Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Patenttioikeuksia haettiin ja myönnettiin Suomessa viime vuosia vähemmän

1. Suomessa haetut ja myönnetyt patentit

1.1 Suomessa haetut patentit

Suomessa haettujen patenttien määrä väheni edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Patenttihakemuksia tehtiin yhteensä 1737 kappaletta, joista suomalaisia hakijoita oli 1593 ja ulkomaalaisia 144. Suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden tekemät patenttihakemukset vähenivät vuoden takaisesta, kun taas ulkomaalaisten lisääntyivät. Ulkomaalaiset hakivat eniten patentteja sähkötekniikkaan (H) ja suomalaiset työmenetelmiin ja kuljetukseen (B) (Kuvio 1). Suurin osa ulkomaalaisista hakijoista oli Yhdysvalloista, mutta myös Saksa ja Japani olivat ahkeria hakijamaita.

Kuvio 1. Suomessa haetut patentit IPC-lohkoittain, 2013

Kuvio 1. Suomessa haetut patentit IPC-lohkoittain, 2013
Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kotimaassa hakemat patentit vähenivät kolme prosenttia vuoden takaisesta (1252 hakemusta 536 yrityksen toimesta), ja toimialoittain tarkasteltuna suomalaiset yritykset ja yhteisöt hakivat eniten patentteja metalliteollisuuden toimialalle. Maakunnittain taas suurin osa suomalaista hakijoista sijoittui Uudellemaalle (42 prosenttia), ja joka kymmenes keksijä oli Pirkanmaalta. Myös Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa tehtiin paljon patenttihakemuksia (Kuvio 2).

Kuvio 2. Kotimaisten patenttihakemusten aluejakauma, 2013

Kuvio 2. Kotimaisten patenttihakemusten aluejakauma, 2013

1.2 Suomessa myönnetyt patentit

Suomessa myönnettyjen patenttien määrä jatkoi laskutrendiään (Kuvio 3 ja 6). Suomessa myönnettiin kotimaisille ja ulkomaisille hakijoille yhteensä 711 patenttia, joista suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja yksityisten hakijoiden saamia patentteja oli 641 ja ulkomaalaisten 70. Etenkin ulkomaalaisten hakijoiden saamat patentit Suomessa vähenivät rajusti, ulkomaalaisille myönnettyjen patenttien määrän lähes puolittuessa vuoden takaisesta. Suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit taas vähenivät noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta; 573 patenttia 239 yrityksen toimesta.

Suurin osa patentteja saaneista ulkomaalaisista hakijoista oli kotoisin Saksasta ja Yhdysvalloista. IPC-lohkon mukaan myönnetyt patentit sijoittuivat ulkomaalaisten yrityshakijoiden puolesta eniten koneenrakennukseen (F) ja sähkötekniikkaan (H) (Kuvio 3), suomalaisten hakijoiden taas työmenetelmiin ja kuljetukseen (B).

Kuvio 3. Suomessa myönnetyt patentit IPC-lohkoittain, 2013

Kuvio 3. Suomessa myönnetyt patentit IPC-lohkoittain, 2013

2. Suomalaisten keksijöiden hakemia patenttioikeuksia ulkomailla

Euroopan patenttivirasto (EPO) myönsi suomalaisille yrityksille ja yhteisöille yhteensä 645 patenttia, joka oli hieman edellisvuotta vähemmän. Patentteja saaneiden yritysten määrä pysytteli kuitenkin samana; 173 yritystä. Suosituin päätoimialaluokka, johon patentteja myönnettiin, oli teollisuus, josta melkein puolet kaikista suomalaisille myönnetyistä patenteista kohdistui elektroniikan alaan.

3. Hyödyllisyysmallit ja eurooppapatentit Suomessa

3.1 Hyödyllisyysmallihakemukset Suomessa

Hyödyllisyysmallihakemuksia tehtiin Suomessa hieman edellisvuotta enemmän, yhteensä 480 kappaletta, joista 444 hakemusta oli suomalaisten hakijoiden jättämiä. Ulkomaalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden tekemät hakemukset lisääntyivät, kun taas suomalaisten pysyivät vuoden takaiseen määräänsä nähden samana. Kotimaisista hyödyllisyysmallihakemuksista yritysten osuus oli 262 hakemusta ja yksityisten 182 hakemusta, yksityishenkilöiden tekemien hakemusten määrän lisääntyessä yhdeksällä, ja yritysten vastaavasti vähentyessä samalla hakemusten lukumäärällä.

Eniten kotimaisia hakemuksia tehtiin IPC-luokkaan työmenetelmät ja kuljetus (B), johon melkein joka kolmas hakemuksen tehnyt suomalainen yritys jätti hyödyllisyysmallihakemuksen. Ulkomaalaiset hakijat taas suosivat lohkoja ihmisen perushyödykkeet (A), työmenetelmät ja kuljetus (B) sekä fysiikka (G), joista fysiikkaan tehtiin eniten hakemuksia. Toisin kuin patenttihakemuksien kohdalla, IPC-lohkoon H eli sähkötekniikka ei kohdistunut yhtään ulkomaalaisten tekemää hakemusta. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Suomessa haetut hyödyllisyysmallit IPC-lohkoittain, 2013

 Kuvio 4. Suomessa haetut hyödyllisyysmallit IPC-lohkoittain, 2013
3.2 Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit

Suomessa saatettiin voimaan 5164 eurooppapatenttia vuonna 2013, joka oli 88 patenttia vähemmän kun edeltävänä vuonna. Eurooppapatenttien yleisimmät haltijamaat olivat Yhdysvallat, Saksa ja Japani (Kuva 5 ja 6). Suosituimmat alat, joissa eurooppapatentteja voimaansaatettiin, olivat kemian ja metallurgian (C) sekä ihmisen perushyödykkeiden (A) IPC-lohkot.

Kuvio 5. Eräiden maiden osuudet Suomessa voimaansaatetuista eurooppapatenteista, 2012 ja 2013

Kuvio 5. Eräiden maiden osuudet Suomessa voimaansaatetuista eurooppapatenteista, 2012 ja 2013

Kuvio 6. Suomessa myönnetyt patentit ja voimaansaatetut eurooppapatentit, 2003–2013

Kuvio 6. Suomessa myönnetyt patentit ja voimaansaatetut eurooppapatentit, 2003–2013

Lähde: Patentointi 2013. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Pirkola 029 551 3246 , tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 23.10.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Patentointi [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2051. 2013, Patenttioikeuksia haettiin ja myönnettiin Suomessa viime vuosia vähemmän . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.11.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pat/2013/pat_2013_2014-10-23_kat_001_fi.html