Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.
Patentointi 2011
Suomessa haettiin vuonna 2011 kaikkiaan 1 774 patenttia, mikä oli 59 hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna. Valtaosa hakemuksista, 1 646 kappaletta, oli kotimaisten hakijoiden tekemiä. Näistä 385 oli yksityishenkilöiden tekemiä hakemuksia.
Kuvio 1. Suomessa haetut patentit IPC-lohkoittain 2011
Suomalaisyritysten ja -yhteisöjen tekemien kotimaisten patenttihakemusten vuotuinen määrä väheni edelleen vuonna 2011, jolloin hakemuksia tehtiin kaikkiaan 1 261 kappaletta. Tämä oli lähes sata hakemusta vähemmän kuin vuonna 2010. Eniten patenttihakemuksia tehtiin metalli- ja konepajateollisuuden toimesta – 455 hakemusta, hakijana 114 yritystä.
Vuoden 2011 kotimaisista patenttihakemuksista 37 prosenttia tehtiin Uudenmaan maakunnassa asuvien keksijöiden toimesta. Hakemuksissa ilmoitettujen keksijätietojen perusteella seuraavana olivat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi kymmenen ja seitsemän prosentin osuuksilla.
Suomessa myönnettiin vuonna 2011 kaikkiaan 846 patenttia, kun vuonna 2010 myönnettyjen patenttien määrä oli 923 kappaletta. Kotimaisten patentin haltijoiden saamien patenttien määrä säilyi vuonna 2011 edellisvuoden tasolla. Ulkomaisille myönnettyjen patenttien lukumäärä sen sijaan laski lähes 40 prosenttia määrän oltua 127 patenttia.
Suomessa myönnetyistä patenteista valtaosa, 647 patenttia, myönnettiin kotimaisille yrityksille ja yhteisöille. Yrityksille ja yhteisöille myönnettyjen patenttien määrä oli vuoden 2010 tasolla. Eniten patentteja myönnettiin edellisvuosien tapaan metalli- ja konepajateollisuudelle.
Yleisimmin kotimaassa myönnetyt patentit kohdistuivat työmenetelmien ja kuljetuksen sekä sähkötekniikan pääluokkiin.
Kuvio 2. Suomessa myönnetyt patentit IPC-lohkoittain 2011
Vuonna 2011 Suomessa saatettiin voimaan 4 762 eurooppapatenttia. Vuotta aiemmin määrä oli hieman pienempi, 4 644 patenttia. Eurooppapatenttien yleisimmät päälohkot olivat edelleen kemia ja metallurgia, 1 289 patenttia, ja ihmisen perushyödykkeet, 968 patenttia. Voimaansaatettujen patenttien yleisimmät haltijamaat olivat aiempien vuosien tapaan Yhdysvallat ja Saksa.
Kuvio 3. Suomessa myönnetyt patentit ja voimaansaatetut eurooppapatentit 2002–2011
Kuvio 4. Eräiden maiden osuudet Suomessa voimaansaatetuista eurooppapatenteista 2010 ja 2011
Suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin Euroopan patenttiviraston (EPO) kautta yhteensä 573 patenttia vuonna 2011. Myönnettyjen patenttien määrä väheni 13 prosenttia edellisvuodesta. Eniten patentoivilla aloilla, elektroniikkateollisuudessa ja metalli- ja konepajateollisuudessa, uusien patenttien määrä laski yhteensä 15 prosenttia . Elektroniikkateollisuuteen myönnettyjen patenttien määrän vähenemisestä huolimatta puolet eurooppalaisista patenteista myönnettiin edelleen ko. teollisuuden yrityksille.
Eurooppalaisia patentteja sai vuonna 2011 kaikkiaan 131 yritystä tai yhteisöä, kun vuonna 2010 patentteja saaneiden yritysten ja yhteisöjen määrä oli 178.
Yhdysvaltain patenttivirasto (USPTO) myönsi suomalaisille yrityksille ja yhteisöille 1 060 patenttia vuonna 2011. Tämä oli 191 patenttia vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin myönnettyjen patenttien määrä oli 1 251. Tähän vaikutti elektroniikkateollisuuteen myönnettyjen patenttien määrän väheneminen noin parilla sadalla patentilla. Yhdysvaltain patenttiviraston myöntämiä patentteja saaneiden yritysten määrä säilyi vuonna 2011 vuoden 2010 tasolla – patentteja saaneita yrityksiä ja yhteisöjä oli 170.
Hyödyllisyysmallihakemuksia tehtiin Suomeen kaikkiaan 481 kappaletta vuonna 2011. Vuonna 2010 hakemusten määrä oli 559 kappaletta. Vuoden 2011 hakemuksista 458 oli kotimaisten hakijoiden tekemiä, ja näistä 40 prosenttia, 182 hakemusta, oli yksityishenkilöiden tekemiä. Yksityishenkilöiden tekemien hyödyllisyysmallihakemusten määrä väheni edellisvuodesta 80 hakemuksella, yritysten tekemien hakemusten määrä, 276 hakemusta, oli edellisvuoden tasolla.
Hyödyllisyysmallihakemukset kohdistuivat yleisimmin rakennustekniikan ja ihmisen perushyödykkeiden päälohkoille. Teollisuuden aloista hyödyllisyysmalleja haettiin eniten metalli- ja konepajateollisuuteen.
Kuvio 5. Suomessa haetut hyödyllisyysmallit IPC-lohkoittain 2011
Lähde: Patentointi 2011. Tilastokeskus
Lisätietoja: Mervi Niemi 09 1734 3263, Kari-Pekka Niemi 09 1734 3399, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 1.11.2012
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Patentointi [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2051. 2011,
Patentointi 2011
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pat/2011/pat_2011_2012-11-01_kat_001_fi.html