Tämän tilaston uudet tiedot julkaistaan Rikos- ja pakkokeinotilasto -tilaston sivuilla.

Käsitteet ja määritelmät

Murto

Luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus tai näpistys.

Pakkokeino

Pakkokeinot jaetaan usein kolmeen ryhmään: henkilöön kohdistuvat pakkokeinot, omaisuuteen kohdistuvat pakkokeinot ja tuomioistuimen määräämät pakkokeinot. Pakkokeinotilastossa pakkokeinot on kuitenkin luokiteltu siten, että ensin luetellaan henkilöön kohdistuneet pakkokeinot ja sitten omaisuuteen kohdistuneet pakkokeinot. Tuomioistuimen määräämät pakkokeinot erottuvat tilastossa siten, että pakkokeinon lyhenne päättyy O kirjaimeen. Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu (pakkokeinolaki 5a luku 2003/646) eivät ole mukana tässä tilastossa.

Osa pakkokeinoina tilastoitavista tapauksista, kuten lähestymiskiellot ja liiketoimintakiellot ovat kuulutustyyppisiä (etsintäkuulutuksia), jotka aiheuttavat toimenpiteitä, jos määräystä rikotaan.

Pakkokeinoista on säädetty pakkokeinolaissa (1987/450). Lisäksi poliisilaissa on säädetty kiinniotosta (ns. poliisilakiperusteinen kiinniotto). Ulkomaalaisiin erityistilanteissa (esimerkiksi maahantulomuodollisuudet tai pakolaisuus) kohdistettavista pakkokeinoista on säädetty ulkomaalaislaissa.

Pakkokeinopäätökseen kirjataan pakkokeinon peruste, pakkokeinon lainmukaiset yleisperusteet (yksi tai useampia).

Henkilön vapauteen kohdistuvissa pakkokeinoissa voidaan käyttää myös erityisperustetta (yksi tai useampia). Esimerkiksi tyypillinen erityisperuste on, että on pelättävissä, että syylliseksi epäilty lähtee pakoon.

Piilorikollisuus

Rikos, joka ei tule poliisin tietoon ja jota siten ei rikoksena rekisteröidä.

Poliisin tietoon tullut rikos

Poliisiasiain tietojärjestelmään rikoksena talletettu asia.

Pysäköintivirhemaksu

Ajoneuvon pysäyttämis- ja pysäköintikieltojen ja -rajoitusten sekä pysäköintikiekon käyttöä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta määrättävä maksu. Se voidaan määrätä myös moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettomasta joutokäynnistä.

Maksun määrää poliisi tai, jos kunta huolehtii valvonnasta, myös kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen apulaisensa. Pysäköintivirhettä, josta on määrätty pysäköintivirhemaksu tai annettu huomautus, ei kirjata rikokseksi.

Rangaistus- ja sakkomääräys

Rangaistusmääräyksellä tarkoitetaan ratkaisua, jolla virallinen syyttäjä määrää sakkorangaistuksen ja menettämisseuraamuksen sakkovaatimuksen tai rangaistusvaatimuksen perusteella.

Sakkovaatimuksen ja rangaistusvaatimuksen antaa poliisimies. Sakkovaatimuksella tarkoitetaan epäillylle annettavaa vaatimusta, jolla hänelle vaaditaan rikkomuksesta yli 20 päiväsakon sakkorangaistusta tai poliisilla ei ole toimivaltaa antaa sakkomääräystä. Sakkovaatimus annetaan myös siinä tapauksessa, jos epäilty pyytää päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteen muuttamista.

Rangaistusvaatimuksella tarkoitetaan epäillylle tiedoksi annettavaa sakkorangaistusta tai rikesakkoa sekä menettämisseuraamusta koskevaa vaatimusta tilanteessa, jossa epäilty ei suostu asian käsittelemiseen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä.

Poliisimies voi myös antaa sakkomääräyksen. Sakkomääräyksellä tarkoitetaan poliisimiehen määräämää sakkorangaistusta. Sakkomääräys voi olla enintään 20 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus tai menettämisseuraamus ja se voidaan määrätä lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) luvun 1 3§:n kohdissa 1-13 lueteltujen lakien ja säännösten rikkomisesta.

Sakkorangaistus voidaan määrätä rikkomuksesta, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Sakkorangaistuksen ohella voidaan määrätä 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus.

Asian käsitteleminen lain sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) mukaisessa menettelyssä edellyttää asianomistajan suostumuksen.

Rikesakko

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus. Rikesakko voi olla suuruudeltaan 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa ja 1.9.2015 lähtien 20, 40, 70, 100, 120, 140, 170 tai 200 euroa. Jos henkilö syyllistyy samalla kertaa kahteen tai useampaan rikkomukseen, rikesakko määrätään ankaramman tai ankarimman rikesakon mukaan. Rikesakosta ja sakkorangaistuksesta tai määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta ei saa määrätä yhteistä rangaistusta. Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi.

Rikesakon määrää poliisimies tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies. Rikesakkoon tuomittu voi saattaa asian käräjäoikeuden tutkittavaksi. Rikesakon määräämisestä säädetään laissa sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010).

Rikesakon käyttöalasta säädetään rikoslain luvussa 2 a 8-11§, laissa rikesakkorikkomuksista (986/2016) sekä valtioneuvoston asetuksessa rikesakkorikkomuksista (1081/2015).

Selvitetty rikos

Poliisin tietoon tullut rikos katsotaan selvitetyksi silloin, kun teko-olosuhteet, asianosaiset ja muut syytteestä päättämistä sekä oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat on selvitetty. Asiasta päättää esitutkinnan tutkinnanjohtaja.

Selvitysprosentti

Luku ilmaisee, kuinka monta prosenttia kaikki tilastovuonna selvitetyt rikokset ovat kyseisenä vuonna tietoon tulleista rikoksista. Täten luku voi olla suurempi kuin sata.

Säilössäpitoaika

Säilössäpitoaika on se aika, jonka henkilö on pakkokeinon perusteella kiinniotettuna, pidätettynä tai vangittuna. Kiinniotto- ja pidätysvuorokaudet on laskettu tunneista, vankeusvuorokaudet on laskettu päivämääristä.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3651. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/polrik/kas.html

Jaa