Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2012 koko maassa kaikkiaan 425 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen edellisen vuoden aikana rekisteröitiin keskimäärin 438 000 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 255 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 271 000.

Valtaosa rikoksista on poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 14 000 rikosta, 20 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkastellen rikosten määrä väheni vuodesta 2011 vuoteen 2012 kaikissa maakunnissa. Suhteellisesti eniten rikosten määrä väheni Keski-Pohjanmaalla, 16 prosenttia.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012

1.2. Omaisuusrikokset

Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 139 000, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksia (varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet) ilmoitettiin vuosien 2002–2011 aikana keskimäärin 156 000. Vuonna 2012 varkauksia kirjattiin 68 000 eli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia tuli tietoon 3 200. Kymmenen edellisen vuoden aikana törkeitä varkauksia oli keskimäärin 2 600 vuodessa. Näpistyksiä tuli tietoon 68 000, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2012 (Kaikkiaan 237 609 rikosta)

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2012 (Kaikkiaan 237 609 rikosta)

Murtoja ilmoitettiin 35 000, mikä on 4 600 tapausta edellistä vuotta vähemmän. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneita murtoja kirjattiin 11 000, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Liikemurrot vähenivät 12 prosenttia. Nyt niitä tuli ilmi 4 000. Vuodesta 2002 niiden määrä on vähentynyt 42 prosenttia. Asuntomurtojen kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kuusi prosenttia. Vuonna 2012 niitä tehtiin 6 300, joista mökkimurtoja oli 1 500.

Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 8 800, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2012 tuli tietoon kaikkiaan 1 200 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka näitä rikoksia on runsas puolet vuoden 1996 huippuluvusta, on niiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1991.

Petosten määrä oli 21 000, mikä on 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymmenen vuotta aiemmin petoksia kirjattiin 12 000. Maksuvälinepetoksia tehtiin 6 200, määrä on miltei kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.

Vahingontekojen määrä oli edellisen kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 51 000 vuodessa. Niitä ilmeni nyt 44 000, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ryöstöjä ilmoitettiin 1 600, mikä on yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2002–2011 ryöstöjä on tehty vuodessa keskimäärin 1 800.

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012

Maakunta Murrot    Moottori-
ajoneuvon
anastus-
rikokset
Ryöstöt Vahingon-
teot
Kavallukset Petokset,
Maksuväline-
petokset
KOKO MAA 649 163 30 822 61 503
Uusimaa 751 189 42 977 94 583
Varsinais-Suomi 778 279 40 706 56 508
Satakunta 722 146 19 681 44 419
Kanta-Häme 629 118 22 784 29 504
Pirkanmaa 641 142 24 918 44 481
Päijät-Häme 835 203 22 906 65 456
Kymenlaakso 656 163 19 790 44 438
Etelä-Karjala 486 138 26 830 42 333
Etelä-Savo 690 155 13 748 40 350
Pohjois-Savo 487 112 17 780 48 316
Pohjois-Karjala 488 109 13 723 28 457
Keski-Suomi 594 85 25 745 58 458
Etelä-Pohjanmaa 340 45 13 544 31 381
Pohjanmaa 433 88 9 784 20 315
Keski-Pohjanmaa 285 48 10 656 16 239
Pohjois-Pohjanmaa 592 201 40 654 54 469
Kainuu 394 116 16 832 46 236
Lappi 537 168 27 761 52 384
Ahvenanmaa 497 74 0 776 95 138

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2012 tietoon tuli kaikkiaan 38 000 pahoinpitelyrikosta, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 vastaavana aikana. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyrikosten määrää. Ajanjaksolla 2002–2011 pahoinpitelyrikoksia ilmoitettiin keskimäärin 32 000 vuodessa. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden määrä oli 1 900.

Pahoinpitelyrikoksista runsas kolmannes tehdään yksityisissä asunnoissa. Kolmanneksessa tapahtumapaikkana on yleinen paikka liikekeskusten ja yleisten tilaisuuksien ulkopuolella.

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2012 (Kaikkiaan 38 231 rikosta)

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2012 (Kaikkiaan 38 231 rikosta)

Henkirikoksia tuli tietoon 89. Niitä oli 25 tapausta vähemmän kuin vuonna 2011. Kymmenvuotisajanjakson 2002–2011 vuosittainen keskiarvo oli 120. Vastaava luku vuosina 1992–2001 oli 143. Tapon, murhan tai surman yritykset lisääntyivät 306:sta 350:een. Edellisen kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 340.

Vuonna 2012 henkirikoksista lähes kaksi kolmesta tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia tuli tietoon 1 009 edellisvuoden luvun oltua 1 039. Vuosina 2002-2011 ilmoitettiin keskimäärin 710 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 567, mikä on 51 prosenttia (526 tapausta) enemmän kuin vuosittainen keskiarvo ajanjaksolla 2002–2011. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset rikosilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2012

Maakunta Tappo,
murha,
surma
ja niiden
yritykset  
Pahoinpitely Törkeä
pahoinpitely
Lievä
pahoinpitely
Raiskaus-
rikokset
KOKO MAA 8 470 35 203 19
Uusimaa 9 570 29 231 21
Varsinais-Suomi 3 417 30 234 18
Satakunta 8 425 43 154 11
Kanta-Häme 9 312 34 187 20
Pirkanmaa 5 424 36 193 22
Päijät-Häme 12 418 31 188 11
Kymenlaakso 13 326 29 208 14
Etelä-Karjala 6 350 40 189 11
Etelä-Savo 8 407 38 243 17
Pohjois-Savo 11 448 36 294 17
Pohjois-Karjala 14 356 37 173 16
Keski-Suomi 7 548 44 145 20
Etelä-Pohjanmaa 11 385 34 113 13
Pohjanmaa 3 380 39 156 15
Keski-Pohjanmaa 13 542 29 225 16
Pohjois-Pohjanmaa 8 478 35 137 21
Kainuu 10 613 50 209 20
Lappi 9 477 52 238 20
Ahvenanmaa 7 423 25 180 11

1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät yhdeksän prosenttia ja muut rattijuopumukset 12 prosenttia. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 19 000, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä oli vuonna 2012 alimmillaan 30 vuoteen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet kolmanneksen.

Rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 83 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja 14 prosenttia huumaavaa ainetta ainoana päihteenä. Loput kolme prosenttia olivat käyttäneet molempia.

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2012

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980–2012

Vuonna 2012 rekisteröitiin 435 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa niistä on rikkomuksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 600, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 289 000, mikä on 14 prosenttia vähemmän edellisvuonna.

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2012

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2012 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 20 000, mikä on prosentin vähemmän kuin vuonna 2011. Myös törkeät huumausainerikokset vähenivät yhdellä prosentilla. Niitä ilmeni 1 000. Huumausainerikoksia oli ajanjaksolla 2002–2011 keskimäärin 16 000 vuodessa.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäävät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012 (Kaikkiaan 20 102 rikosta)

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012 (Kaikkiaan 20 102 rikosta)

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 4 600. Määrä on 10 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tulli- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6. Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2012 aikana kaikkiaan 255 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 60, mikä on yhden prosenttiyksikön suurempi kuin edellisvuonna. Vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 52. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään.

Omaisuusrikoksista selvitettiin 38 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 78 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Savonlinnassa ja Lappeenrannassa, 71 ja 69 kun taas matalimmat Helsingissä ja Kaarinassa, 54.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen selvitetyksi melkein kaikki. Petoksista selvitettiin 68 prosenttia ja henkirikoksista 88 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti on 77.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus, näpistys), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2012 varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin joka neljäs ja maksuvälinepetoksista joka viides. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvitettiin runsas puolet.

Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 1986–2012

Rikos 1986–1990   1991–1995 1996–2000 2001–2005 2006–2010 2011 2012
KAIKKI RIKOKSET 65 51 51 56 61 59 60
Varkaus 25 17 14 15 18 17 16
Törkeä varkaus 39 29 40 41 38 34 38
Näpistys 78 70 67 58 57 57 56
Ryöstöt 53 43 42 45 49 49 54
Vahingonteot 29 27 27 26 25 21 23
Pahoinpitely 79 74 76 80 81 75 78
Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 88 85 83
Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 73 75
Tappo, murha
tai surma
97 94 90 93 91 81 88
Tapon, murhan
tai surman yritys
95 91 92 94 97 91 97
Raiskaukset 63 56 57 63 66 59 128 1)
1) Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi olla yli 100.

1.7. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2012 selvitettyihin 255 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi 284 000 henkilöä. Heistä naisia oli 18 prosenttia.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet miehiin verrattuna ovat pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2003–2012

Vuosi Syylliseksi epäillyt - Ikä
Miehet
yhteensä  
Naiset
yhteensä
Alle 15-
vuotiaat
miehet
Alle 15-
vuotiaat
naiset
15–17-
vuotiaat
miehet
15–17-
vuotiaat
naiset
18–20-
vuotiaat
miehet
18–20-
vuotiaat
naiset
Yli 20-
vuotiaat
miehet
Yli 20-
vuotiaat
naiset
2003 236 391 42 097 7 600 2 590 19 033 4 127 35 161 5 300 174 597 30 080
2004 250 087 47 028 8 342 3 182 20 063 4 763 33 466 5 670 188 216 33 413
2005 250 489 46 580 7 289 3 047 22 486 4 546 31 983 5 521 188 731 33 466
2006 239 264 45 093 6 934 2 725 19 296 4 093 28 830 5 783 184 204 32 492
2007 250 303 57 847 8 347 2 749 19 783 4 077 29 702 5 433 192 471 45 588
2008 257 955 50 240 10 577 3 198 20 592 4 207 30 388 5 987 196 398 36 848
2009 247 229 51 298 8 846 3 173 19 049 4 635 27 261 5 923 192 073 37 567
2010 249 123 52 930 8 023 3 414 18 542 5 053 27 431 5 722 195 127 38 741
2011 248 787 53 975 9 091 3 640 19 359 5 230 28 224 5 943 192 113 39 162
2012 233 726 49 896 6 930 2 738 16 532 4 338 26 485 5 439 183 779 37 381

Vuonna 2012 nuorten ja alaikäisten – alle 21-vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 22 prosenttia. Nuorten osuudet ovat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingontekorikoksissa sekä moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 35 prosenttia on nuoria. Vahingontekorikoksissa prosenttiluku oli 46 ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 32. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä nuorten osuus oli 21 prosenttia.

1.8. Ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2012 oli 284 000, joista ulkomaiden kansalaisia oli 35 000. Vuoteen 2011 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni kuusi prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä lisääntyi runsaat kaksi prosenttia. Kymmenen edellisen vuoden aikana ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrä oli keskimäärin 24 000. Vuonna 2012 epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset, joita oli 9 000. Heistä vain neljännes asuu vakituisesti Suomessa. Syylliseksi epäillyt olivat 149:n eri valtion kansalaisia.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2012

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2012

Vuonna 2012 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 44 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskimääräinen ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja rattijuopumusrikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa.

Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2012

Ikäluokat Vakinaisesti Suomessa
asuvat syylliseksi epäillyt
Osuus ikäryhmän
1 000:ta asukasta kohden
Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset Ulkomaalaiset
Yhteensä  245 870 15 418 47 79
  –14        8 756 517 10 18
15–17    19 657 882 108 180
18–20  29 348 1 459 105 244
21–24     33 009 2 280 128 176
25–29 35 960 2 825 114 105
30–34   29 275 2 235 92 80
35–39 22 586 1 794 73 80
40–49 36 242 2 505 54 77
50–59   20 945 709 29 38
60–69  7 946 152 11 19
70– 2 146 60 3 10

1.9. Rikoksen uhrit

Vuonna 2012 tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui 37 000 henkilöä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uhreista miehiä oli 22 000 (60 prosenttia) ja naisia 15 000 (40 prosenttia). Miesuhrien määrä oli seitsemän ja naisuhrien viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2011. Pahoinpitelyrikoksen uhrien tyypillinen ikä oli 18 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui 1 500 (4 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 50 vuotta täyttäneitä oli 4 800 (13 prosenttia).

Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 900, vuotta aiemmin 6 100. Tämä on 16 prosenttia kaikista pahoinpitelyjen uhreista. Lapsina uhriksi joutuneista poikia oli 3 800 (64 prosenttia) ja tyttöjä 2 100 (36 prosenttia). Lapsiuhreista ikäluokkaan 0–6 sijoittui 17 prosenttia, 7–14-vuotiaisiin 44 prosenttia ja 15–17 vuoden ikäisiin 39 prosenttia.

Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2012

Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2012

Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 09 1734 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 2.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3651. 2012, 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/polrik/2012/polrik_2012_2013-04-02_kat_001_fi.html