Aktiivisten korttitilien määrään lasketaan vähintään kerran vuodessa käytetyt tilit.
Aktiivisten korttitilien määrään lasketaan vähintään kerran vuodessa käytetyt tilit.
Asuinrakennukset:
Lainat, jotka myönnetään asuinrakennusten hankkimiseksi tai rakennuttamiseksi. Asuinrakennusten remontointiin myönnetyt lainat (myös peruskorjausta pienempiin remontteihin myönnetyt lainat).
Asunto-osakkeet ja -osuudet:
Lainat, jotka myönnetään osakkeiden tai osuuksien hankkimiseksi asunto-osakeyhtiöistä, -osuuskunnista tai
asuinkiinteistöyhtiöistä. Lisäksi asunto-osakeyhtiöitä, -osuuskuntia tai asuinkiinteistöyhtiötä koskevat remontointiin myönnetyt lainat (myös peruskorjausta pienempiin remontteihin).
Erityisluottokorteilla voi maksaa tietyssä liikkeessä tai liikeketjussa. Näillä korteilla on yleensä yli kahden kuukauden maksuaika ja niistä peritään korko.
Kiinteistöleasing on rahoitusleasingin muoto, jossa leasing-sopimuksen kohteena ovat kiinteistöt. Sale and leaseback -rahoitusjärjestely kiinteistöön kohdistuneena merkitsee sitä, että yritys myy omistamansa kiinteistön rahoittajana olevalle rahoitusyhtiölle. Tämän jälkeen rahoitusyhtiö välittömästi antaa vuokralle samaisen kiinteistön niin, että kiinteistön hallinta ja käyttö säilyvät koko ajan yrityksellä. Edelleen sovitaan yrityksen optio-oikeudesta saada kiinteistö takaisin omistukseensa tiettyjen edellytysten valitessa.
Eriteltyä tietoa kiinteistöleasingistä ja muusta sale and lease back -toiminnasta kerättiin rahoitusleasingtilastossa vuoteen 2008 asti. Vuodesta 2009 alkaen nämä sisältyvät tilastossa muuhun rahoitusleasingtoimintaan.
Luottokorttivelan maksamatta oleva määrä vuoden lopussa. Sisältää myös korttiyhtiön velkapääomaan lisäämät maksamattomat korot.
Luottokorttivelan maksamatta oleva määrä vuoden lopussa. Sisältää myös korttiyhtiön velkapääomaan lisäämät maksamattomat korot.
Käyttöleasing (operational leasing) on lyhytaikaista leasingiä, joka voidaan purkaa sopimusjakson aikana vuokralleottajan niin halutessa. Käyttöleasing on lähellä tavanomaista vuokrasopimusta. Käyttöleasingissä leasingkohde saatetaan vuokrata useammalle leasingilleottajalle peräjälkeen, eikä leasingkausi siis käsitä kohteen koko taloudellista käyttöikää. Leasingilleottajalla on myös mahdollisuus irtisanoa sopimus. Käyttöleasingsopimukset ovat usein bruttoleasingiä, jossa leasingilleantaja vastaa kohteen huollosta ja vuokrasta.
Leasingsopimuksin vuokralle annetun omaisuuden poistamaton hankintameno sekä leasingkohteiden ennakkomaksut.
Kaikkien myönnettyjen luottojen yhteenlaskettu euromääräinen takaisin maksamatta oleva pääoma. Luottokannalla tarkoitetaan yrityksen taseen mukaista luottokantaa. Jos yritys esimerkiksi myy lainasaatavakantansa taseestaan pois, ei kyseinen erä kuulu enää raportoitavaan luottokantaan. Kohdennetut luottotappiovaraukset poistetaan luottokannasta vasta silloin, kun ne kohdistuvat asiakkaaseen ja luottotappio kirjataan
(ns. todelliset luottotappiot) ja lainasaatava poistuu yrityksen taseesta.
Varsinaisten luottokorttiluottojen (pidennetyt luottokorttiluotot) sekä maksuaikalainojen maksamatta oleva pääoma neljänneksen lopussa.
Varsinaisten luottokorttiluottojen (pidennetyt luottokorttiluotot) sekä maksuaikalainojen maksamatta oleva pääoma neljänneksen lopussa.
Luottolaitoksen tililuottosaamiset luottokorttisopimuksen solmineelta asiakkaalta.
Luottokorttien maksuaikaluotto:
Luottokorttien maksuaikaluotto määritellään lainaksi, joka myönnetään 0 prosentin korolla yhden laskutuskauden aikana kortilla suoritetun/suoritettujen maksutapahtuman/maksutapahtumien ja tältä laskutuskaudelta kertyvien velkasaldojen erääntymisen väliseksi ajaksi. Luottokorttien maksuaikaluotto voi olla joko viivästetyn veloitustoiminnon sisältävällä kortilla (debit-kortti) tai luottokortilla (joka antaa sekä maksuaikaluottoa että korollista luottoa eli pidennettyä luottokorttiluottoa).
Pidennetty luottokorttiluotto:
Pidennetty luottokorttiluotto määritellään lainaksi, joka myönnetään sen jälkeen kun aikaisemman laskutuskauden tai -kausien eräpäivät ovat ylittyneet eli korttitililtä tehtäviä veloituksia ei ole suoritettu silloin, kun se oli ensimmäistä kertaa mahdollista. Pidennetystä luotosta veloitetaan yleensä korkoa, joka on suurempi kuin 0 prosenttia. Korko voi olla myös porrastettu.
Maksuaikakorteilla maksuaika on yleensä alle kaksi kuukautta ja niiden käytöstä ei peritä korkoa. Visa ja useimpien öljy-yhtiöiden kortit ovat tyypillisiä maksuaikakortteja.
Korttien luokittelu maksuaikakortteihin ja varsinaisiin luottokortteihin on tulkinnanvarainen silloin, kun kortilla on sekä maksuaika- että luottokorttiominaisuus.
Lainat, jotka myönnetään esimerkiksi liiketoimintaan (tuotantotarkoitukseen), velkajärjestelyihin ja muihin vastaaviin tarkoituksiin, jotka eivät sisälly em. ryhmiin. Esimerkiksi maanviljelijän saama luotto siemenviljan tai traktorin hankintaan ei ole kulutusluottoa, vaan kuuluu muu käyttötarkoitus -luokkaan, mutta maanviljelijän saama luotto henkilöauton ostoon kuuluu kulutusluottoihin.
Lainat, jotka myönnetään opiskeluun tai opintomatkojen yms. rahoittamiseksi yksityisille henkilöille.
Yritys, joka myöntää pääasiallisena liiketoimintanaan pieniä tai pienehköjä vakuudettomia kulutusluottoja, joiden alkuperäinen maturiteetti eli takaisinmaksuaika on tyypillisesti alle kolme kuukautta. Näille lainoille on ominaista, että ne maksetaan takaisin yhdessä tai vain muutamassa erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät useimmiten muista kuluista, kuten toimitus- ja käsittelykuluista sekä palvelu- ja tekstiviestimaksuista. Tyypillisesti pienlainayritysten palvelut ovat tilattavissa tekstiviestin tai internetin välityksellä, jolloin laina on asiakkaan käytössä hyvin nopeasti.
Rahoitusleasingillä tarkoitetaan pitkäaikaista vuokrausta, jossa rahoittaja hankkii omistukseensa vuokralleottajan tarvitseman kohteen ja vuokraa sen edelleen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Rahoitusleasingin kohteena Suomessa ovat tavallisesti erilaiset koneet, laitteet ja kulkuneuvot.
Leasing-sopimus voi koskea myös rakennusta ja kiinteää omaisuutta. Rahoitusyhtiö rahoittaa kohteen hankinnan ostamalla laitteen sen myyjältä ja vuokraamalla se edelleen asiakkaalle.
Leasingkohteen omistaa rahoitusyhtiö eikä sopimuksen tarkoituksena ole se, että vuokralleottajasta tulee kohteen omistaja vuokrakauden päättyessä. Vuokralleottajalla on kohteen käyttöoikeus, ja vuokrakausi kestää yleensä kohteen koko taloudellisen käyttöiän.
Rahoitusleasingillä tarkoitetaan pitkäaikaista vuokrausta, jossa rahoittaja hankkii omistukseensa vuokralleottajan tarvitseman kohteen ja vuokraa sen edelleen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Rahoitusleasingin kohteena Suomessa ovat tavallisesti erilaiset koneet, laitteet ja kulkuneuvot.
Leasing-sopimus voi koskea myös rakennusta ja kiinteää omaisuutta. Rahoitusyhtiö rahoittaa kohteen hankinnan ostamalla laitteen sen myyjältä ja vuokraamalla se edelleen asiakkaalle.
Leasingkohteen omistaa rahoitusyhtiö eikä sopimuksen tarkoituksena ole se, että vuokralleottajasta tulee kohteen omistaja vuokrakauden päättyessä. Vuokralleottajalla on kohteen käyttöoikeus, ja vuokrakausi kestää yleensä kohteen koko taloudellisen käyttöiän.
Sekkiluottoihin/Tililuottoihin (eivät velkakirjamuotoisia) luetaan kaikkien luotollisten tilien velkasaldot neljänneksen lopussa. Velan määränä ilmoitetaan velan kokonaismäärä riippumatta siitä, ylittääkö se lainanantajan ja -ottajan välillä etukäteen sovitun valmius- ja luottolimiitin tai lainan enimmäisajan, jos ylitystä ei ole kirjattu tiedonantajan järjestelmissä muihin saamisiin/muihin lainoihin.
Käsite sisältää uusien luottojen nostot ja niiden luottojen uusinnat, joiden luottoehdot olennaisilta osin muuttuvat.
Pelkästään korkosidonnaisuuden muuttuminen ei ole tällainen muutos, mikäli muut ehdot, kuten mm. laina-aika, pysyvät samoina. Sellaisesta lainan uusinnasta, jossa lainan kokonaismäärä ylittää uusinnan kohteena olevan lainan määrän, kirjataan uusiin nostoihin vain vanhan lainan ylittävä osuus.
Antolainauskannan ostoja ei saa kirjata uusina luottoina.
Neljänneksen aikana nostetut uudet luotot muista lainoista (sis. REPO-OSTOT).
Repo-ostot eivät koske luotonantajasektoria VIP l. Pienlainayrityksiä.
Valmiusluottolimiitti on lainanantajan ja -ottajan välinen sopimus, jonka perusteella lainanottaja voi saada lainaa tietyn ennalta määrätyn ajanjakson aikana sovittuun limiittiin saakka ja maksaa lainat takaisin haluamanaan
ajankohtana ennen määriteltyä päivämäärää. Valmiusluottolimiitit täyttävät kaikki seuraavat neljä kriteeriä:
1. Lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta hyväksyttyyn luottolimiittiin
saakka ilmoittamatta siitä etukäteen lainanantajalle.
2. Saatavilla olevan lainan määrä voi suurentua tai pienentyä sitä mukaa kuin varoja lainataan ja maksetaan takaisin.
3. Lainaa voidaan käyttää yhä uudestaan.
4. Velvoitetta varojen säännöllisestä takaisinmaksusta ei ole.
Erässä raportoidaan määrä, jonka lainanottaja on saanut ja jota ei ole vielä maksettu takaisin. Velan kokonaismäärä ilmoitetaan kokonaan riippumatta siitä, alittaako vai ylittääkö se lainanantajan ja -ottajan välillä etukäteen sovitun lainan määrän ja/tai lainan enimmäisajan.
Valmiusluottolimiiteiksi luokitellaan myös osamaksusopimussaamiset, laskusaamisten rahoitus (factoring) ja ostolaskujen rahoitus (confirming), silloin kun maksuvalmiusluottolimiitin neljä ehtoa täyttyvät kokonaan tai lähes kokonaan. Jos tiedonantajan sopimus asiakkaan kanssa on kuitenkin velkakirjamuotoinen, raportoidaan se vaateessa ”Muut lainat”.
Valuuttaluottokanta = Muiden kuin euromääräisten antolainojen takaisin maksamatta oleva pääoma muunnettuina euroiksi neljänneksen lopun keskikurssin mukaan + joukkovelkakirjalainat (Tase:vastaavaa)+ Rahamarkkinapaperit (jälkimarkkinakelpoiset).
Varsinaisilla luottokorteilla maksuaika voi vaihdella joustavasti kuukaudesta useaan vuoteen. Suurin osa erityisluottokorteista kuuluu tähän ryhmään.
Korttien luokittelu maksuaikakortteihin ja varsinaisiin luottokortteihin on tulkinnanvarainen silloin, kun kortilla on sekä maksuaika- että luottokorttiominaisuus.
Yleisluottokortit ovat pääosin pankkien rahoitusyhtiöiden liikkeellelaskemia ja ne kelpaavat lähes kaikkiin liikkeisiin. Tämä ryhmä on muodostettu Suomen Pankkiyhdistyksen julkaisun "Pankkikortit" ryhmittelyn mukaisesti.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Rahoitustoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-9840. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.5.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rato/kas.html
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |