutti nyt paremman tuloksen kuin missään aikaisemmissa kunnallisvaaleissa. Kaikkiaan Keskusta voitti 528 319 äänellään seuraavaksi parhaan tuloksen saavuttaneen puolueen, SDP:n tuloksen noin 17 000 äänellä. Keskusta lisäsi kannatustaan maan kaikissa vaalipiireissä, eniten Lapin vaalipiirissä, 4,2 prosenttiyksikköä. Valtuustopaikkoja Keskusta sai kaikkiaan koko maahan 4 625, eli 166 edellisvaaleja enemmän. Naisia Keskustan valituista oli 30,9 prosenttia.

SDP sai toiseksi eniten ääniä menettäen suurimman puolueen asemansa. Se sai 23,0 prosenttia äänistä menettämällä kannatustaan 1,5 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. SDP:n kokonaisäänimäärä oli 511 370, yli 72 200 ääntä vähemmän kuin vuonna 1996. Tosin äänimäärissä mitattuna heikosta vaaliosallistumista johtuen kaikki puolueet saivat voittajaa lukuun ottamatta pienemmän äänimäärän kuin edeltävissä kuntavaaleissa. Vaalipiireittäin tarkastellen puolue menetti prosenttiyksiköissä eniten kannatustaan Helsingin (-2,7), Kymen (-2,6), Hämeen (-2,2), Lapin (-2,2) ja Etelä Savon (-2,0) vaalipiireissä. Valtuustopaikkoja SDP sai kaikkiaan 2 559, menettäen 184 paikkaa. Naisia SDP:n valituista oli 38,1 prosenttia.

Kokoomuksen kannatus oli 20,8 prosenttia kaikista äänistä. Se menetti kannatustaan 0,8 prosenttiyksikköä. Kokoomuksen kokonaisäänimäärä oli 463 493, yli 50 800 ääntä pienempi kuin edellisvaaleissa. Kokoomus paransi hieman kannatustaan sen vahvoilla alueilla Helsingissä 1,8 ja Uudenmaan vaalipiirin kunnissa 0,6 prosenttiyksikköä. Kaikissa muissa vaalipiireissä sen kannatus laski. Valtuustopaikkoja Kokoomus sai koko maahan 2 028, menettäen 139 paikkaa. Naisia Kokoomuksen valituista oli 35,4 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannatus oli 9,9 prosenttia äänistä. Sen kannatus laski 0,5 prosenttiyksikköä (lähes 27 000 ääntä) edeltävistä kuntavaaleista. Valtuustopaikkoja Vasemmistoliitto sai koko maahan 1 027, menettäen koko maan tasolla 101 paikkaa. Naisia Vasemmistoliiton valituista oli 32,3 prosenttia.

Pienemmistä puolueista vaalivoittajiksi selviytyivät Vihreät ja SKL. Vihreiden kannatus nousi 1,4 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin ja valtuustopaikkojen määrä 46:lla, eli koko maassa Vihreät saivat 338 paikkaa. SKL:n kannatus nousi 1,1 prosenttiyksiköllä 4,4 prosenttiin ja se sai koko maassa 443 paikkaa, lisäystä 90. Naisia Vihreiden valituista oli 58,9 prosenttia ja SKL:n valituista 38,6 prosenttia.

Kaikista 12 278 valituista naisia oli 4 220 eli 34,4 prosenttia.

Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 2000 ja 1996, %

kuva

 

Suurimpien puolueiden valtuustopaikat kunnallisvaaleissa 1968 - 2000, lkm ja %

Vuosi SDP KESK KOK VAS
lkm % lkm % lkm % lkm %
1968 2 351 19,8 3 533 29,8 1 388 11,7 1 770 14,9
1972 2 533 22,6 3 297 29,5 1 503 13,4 1 691 15,1
1976 2 735 21,5 3 936 30,9 2 047 16,1 2 050 16,1
1980 2 820 22,1 3 889 30,4 2 373 18,6 1 835 14,4
1984 2 830 22,0 4 052 31,5 2 423 18,8 1 482 11,5
1988 2 866 22,3 4 227 32,9 2 392 18,6 1 336 10,4
1992 3 130 24,9 3 998 31,8 2 009 16,0 1 319 10,5
1996 2 733 21,9 4 453 35,7 2 172 17,4 1 130 9,1
2000 2 559 20,8 4 625 37,7 2 028 16,5 1 027 8,4

 

Äänestysprosentti ennätyksellisen alhainen, vain 55,9 %

Vaaliosallistuminen oli poikkeuksellisen laimeaa jo toista kertaa peräkkäin kunnallisvaaleissa. Äänestysprosentti laski nyt viidellä prosenttiyksiköllä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Viime vaaleissa äänestysprosentin lasku oli vieläkin rajumpi, lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Vaalien laimeutta ennakoivat jo tiedot ehdokasmäärän putoamisesta (-3 500) ja tiedot laimeasta osallistumisesta ennakkoäänestykseen.
Vaikka ennakkoon äänestäneiden määrä oli nyt lähes sama kuin neljä vuotta sitten, noin 845 000, jäi määrä selvästi alle viimeisimmissä vaaleissa saavutetun tason, yli miljoona ennakolta äänestänyttä. Äänestäminen oli laimeampaa kaupunkimaisissa kunnissa (52,3 %) kuin taajaan asutuissa (59,0 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (63,6 %). Vaalipiireistä äänestäminen oli vilkkainta Vaasan vaalipiirissä, 64,4 prosenttia ja laimeinta Helsingissä 50,9 prosenttia.

Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 4 014 611. Äänioikeus oli näissä vaaleissa sama kuin edeltävissäkin kuntavaaleissa. Äänestää saivat Suomen, muun Euroopan Unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttivät 18 vuotta ja joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta oli väestötietojärjestelmässä 1.9.2000. Edelleen äänioikeus oli myös muilla samat edellytykset täyttävillä ulkomaalaisilla, jotka olivat asuneet yhtäjaksoisesti Suomessa vähintään kahden vuoden ajan (1.9.1998-1.9.2000). Kaikkiaan ulkomaalaisia äänioikeutettuja oli noin 58 200, joista 14 000 muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaista.

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950 - 2000, %

kuva


Päivitetty 23.9.2004

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2000, Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2000 kunnallisvaaleissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2000/kvaa_2000_2004-05-31_kat_001.html