Julkaistu: 13.12.2012
Palvelujen ulkomaankauppa selvästi ylijäämäistä
Palvelujen viennin ja tuonnin arvot vähenivät vuonna 2011 Tilastokeskuksen Palvelujen ulkomaankaupan tilaston lopullisten tietojen mukaan. Palveluja vietiin 14,9 miljardin euron arvosta palvelujen tuonnin ollessa 11,0 miljardia euroa. Sekä vienti että tuonti vähenivät noin 0,2 miljardia euroa vuoteen 2010 verrattuna, mistä johtuen ylijäämä palvelujen ulkomaankaupasta säilyi ennallaan noin 3,9 miljardissa eurossa.
Palvelujen vienti, tuonti ja ylijäämä 2002–2011, milj. euroa
Palvelujen viennin ja tuonnin rakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. Merkittävimmät palvelujen vientitulojen lähteet olivat muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut, tietotekniikkapalvelut sekä rojaltit ja lisenssimaksut. Vaikka muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut on suurin yksittäinen palveluerä, on se menettänyt osuuttaan viennistä vuodesta 2007 lähtien. Rojaltien ja lisenssimaksujen osuus on puolestaan kasvanut jo vuodesta 2006 lähtien. Palvelujen tuonnissa merkittävimmät palveluerät olivat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut. Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut sisältää välityskaupan ja muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut, käyttöleasingpalvelut, muut liike-elämän palvelut sekä muualla erittelemättömät konsernien sisäiset palvelut.
Palveluerittäin tarkasteltuna suurin ylijäämä palvelujen ulkomaankaupasta kertyi tietotekniikkapalveluista ja muualla erittelemättömistä liike-elämän palveluista. Merkittävästi alijäämäisiä palvelueriä olivat tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä mainonta, markkinointi ja mielipidemittaukset. Rojalteissa ja lisenssimaksuissa ylijäämä on kasvanut vuodesta 2008 lähtien noin 0,5 miljardin euron vuositahtia ollen vuonna 2011 noin 1,4 miljardia euroa. Alijäämä muista liike-elämän palveluista oli 0,9 miljardia euroa vuonna 2011, kun vielä vuonna 2007 kyseinen erä oli 3,2 miljardia euroa ylijäämäinen.
Palvelujen viennissä merkittävimmät kohdemaat vuonna 2011 olivat Ruotsi ja Yhdysvallat. Yhdysvalloista saatiin tuloja pääosin rojalteista ja lisenssimaksuista viennin Ruotsiin ollessa tasaisemmin jakaantunut eri palvelueriin. Palvelujen vienti Kiinaan ja Intiaan väheni huomattavasti vuoteen 2010 verrattuna.
Tärkeimpiä palvelujen tuontimaita olivat Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi ja Iso-Britannia. Saksasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta tuotiin eniten tutkimus ja kehittämispalveluja, Ruotsin suurimman tuontierän ollessa muualla luokittelemattomat konsernin sisäiset palvelut. Tuonti Saksasta jatkoi laskua, mutta tuonti Ruotsista kasvoi voimakkaasti vuoteen 2010 verrattuna.
Palvelujen ulkomaankaupan tilasto perustuu Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankaupan vuosi- ja neljännesvuositiedusteluihin. Tiedot sisältävät konserniyritysten välisen palvelukaupan. Tilasto ei sisällä kuljetuksen, matkailun, eikä vakuutus- tai rahoituspalvelujen tietoja.
Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2011, Tilastokeskus
Lisätietoja: Risto Sippola 09 1734 3383, Marjatta Tenhunen 09 1734 2927, globalisaatio.tilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Julkaisu pdf-muodossa (11 sivua 298,9 kt)
- Taulukot
-
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Palvelujen tuonti palveluerittäin 2002-2011, milj. euroa (13.12.2012)
- Liitetaulukko 2. Palvelujen vienti palveluerittäin 2002-2011, milj. euroa (13.12.2012)
- Liitetaulukko 3. Palvelujen vienti maittain 2002-2011, milj. euroa (13.12.2012)
- Liitetaulukko 4. Palvelujen tuonti maittain 2002-2011, milj. euroa (13.12.2012)
- Laatuselosteet
-
- Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste (13.12.2012)
Päivitetty 13.12.2012
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.5.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pul/2011/pul_2011_2012-12-13_tie_001_fi.html
Vaihde 09 17 341