Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 29.3.2012

Suomalaiset yritykset ulkomailla, lähes 5 000 tytäryhtiötä 118 maassa vuonna 2010

Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4 733 tytäryhtiössä 118 maassa vuonna 2010. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 572 000 henkilöä, joista kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, runsas viidennes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa viidennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Kiinassa, Venäjällä ja Saksassa. Tiedot on tuottanut Tilastokeskus, ja ne perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin.

Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2010

Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2010

Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 192 000 henkilöä. Henkilöstön lukumäärän mukaan suurimmat toimialat EU 15 -maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 37 000 henkilöä, ja paperiteollisuus, 30 340 henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä runsaat 127 500 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, 74 170 henkilöä, sekä kone- ja metallituoteteollisuus, 27 180 henkilöä. EU 27 -maissa henkilöstön lukumäärä oli runsaat 101 600 henkilöä ja suurimmat toimialat olivat elektroniikka- ja sähköteollisuus, 16 900 henkilöä, sekä tukku- ja vähittäiskauppa, 16 270 henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa (72 250 henkilöä), Kiinassa (62 450 henkilöä), Venäjällä (50 610 henkilöä) ja Saksassa (42 140 henkilöä). Teollisuuden toimiala oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 138 640 henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 110 030 henkilöä.

Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 4,2 miljardia euroa. Investoinneista 67 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 24 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 457 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tukku- ja vähittäiskauppa, 124 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät informaatio- ja viestintätoimialalle, 441 miljoonaa euroa, ja kemianteollisuuteen, 211 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 583,2 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti kemianteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 749,2 miljoonalla eurolla.

Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 179,5 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 42 prosenttia syntyi EU 15 -maissa ja 23 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU 15 -maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa, 17,6 miljardia euroa, ja paperiteollisuudessa, 15,3 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli elektroniikka- ja sähköteollisuus, 21,6 miljardia euroa. Toimialoista elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto, 38,0 miljardia euroa, ja tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, 37,9 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat.


Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna-Maija Paakki 09 1734 3640, tytaryhtiot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (308,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 29.3.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-4866. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/stu/2010/stu_2010_2012-03-29_tie_001_fi.html