Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Tuottajahintaindeksit 2014, helmikuu

Laatuseloste: Tuottajahintaindeksit 2005=100

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Tuottajahintaindekseihin 2005=100 kuuluu viisi indeksiä: teollisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, kotimarkkinoiden perushintaindeksi sekä tukkuhintaindeksi. Indeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta ja kuvaavat hintojen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn joko perus- tai vertailuajankohtaan. Koska käytetyt hintakäsitteet ja mukana olevat toimialat vaihtelevat indekseittäin, mittaavat indeksit hintakehitystä toisistaan hiukan poikkeavalla tavalla.

Tuottajahintaindeksien yksi keskeisimmistä käyttötarkoituksista on toimia kansantalouden tilinpidon laskelmissa deflaattorina, jolla tuotannon tai myynnin arvo muunnetaan tuotannon volyymiksi. Tuottajahintaindeksejä käytetään myös vientiä tai tuontia harjoittavien yritysten sopimusten indeksiehdoissa, jolloin sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumma sidotaan jonkin indeksin muutokseen. Yritykset voivat käyttää tilaston tietoja vertaillessaan omien hankintojensa tai myyntinsä hintakehitystä suhteessa tuottajahintaindeksien keskimääräiseen kehitykseen. Tuottajahintaindeksien tietoja voidaan yhdistää muiden suhdannetilastojen tietoihin, kuten esimerkiksi teollisuuden volyymi-indeksin tietoihin kattavampien suhdanneanalyysien aikaansaamiseksi.

1.2 Tietolähteet sekä käytetyt luokitukset ja käsitteet

1.2.1 Tietolähteet

Tuottajahintaindeksien hintatiedot kerätään pääasiassa yrityksiltä. Suoraan yrityksiltä kerättävien tietojen lisäksi tuottajahintaindeksien laadinnassa käytetään hyväksi myös muiden Tilastokeskuksen tilastojen hintatietoja tai pistelukuja. Eräiden tuonnin ja viennin raaka-ainepohjaisten nimikkeiden hintakehitystä mitataan Tullihallituksen ulkomaankauppatilastosta saatavilla tiedoilla. Lisäksi tuottajahintaindekseissä käytetään Metsäntutkimuslaitoksen, Energiamarkkinaviraston, Suomen kaukolämpö ry:n sekä eräiden kansainvälisten hyödykepörssien, esimerkiksi Lontoon metallipörssin, tietoja.

1.2.2 Luokitukset

Pääluokituksena on kansallinen toimialaluokitus TOL 2008, joka perustuu Euroopan yhteisön tilastolliseen toimialaluokitukseen NACE rev. 2. Nimiketasolla tuottajahintaindekseissä käytetään 6-numeroista Euroopan Unionin toimialoittaista CPA -tuoteluokitusta (European Classification of Products by Activity). Lisäksi käytössä on hyödykkeiden käyttötarkoitusluokitus: energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat ja muut kulutustavarat. Indekseissä, joiden perusvuosi on 1949, käytetään YK:n kansainvälistä SITC-tavaraluokitusta (Standard International Trade Classification). Tämän lisäksi teollisuuden tuottajahintaindeksissä 1949=100 käytetään YK:n kansainvälistä ISIC-toimialaluokitusta (International Standard Industrial Classification)

1.2.3 Käytetyt käsitteet

Teollisuuden tuottajahintaindeksi

Teollisuuden tuottajahintaindeksi 2005=100 mittaa kotimaisten tuottajien myymien tuotteiden hintojen keskimääräisiä muutoksia. Indeksi sisältää sekä kotimaahan että ulkomaille myydyt tavarat. Kotimaassa käytettäväksi tarkoitettujen tavaroiden hintana on ns. tehtaanhinta, joka ei sisällä veroja. Vientitavaroiden hintana on viejän saama hinta. Se on yleensä sama kuin viennin fob-hinta (vapaasti aluksessa). Teollisuuden tuottajahintaindeksi kattaa toimialat B-E eli hyödykkeet mineraaleista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Vientihintaindeksi

Vientihintaindeksi 2005=100 mittaa vientitavaroiden fob-hintojen (vapaasti aluksessa) muutosta. Valuuttamääräiset vientihinnat muunnetaan euroiksi viitekuukauden keskikurssilla. Vientihintaindeksi 2005=100 kattaa toimialat A-E eli hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Tuontihintaindeksi

Tuontihintaindeksi 2005=100 mittaa tuontitavaroiden cif-hintojen muutosta. Cif-hinnat sisältävät kulut, vakuutukset ja rahdin. Valuuttamääräiset tuontihinnat muunnetaan euroiksi viitekuukauden keskikurssilla. Tuontihintaindeksi 2005=100 kattaa toimialat A-E eli hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 2005=100 mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden verottomien hintojen muutoksia niiden lähtiessä ensimmäistä kertaa markkinoille. Koska indeksi mittaa kotimarkkinoiden kokonaistarjonnan verotonta hintakehitystä siinä vaiheessa, kun ne lähtevät markkinoille tuottajilta, ja vastaavasti tuotteiden saavuttua tullikäsittelyn jälkeen maahan, on perustellumpaa puhua tavaran perushinnasta kuin tuottajahinnasta. Kotimaassa valmistettujen tavaroiden hintana on veroton tehtaanhinta. Tuontitavaroiden hintana on tuonnin cif-hinta, johon lisätään tullit. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa toimialat A-F eli hyödykkeet maataloustuotteista rakentamiseen.

Tukkuhintaindeksi

Tukkuhintaindeksi 2005=100 mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden verollisten hankintahintojen keskimääräistä muutosta. Indeksi sisältää sekä kotimaisia tavaroita että tuontitavaroita. Tukkuhintaindeksi ei nimestään huolimatta kuvaa tukkukaupan hintakehitystä, sillä se ei sisällä tukkuportaan marginaaleja. Tukkuhintaindeksi sisältää arvonlisäveron sekä muut välilliset verot. Kotimaisten tavaroiden tukkuhinta muodostuu tehtaanhinnasta, arvonlisäverosta ja muista välillisistä veroista. Tuontitavaroiden tukkuhinta puolestaan muodostuu tuonnin cif-hinnasta, tulleista, arvonlisäverosta ja muista välillisistä veroista. Välillisiä veroja ovat alv:n lisäksi erilaiset valmisteverot sekä auto- ja moottoripyörävero. Tukkuhintaindeksi kattaa toimialat A-E eli hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Muut käsitteet löytyvät tuottajahintaindeksien kotisivuilta osiosta "Käsitteet ja määritelmät" (http://tilastokeskus.fi/til/thi/kas.html)

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu tilastolakiin (280/2004) ja Euroopan Unionin asetukseen lyhyen aikavälin tilastoista (1165/1998). Tiedonantajilta kerätään vain ne indeksin kannalta välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus; tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. Palvelujen tuottajahintaindeksi kuuluu niin sanottuihin sisäpiiritilastoihin, joiden tietoja ei saa antaa julkisuuteen ennen tilaston julkistamista.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Perusjoukko ja otanta

Tuottajahintaindeksien 2005=100 perusjoukkojen määritelmät poikkeavat toisistaan. Teollisuuden tuottajahintaindeksin perusjoukko kattaa kaikki kotimaiset tavaroiden tuottajien markkinahintaan myymät hyödykkeet, jotka kuuluvat toimialoihin B-E (mineraalien kaivusta vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin). Vientihintaindeksin perusjoukko sisältää kaikki kotimaisten yritysten ulkomaisille toimijoille myymät hyödykkeet ja kattaa kaikki hyödykkeet, jotka kuuluvat toimialoihin A-E (maataloudesta vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin). Tuontihintaindeksin perusjoukko koostuu Suomessa toimivien yritysten ulkomaisilta toimijoilta ostamista tavaroista, jotka on tuotu Suomeen (suomalainen kulutus, läpivienti poistettu). Tuontihintaindeksi kattaa kaikki hyödykkeet jotka kuuluvat toimialoihin A-E (maataloudesta vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin).

Kotimarkkinoiden perushintaindeksin perusjoukko koostuu kotimarkkinoille ensimmäistä kertaa myyntiin saapuvista tuotteista (kotimaan valmistus + tuonti). Indeksi kattaa kaikki hyödykkeet jotka kuuluvat toimialoihin A-F (maataloudesta rakentamiseen). Tukkuhintaindeksin perusjoukko sisältää kotimarkkinoille ensimmäistä kertaa myyntiin saapuvat hyödykkeet (kotimaan valmistus + tuonti) toimialoilta A-E (maataloudesta vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin).

Tuottajahintaindeksien otos on tehty kahdessa vaiheessa. Ensin on valittu CPA -nimikkeet ja sitten kullekin CPA -nimikkeelle on valittu tiedonantajat. Tuottajahintaindeksien CPA -nimikkeiden kehikon muodostamisessa on käytetty kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen tietoja. Kehikoissa on suomalaisten yritysten yhteenlaskettu tuotannon, viennin ja tuonnin arvo nimikkeittäin. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon arvo on saatu vähentämällä kotimaisen tuotannon arvosta viennin arvo. Nimikkeiden valinnassa noudatettiin cut off -periaatetta eli hintaindekseihin on valittu mukaan ne CPA -nimikkeet, joiden kotimarkkinoille jäävän tuotannon arvo/vienti/tuonti olivat suurimpia.

Tiedonantajaotoksen kehikot on muodostettu teollisuuden hyödyketilaston sekä tullin ulkomaankauppatilaston tietojen pohjalta. Yrityskohtaiset viennin ja tuonnin arvot nimikkeittäin saatiin tullin ulkomaankauppatilaston aineistosta. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon osalta yritysten nimikekohtainen tuotannon arvo on laskettu vähentämällä teollisuuden hyödyketilaston nimikekohtaisen tuotannon arvosta yrityksen nimikkeen viennin arvo.

Otannassa käytettiin ositettua otantaa. Ositusperusteena on käytetty yrityksen kotimarkkinoille jäävän tuotannon/tuonnin/viennin arvoa. Ositteen sisällä tehtiin yksinkertainen satunnaisotanta. Kullekin nimikkeelle poimittu tiedonantajien määrä riippui koko kehikon koosta. Mitä useampia yrityksiä kehikossa oli, sitä enemmän tiedonantajia ko. kehikosta valittiin. Kunkin nimikkeen osalta dominoivat yritykset valittiin mukaan otokseen todennäköisyydellä yksi.

Nimikkeen alla seurattavat variantit on valittu yhdessä tiedonantajien kanssa. Kukin tiedonantaja voi antaa nimikkeen sisältä 1-20 variantin hintatiedot

2.2. Laskenta

Teollisuuden tuottajahintaindeksien kokonaisindeksit kuvaavat indeksissä mukana olevien nimikkeiden keskimääräistä hintakehitystä. Yksittäisistä varianteista johdetuista hintasuhteista (=nykyhinta/perusajankohdan hinta) lasketaan kunkin yrityksen erillisille nimikkeille geometriset keskiarvot. Nämä mikrotason indeksit yhdistetään kokonaisindeksiksi / toimialaindeksiksi painottamalla kutakin mikroindeksiä sitä vastaavalla painokertoimella. Toisin sanoen yksittäisten hyödykkeiden hinnanmuutoksilla on erisuuruinen vaikutus kokonaisindeksiin. Tuottajahintaindeksit ovat NACE Rev. 2 toimialaluokituksen 4-numerotasolla Laspeyres -indeksejä. Nelinumerotason alapuolella painoja voidaan tarpeen vaatiessa päivittää ja indeksiin sisällyttää uusia hyödykkeitä tai tiedonantajia

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tuottajahintaindeksien laskenta perustuu noin 2000 tiedonantajalta kerättyihin yli 5000 hintatietoon. Tietojen ja tiedonantajien lukumäärät vaihtelevat indekseittäin: esimerkiksi teollisuuden tuottajahintaindeksi käsittää yhteensä noin 2700 hintatietoa. Indeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta ja kuvaavat hintojen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn joko perus- tai vertailuajankohtaan.

Tuottajahintaindeksien tarkkuuteen vaikuttavat mahdollinen otantavirhe ja harha. Tuottajahintaindeksien otoksessa osa yrityksistä on valittu todennäköisyyteen perustuvalla otantamenetelmällä ja osa menetelmällä, jossa tietyn suuruisen myynnin, tuonnin tai viennin arvon ylittävät nimikkeet / nimikkeestä raportoiva yritys on sisällytetty otokseen.

Indeksien oikeellisuuteen vaikuttaa myös vastauskato, joka tuottajahintaindekseissä on kuukausitasolla 5-10 prosenttia. Vastauskatoa pyritään pienentämään vastauksia karhuamalla..

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden 17. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Yrityksiltä kerättävät hinnat ovat tiedustelukuukauden keskihintoja. Mikäli keskihinnan määrittäminen ei ole mahdollista, hintanoteeraus voi olla myös kuukauden 15. päivän toimitus- / laskutus- / maksuajankohdan hinta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tuorein tilasto -tiedote

Tuottajahintaindekseistä julkaistaan internetissä kuukausittain tuoreimpia lukuja käsittelevä lyhyt tiedote, joka löytyy tilaston kotisivulta. Tiedote ilmestyy aina kuukauden 17. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä kello 9.00.

Internet-palvelu

Tietoja julkaistaan tilaston omilla kotisivuilla. Kotisivuilta voi ladata tuottajahintaindeksien PDF-julkaisun (http://tilastokeskus.fi/til/thi/tup.html) tilaston ilmestymisen jälkeen. Toimialoittaiset sarjat 1949=100, 2000=100 ja 2005=100 julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). Tuottajahintaindeksien käyttäjän käsikirja löytyy PDF-muodossa osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/thi/thi_2005-04-15_men_001.html. Kaikki edellä mainitut palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) julkaisee tuottajahintaindeksien maakohtaisia tietoja omilla internet-sivuillaan.

Painojulkaisu

Tuottajahintaindeksien tiedot julkaistaan SVT -sarjassa (Suomen virallinen tilasto) osiossa Hinnat ja kustannukset. Painetun paperijulkaisun voi tilata Tilastokeskuksen julkaisumyynnistä (sähköpostiosoite myynti@tilastokeskus.fi ja puh. 09-1734 2011) tai internetistä Tilastotorin kautta.

Erityisindeksi asiakkaan toimeksiannosta

Asiakkaan oma erityisindeksi voidaan muodostaa sellaisesta tavararyhmäkokonaisuudesta, joka ei sisälly Tilastokeskuksen normaaliin indeksituotantoon tai luokitukseen. Erityisindeksejä voidaan tuottaa kaikista tuottajahintaindekseistä. Maksullisia erityisindeksejä voi tiedustella Tilastokeskuksesta puh. 09 - 1734 1 / tuottajahinnat.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Teollisuuden tuottajahintaindeksi ja kansatalouden tilinpidon implisiittinen hintaindeksi voivat tietyillä toimialoilla poiketa toisistaan huomattavasti. Poikkeamia aiheutuu mm. indikaattorien sisältämien hyödykekombinaatioiden rakenne-eroista sekä erilaisesta laskentamenetelmästä.

Tullin yksikköarvoihin perustuvat tuonnin ja viennin hintaindeksit poikkeavat Tilastokeskuksen laskemista tuonti- ja vientihintaindekseistä. Poikkeamat johtuvat toisaalta erilaisesta menetelmästä ja toisaalta erilaisesta havaintoaineistosta.

Tuottajahintaindekseistä lasketaan pitkää 1949=100 aikasarjaa. Tätä aikasarjaa ketjutetaan aina uusimmalla indeksillä, jolloin indeksin muutokset vastaavat uusimman indeksin muutoksia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tuottajahintaindeksien tiettyä tilastokuukautta koskevat pisteluvut ovat lopullisia; niitä ei korjata tai muuteta kuin erityisissä poikkeustapauksissa.


Lähde: Tuottajahintaindeksi 2010, marraskuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Toni Udd (09) 1734 3380, Anna-Riikka Pitkänen (09) 1734 3466, Marja Ikonen (09) 1734 3480, Merja Pokela (09) 1734 3283, thi.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar


Päivitetty 17.12.2010

Julkaisun sisällysluettelo (Tuottajahintaindeksit 2010, marraskuu)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuottajahintaindeksit [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3613. marraskuu 2010, Laatuseloste: Tuottajahintaindeksit 2005=100 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.4.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/thi/2010/11/thi_2010_11_2010-12-17_laa_001_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Hinnat ja kustannukset > Tuottajahintaindeksit > 2010 > marraskuu > Laatuseloste: Tuottajahintaindeksit 2005=100

Navigointi

Tilastot

Hinnat ja kustannukset

Tuottajahintaindeksit

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 09 17 341 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute