Käsitteet ja määritelmät
- Asuinkerrostalo
Vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin.
- Asunto
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
- Kerrosala
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.
Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.
- Kerrosluku
Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua.
Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.
- Kesäasukas
Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos sama henkilö omistaa kuitenkin useampia kuin yhden kesämökin samassa kunnassa, on tämän asuntokunnan henkilöt laskettu ko. kunnan kesäasukkaiksi vain kerran. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi molemmissa kunnissa.
Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa.
- Kesämökki
Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.
Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona.
Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.
Tiedot kesämökeistä on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista, joita ylläpidetään kuntien rakennusvalvonnan rakennushankeilmoituksilla.
- Lämmitysaine/ lämmönlähde
Lämmitysaineella tai lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.
Luokitus on seuraava:
- kauko- tai aluelämpö
- öljy
- kaasu
- kivihiili
- sähkö
- puu
- turve
- maalämpö
- muu, tuntematon.
- Lämmitystapa
Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapa-tieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksilla. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.
Luokitus on seuraava:
- vesikeskuslämmitys
- ilmakeskuslämmitys
- suora sähkölämmitys
- uuni- tai kamiinalämmitys
- ei kiinteää lämmityslaitetta
- tuntematon.
Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.
Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.
- Omistajalaji
Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:
- yksityinen henkilö/ perikunta
- asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
- kiinteistöosakeyhtiö
- yksityinen yritys
- valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
- valtion tai kunnan liikelaitos
- pankki tai vakuutuslaitos
- kunta
- valtio
- sosiaaliturvarahasto
- uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
- muu tai tuntematon.
- Osa-alue (kunnan)
Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.
Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.
- Rakennuksen käyttötarkoitus
Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt pääryhmät ovat
- asuinrakennukset
- liikerakennukset
- toimistorakennukset
- liikenteen rakennukset
- hoitoalan rakennukset
- kokoontumisrakennukset
- opetusrakennukset
- teollisuusrakennukset
- varastorakennukset
- palo- ja pelastustoimen rakennukset
- muut rakennukset.
Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 1994.
Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan.- Rakennus
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.
Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia.
Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms.
Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu
- kesämökit
- nestevarastorakennukset
- yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset
- asuinrakennusten saunarakennukset
- asuinrakennusten talousrakennukset
- kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
- puolustusvoimien rakennukset
- väestösuojat
Rakennuskantatiedot on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.
- Rakennusaine
Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava:
- betoni, kevytbetoni
- tiili
- teräs
- puu
- muu, tuntematon.
- Rakennusvuosi
Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.
- Taajama
Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajauksen perustana on edellisen vuoden väestötieto. Taajamat määritellään ja rajataan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa paikkatietomenetelmin, joissa käytetään Tilastokeskuksen 250m x 250m - ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja. Määrittelyssä tarkastellaan rakennuksia sisältävien ruutujen ja niiden naapuriruutujen väestömäärää sekä rakennusten määrää ja niiden kerrosalaa. Määrittelyssä syntyneistä yhtenäisistä rakennustihentymistä valitaan ne, joissa on vähinään 200 asukasta.
- Talotyyppi
Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti:
- erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot)
- rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa
- asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin
- muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.
- Varusteet
Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista.
Asunnon varusteet:
- viemäri
- vesijohto
- WC
- lämminvesi
- peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna)
- huoneistokohtainen sauna
- keskus- tai sähkölämmitys.
Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä.
Rakennuksen varusteet:
- sähkö
- viemäri
- vesijohto
- lämminvesi
- hissi
- talosauna
- uima-allas
- koneellinen ilmastointi
- väestösuoja.
- Varustetaso
Vuodesta 2005 alkaen on asunnon varustetasoa kuvattu kahdella luokalla:
- hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC,
sähkölämmitys- varustetaso muu tai tuntematon.
Aikaisempina vuosina asunnon varustetaso on luokiteltu kolmeen luokkaan:
- hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys
- puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys)
- erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.
- Verkostoliittymä
Rakennuksen verkostoliittymät ovat
- viemäri
- vesijohto
- sähkö
- maakaasu.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.10.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rakke/kas.html
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Asuminen > Rakennukset ja kesämökit > Käsitteet ja määritelmätNavigointi
- Julkistukset
- Katsaukset
- Taulukot
- Kuviot
- Tiedotteet
- Artikkelit
- Tuote- ja palvelutarjonta
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
Vaihde 09 17 341