Käsitteet ja määritelmät

Ajokielto

Ajokielto on määräys, jolla tuomioistuin tai poliisi peruuttaa henkilön ajo-oikeuden. Lähes kaikkien moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettamiseen vaaditaan ajoneuvon luokkaa vastaava ajo-oikeus.

Tuomioistuimen on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon enintään viideksi vuodeksi, jos hänen todetaan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Jollei yleinen etu muuta vaadi, ajokielto voidaan määrätä ehdollisena, jos ajo-oikeus on ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisen turvallisuudelle. Ehdollisen ajokiellon koetusaika on 1-3 vuotta.

Aresti

Aresti on sotilaalle tai muulle rikoslain 45. luvun alaiselle henkilölle tuomittava erityisrangaistus (1-30 vuorokautta, useammasta rikoksesta 40). Aresti pannaan täytäntöön päävartiossa tai rangaistun ollessa muuten vartioituna.

Eläintenpitokielto

Joka tuomitaan eläinsuojelurikoksesta tai lievästä eläinsuojelurikoksesta, voidaan samalla tuomita menettäneeksi oikeutensa pitää tai hoitaa eläimiä tai muuten vastata eläinten hyvinvoinnista. Eläintenpitokielto voidaan määrätä myös henkilölle, joka tuomitaan eläinsuojelurikkomuksesta ja jota voidaan pitää soveltumattomana tai kykenemättömänä huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista. Kielto voidaan antaa määräajaksi tai pysyvästi. Kielto voi koskea määrättyjen eläinlajien pitämistä tai eläinten pitämistä yleensä.

Kurinpitosakko

Kurinpitosakko on sotilaalle tai muulle rikoslain 45. luvun alaiselle henkilölle tuomittava erityisrangaistus (1-30 päivältä, useammasta rikoksesta 40). Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta, kuitenkin vähintään asevelvollisuuslain (1950/452) nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen. Asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (1995/194) nojalla palvelevalle kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on hänen päivärahansa suuruinen tai, jollei hän saa päivärahaa, asevelvollisuuslain nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen.

Metsästyskielto

Metsästysrikoksesta tuomittava, joka on menettelyllään osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä, voidaan määrätä metsästyskieltoon vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Metsästyskieltoon määrätty ei saa kiellon aikana metsästää eikä toimia metsästyksen johtajana.

Muuntokelpoinen

Ehdoton vankeus katsotaan yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoiseksi, jos se on enintään kahdeksan kuukauden pituinen eikä sitä ole tuomittu siviilipalvelusrikoksesta eikä asevelvollisuudesta kieltäytymisestä.

Nuorisorangaistus

Nuorisorangaistus on erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta. Se koostuu valvontatapaamisista, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä niiden yhteydessä annettavasta tuesta ja ohjauksesta.

Oikeusrekisterikeskus

Oikeusrekisterikeskus (ORK) on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva täytäntöönpano- ja oikeusrekisterien ylläpitoviranomainen. Sen tehtävistä säädetään oikeusrekisterikeskuksesta annetussa laissa (1995/1287).

Poistumisrangaistus

Poistumisrangaistus on sotilaalle tai muulle rikoslain 45. luvun alaiselle henkilölle tuomittava erityisrangaistus (11-15 vuorokautta, useammasta rikoksesta 25).

Rangaistus

Yleisiä rangaistuksia (kenelle tahansa rikoslain alaiselle määrättävissä olevia) ovat rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus.

Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta on nuorisorangaistus. Erityisiä rangaistuksia virkamiehiä varten ovat varoitus ja viraltapano. Sotilaan kurinpitorangaistuksia ovat varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko ja aresti.

Oikeushenkilö eli yhtiö, yhdistys, säätiö tms. voidaan tuomita yhteisösakkoon.

Tässä tilastossa myös rikosasiassa uhkasakkoon tuomittu lasketaan ryhmään 'tuomittu'.

Esimerkiksi pysäköintivirhemaksu, ylikuormamaksu, joukkoliikenteen tarkastusmaksu ja tv-tarkastusmaksu eivät ole rikosoikeudellisia rangaistuksia, vaan hallinnollisia virhemaksuja.

Rangaistusmääräys

Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään 1000 euron suuruinen menettämisseuraamus rikkomuksesta, josta tapaukseen sovellettavassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien asianhaarain varalta säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, sekä laillisesti vahvistetun uhkasakkokiellon rikkomisesta. Menettelyn käyttö edellyttää sekä asianomistajan että rangaistusvaatimuksen saaneen suostumusta. Rangaistusvaatimuksen antaa poliisi-, tulli- tai rajavartiomies ja itse rangaistusmääräyksen syyttäjä.

Rikesakko

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus. Sen käyttöalasta säädetään rikoslaissa ja eri rikkomuksista määrättävän rikesakon suuruudesta valtioneuvoston asetuksella. Manner-Suomessa rikesakon suuruus on kahdeksanportaisesti 10-115 euroa ja Ahvenanmaalla kuusiportaisesti 7-70 euroa.

Rikesakko voidaan määrätä

  • tieliikennelain tai ajoneuvolain lievimmistä rikkomuksista
  • jätelain mukaisen roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta
  • kalastuslaissa säädetyn kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksun suorittamisen laiminlyönnistä tai kyseisen maksun suorittamista osoittavan tositteen määräajassa esittämisen laiminlyönnistä
  • järjestyslain järjestysrikkomuksesta ja vähäisestä toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita koskevien säännösten rikkomisesta.

Rikesakon antaa poliisi-, tulli- tai rajavartiomies.

Rikos

Rikos on teko tai laiminlyönti, josta lainsäädännössä säädetään rangaistus.

Sakko

Sakko on rangaistus, jonka sisältönä on jonkin rahamäärän suorittaminen valtiolle. Sakko tuomitaan päiväsakkoina. Niiden lukumäärä on 1-120 (useammasta rikoksesta 1-240). Päiväsakon rahamäärä lasketaan verotustietojen perusteella nettokuukausituloista, josta on ensin vähennetty 255 euron peruskulutusvähennys. Yksi päiväsakko on 1/60 kuukausitulosta. Elatusvelvollisuus vähentää rahamäärää 3 euroa elätettävää kohti. Vähintään 85 000 euron suuruinen verotettava varallisuus korottaa rahamäärää 3 euroa ja vähintään 170 000 euron varallisuus 6 euroa. Päiväsakon vähin rahamäärä on 6 euroa. Sakon kokonaisrahamäärä on päiväsakkojen lukumäärä kerrottuna päiväsakon rahamäärällä, mutta ylinopeussakon on oltava aina vähintään yhtä suuri kuin ylinopeudesta määrättävä korkein rikesakko.

Sotilasarvon menettäminen

Joka tuomitaan rangaistukseen maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta tai muusta rikoksesta vankeuteen vähintään kahdeksi vuodeksi, on tuomittava menettämään sotilasarvonsa, jollei sotilasarvon menettämistä, huomioon ottaen rikoksen laatu, rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat sekä sotilasarvon menettämisestä tekijälle aiheutuvat muut seuraukset, ole pidettävä kohtuuttomana. Alinta sotilasarvoa ei kuitenkaan tuomita menetettäväksi.

Tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmä

Tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmä (TLP) on tiedonsiirtojärjestelmä, jonka välityksellä käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien rikostuomioiden lopputulostiedot välitetään näitä tietoja tarvitseville viranomaisille, muun muassa Tilastokeskukselle. Tuomiolauselmajärjestelmän rikosasiainrekisterin rekisterinpitäjänä toimii oikeusrekisterikeskus.

Tuomion päärikos

Tuomion päärikos liittyy tilastossa sovellettavaan esitystapaan. Sen mukaan kutakin syytettyä, tuomittua tai rangaistusmääräyksellä sakotettua kuvataan useimmiten ratkaisun ankarimman rangaistuslajin törkeimmällä rikoksella.

Päärikoksen tarkempi määrittely on tilaston laatuselosteessa.

Tuomitsematta jättäminen

Tuomitsematta jättäminen osana rikosten seuraamusjärjestelmää viittaa tuomioistuimen päätökseen, jossa rangaistus on jätetty tuomitsematta erityisen lakiin sisältyvän tuomitsemattajättämisperusteen nojalla. Tuomitsematta jättäminen sisältää aina tekijän syyllisyyden vahvistamisen, ja on siis erotettava vapauttavasta tuomiosta, joka perustuu syytteen hylkäämiseen esimerkiksi näytön puuttuessa. Tuomitsematta jättämistä voidaan pitää lievimpänä tuomioistuimen käytössä olevana rangaistusvaihtoehtona, vaikka teknisessä mielessä kyse on juuri rangaistuksen tuomitsematta jättämisestä.

Tilastossa ryhmä käsittää pääsääntöisesti ne tapaukset, joissa tuomioistuin on ilmaissut rangaistusseuraamuksen lausumalla 'Jätetään rangaistukseen tuomitsematta'. Tuomitsematta jätetyt kuuluvat ryhmään 'Syylliset', mutta eivät kuulu ryhmään 'Rangaistukseen tuomitut'.

Uhkasakko

Uhkasakko on pakkokeino, jolla tuomioistuin tai hallintoviranomainen maksuvelvoitteen uhalla määrää jonkun tekemään tai jättämään tekemättä jotain. Kuitenkin tässä tilastossa rikosasiassa uhkasakkoon tuomittu lasketaan ryhmään 'tuomittu'.

Vankeus

Vankeus on rangaistus, jonka sisältönä on vapauden menetys tietyksi ajaksi. Vankeutta tuomitaan joko määräajaksi tai elinkaudeksi. Yhdestä rikoksesta määräaikaista vankeutta voidaan tuomita neljästätoista päivästä kahteentoista vuoteen ja useammasta rikoksesta yhteisesti enintään viisitoista vuotta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen sen asteikon rajoissa, jonka lainsäätäjä on kullekin rikokselle asettanut.

Ehdollinen vankeus: Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tietyin edellytyksin määrätä ehdolliseksi. Tällöin rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi (1-3 vuotta). Rangaistus raukeaa, jollei sitä määrätä täytäntöönpantavaksi.

Jos vankeutta ei määrätä ehdolliseksi, se on ehdoton. Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomitaan tietyin edellytyksin yhdyskuntapalvelua.

Varoitus

Varoitus on virkamiehelle tai sotilaalle tai muulle rikoslain 45. luvun alaiselle henkilölle tuomittava erityisrangaistus. Virkamiehelle varoitus voidaan tuomita vain tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Virkamiehen varoitus merkitään nimikirjaan, sotilaan varoitus pannaan täytäntöön julkaisemalla se päiväkäskyssä.

Viraltapano

Viraltapano on virkamiehelle tuomittava erityisrangaistus. Sitä ei koskaan tuomita ainoana rangaistuksena.

Virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava henkilö tai julkista valtaa käyttävä henkilö, joka tuomitaan elinkaudeksi vankeuteen, on myös tuomittava pantavaksi viralta. Hänet on tuomittava pantavaksi viralta myös, jos hänet tuomitaan vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksi vuodeksi, paitsi jos tuomioistuin katsoo, ettei rikos osoita tuomittua sopimattomaksi olemaan virkamiehenä tai hoitamaan julkista tehtävää.

Jos edellä tarkoitettu henkilö tuomitaan vankeuteen kahta vuotta lyhyemmäksi ajaksi tahallisesta rikoksesta, hänet voidaan samalla tuomita viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi olemaan virkamiehenä tai hoitamaan julkista tehtävää. Yleisillä vaaleilla valittua julkisyhteisön edustajiston jäsentä ei kuitenkaan saa edellä sanotun nojalla tuomita pantavaksi viralta tuosta tehtävästään. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa viraltapano käsittää sen viran ja julkisen tehtävän tai niiden virkojen ja julkisten tehtävien menettämisen, jotka tuomitulla tuomitsemishetkellä on.

Edellä mainittua suppeampana viraltapano on mainittu useimpien virkarikosten (rikoslaki 40. luku) lisärangaistuksena, jolloin se käsittää sen viran tai julkisen tehtävän menettämisen, jossa rikos tehtiin. Jos virkamies on siirtynyt siitä virasta toiseen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapano käsittää tuon viran menettämisen. Neljässä rangaistussäännöksessä se on harkinnanvarainen ja kahdessa törkeimmässä pakollinen seuraamus.

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Sen sisältönä on vapaa-aikana suoritettava palkaton yleishyödyllinen työ (20-200 tuntia). Yhdyskuntapalvelua voidaan tuomita myös vuotta pidemmän ehdollisen vankeuden ohessa (20-90 tuntia).

Yhteisösakko

Yhteisösakko on oikeushenkilölle (yhtiölle, yhdistykselle, säätiölle tms.), jonka toiminnassa on tehty rikos, tuomittava rangaistus, jos se on rikoslaissa säädetty ko. rikoksen seuraamukseksi. Yhteisösakko tuomitaan määräeuroin väliltä 850 - 850 000 euroa.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.10.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syyttr/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Oikeus > Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Oikeus

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute