Julkaistu: 12.3.2015

Taloudellinen huoltosuhde heikentyi vuonna 2013

Korjattu 12.3.2015 klo: 9:30 . Korjatut kohdat merkitty punaisella

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoden 2013 tietojen mukaan taloudellinen huoltosuhde heikentyi edellisestä vuodesta viidellä. Vuonna 2013 sataa työssäkäyvää kohden oli 137 ei-työssäkäyvää henkilöä, kun vuotta aiemmin lukumäärä oli 132 henkilöä. Ajanjaksolla 1987–2013 huoltosuhde oli korkein lamavuonna 1993 (172) ja matalin vuonna 1989, jolloin jokaista sataa työssäkäyvää kohden oli 112 ei-työssäkäyvää.

Väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1987–2013

Väestön pääasiallinen toiminta vuosina 1987–2013

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään siten positiivisena ja nousua negatiivisena. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike.

Maakunnittaiset erot taloudellisessa huoltosuhteessa olivat suuria. Ahvenanmaalla (106) ja Uudellamaalla (111) taloudelliset huoltosuhteet olivat matalimmat vuonna 2013. Korkeimmat huoltosuhteet olivat Etelä-Savossa (165), Pohjois-Karjalassa (169) ja Kainuussa (177). Taloudelliset huoltosuhteet heikentyivät vuosien 2012–2013 välillä kaikissa maakunnissa, eniten Kainuussa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Vähiten huoltosuhde heikentyi Ahvenanmaalla. Vuosien 2003 ja 2008 välillä taloudellinen huoltosuhde parani kaikkialla Suomessa, minkä jälkeen huoltosuhde on heikentynyt kaikissa maakunnissa. Osassa maakuntia huoltosuhde nousi jopa 20:lla vuosien 2008–2013 välillä (liitetaulukko 2).

Taloudellista huoltosuhdetta nostaa erityisesti työttömien ja eläkeläisten määrän kasvu. Työssäkäyntitilaston mukaan työttömien ja eläkeläisten määrä on lisääntynyt yli 100 000: lla vuosien 2011–2013 aikana. Työttömiä oli 71 600 henkilöä enemmän vuonna 2013 kuin kaksi vuotta aikaisemmin ja 47 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eläkeläisten määrä kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes 20 300 :lla ja kahden edellisen vuoden aikana yhteensä 36 300 :lla. Kymmenessä vuodessa eläkeläisten määrä on kasvanut yli 175 000 :lla.

Maakunnittain eläkeläisten osuus väestöstä kasvoi eniten vuosina 2011–2013 Kainuussa ja Päijät-Hämeessä ja vähiten Pohjois-Savossa sekä Pohjanmaalla. Työttömien osuuden kasvu heikensi taloudellista huoltosuhdetta erityisesti Kainuussa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Kainuussa työttömien osuus kasvoi 2,1 prosenttiyksikköä vuosina 2011–2013 ja Pirkanmaalla sekä Keski-Suomessa noin 1,8 prosenttiyksikköä.

Eläkeläisten ja työttömien osuuden muutos väestöstä maakunnittain vuosina 2011–2013, prosenttiyksikköä (Kuviota korjattu 12.3.2015 klo 13:00)

Eläkeläisten ja työttömien osuuden muutos väestöstä maakunnittain vuosina 2011–2013, prosenttiyksikköä (Kuviota korjattu 12.3.2015 klo 13:00)

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Laura Lohikoski 029 551 3396, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (247,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 12.3.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. toimiala, työnantajasektori ja työpaikat 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03-12_tie_001_fi.html