Julkaistu: 5.6.2013

Korkea koulutus suojaa työttömyydeltä

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2011 lopussa 18–64-vuotiaita työllisiä oli 2,3 miljoonaa. Heistä oli vuotta myöhemmin työttöminä 88 000 henkeä. Työllisistä miehistä työttömäksi jäi vuoden aikana 4,4 prosenttia ja naisista 3,1 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa 18–64-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 280 000 henkeä. Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisteristä.

18–64-vuotiaiden pääasiallinen toiminta vuoden 2011 lopussa ja työttömyysriski vuoden 2012 lopussa (%)

18–64-vuotiaiden pääasiallinen toiminta vuoden 2011 lopussa ja työttömyysriski vuoden 2012 lopussa (%)

Työllisten työttömyysriski alittaa väestön keskimääräisen tason

Työllisillä työttömyysriski (3,8 %) eli vuoden aikana työttömäksi jääneiden osuus oli yli puolet pienempi kuin väestöllä keskimäärin. Kaikista vakinaisesti Suomessa vuoden 2011 lopussa asuneista 3,3 miljoonasta 18–64-vuotiaasta työttömänä oli vuoden 2012 lopussa 8,3 prosenttia. Miehillä osuus oli 9,6 prosenttia ja naisilla 6,9 prosenttia. Vuoden 2011 lopun pääasiallista toimintaa tarkasteltaessa pienin työttömyysriski oli eläkeläisillä (0,4 %) ja suurin työttömillä, joista 54,3 prosenttia oli vuoden kuluttua edelleen työttöminä. Työttömillä miehillä riski pysyä työttömänä oli 57,5 prosenttia ja naisilla 49,9 prosenttia.

Matala koulutus kasvattaa työttömyysriskiä

Sekä koko väestön että työllisten työttömyysriski vaihteli koulutusasteen mukaan. Kaikkia 18–64-vuotiaita tarkasteltaessa vuoden 2011 lopussa perusasteen jälkeinen koulutus puuttui 21,0 prosentilta. Tähän ryhmään kuuluvat koulutusasteluokituksessa myös henkilöt, joilta koulutustieto puuttuu. Työllisissä ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien osuus oli 14,2 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa työttömäksi jääneiltä työllisiltä perusasteen jälkeinen koulutus puuttui 22,6 prosentilta. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevat ovat työllistyneet muita heikommin. Lisäksi matalasti koulutettujen työllisten työttömyysriski oli keskimääräistä korkeampi.

Sekä koko 18–64-vuotiaassa väestössä että samanikäisessä työllisessä väestössä keskiasteen koulutuksen hankkineiden osuus oli sama, 46,6 prosenttia. Työttömäksi jääneiden työllisten joukossa keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus oli suurempi, 53,8 prosenttia. Vähintään alimman korkeakoulututkinnon hankkineiden osuus työllisistä oli 39,2 prosenttia. Ryhmän osuus koko 18–64-vuotiaasta väestöstä oli 6,8 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömäksi jääneiden työllisten joukossa korkea-asteen tutkinnon hankkineiden osuus oli 23,6 prosenttia.

Työttömäksi jäämisen riski oli sitä pienempi, mitä korkeampaa koulutusastetta tarkastellaan. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työllisten työttömyysriski oli 6,0 prosenttia, kun vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden riski oli 2,0 prosenttia. Poikkeuksena olivat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden työttömyysriski (2,5 %) oli korkeampi kuin alimman korkeakoulututkinnon suorittaneiden riski (2,3 %). Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työttömäksi jääneistä työllisistä oli pieni: miehistä 5,3 prosenttia (2 700 henkeä) ja naisista 9,1 prosenttia (3 300 henkeä).

Vuoden 2011 lopussa työllisinä sekä vuoden lopussa 2012 työttömänä olleiden työllisten koulutusastejakauma sukupuolittain (%)¹

Vuoden 2011 lopussa työllisinä sekä vuoden lopussa 2012 työttömänä olleiden työllisten koulutusastejakauma sukupuolittain (%)¹
1) Korjattu 5.6.2013 klo 10.30. Työttömäksi jääneet työlliset miehet oli aiemmin naiset.

Korkeasti koulutettujen nuorten naisten työttömyysriski suurempi kuin miesten

Työllisillä miehillä ja naisilla työttömyysriski oli korkein 18–29-vuotiailla ja matalin 30–49-vuotiaiden ikäryhmällä. Työlliset ilman perusasteen jälkeistä koulutusta jäivät nuorimmassa ikäryhmässä todennäköisemmin työttömäksi (18–29-vuotiaista 7,0 %) kuin vanhimmassa ikäryhmässä (50–64-vuotiaista 5,1 %). Kaikkein korkeimmin koulutetuilla naisilla työttömyysriski oli matalin 50–64-vuotiailla (1,6 %), kun taas korkeimmin koulutetuilla miehillä riski oli alin 18–29-vuotiailla (1,6 %). Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon hankkineilla työllisillä miehillä riski oli suurin 30–49-vuotiaiden ryhmässä (2,1 %), naisilla 18–29-vuotiailla (2,7 %).

Työllisten miesten työttömyysriski oli lähes kaikissa ikä- ja koulutusasteryhmissä naisia korkeampi. Poikkeuksena olivat 30–49-vuotiaat ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Naisilla riski oli 0,1 prosenttiyksikköä suurempi. Naisten riski oli korkeampi myös nuorilla, vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon hankkineilla työllisillä: 18–29-vuotiaista vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä työttömäksi jäi 1,6 prosenttia ja naisista 2,7 prosenttia. Vastaava ero oli nähtävissä myös koko 18–64-vuotiaassa väestössä: nuorten korkeasti koulutettujen naisten työttömyysriski oli 4,5 prosenttia, kun se nuorilla miehillä oli 3,0 prosenttia.


Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aura Pasila 09 1734 3576, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (267,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 5.6.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. työttömien taustat 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2012/02/tyokay_2012_02_2013-06-05_tie_001_fi.html