4. Isien työllisyys pysyi hyvänä taantuman aikana

Vuoden 2008 lopulla alkanut taloudellinen taantuma alensi erityisesti miesten työllisyyttä. Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyys on kuitenkin pysynyt taantumasta huolimatta hyvänä. Kuviosta 20 nähdään, että vaikka työllisyys väheni 20–59-vuotiaiden ikäryhmässä sekä isillä että lapsettomilla miehillä, isien työllisyysaste laski suhteellisesti vähemmän ja pysytteli 90 prosentin tuntumassa myös vuonna 2009. Paras tilanne oli alle kolmevuotiaiden lasten isillä, joiden työllisyysaste pysyi lähes ennallaan.

Lapsettomilla miehillä työllisyysaste oli vain 73 prosenttia vuonna 2009. Lapsettomien miesten työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä isien työllisyysastetta alhaisempi.

Kuvio 20. Isien ja lapsettomien miesten työllisyysasteet vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 20. Isien ja lapsettomien miesten työllisyysasteet vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Työttömyys yleistyi selvemmin lapsettomilla miehillä kuin alle 18-vuotiaiden lasten isillä (kuvio 21). Lapsettomien miesten työttömyysaste nousi seitsemästä prosentista yhteentoista prosenttiin vuosien 2008 ja 2009 välillä. Sen sijaan isien työttömyyden kasvu oli selvästi vähäisempää, ja työttömyysaste oli vuonna 2009 vain noin neljä prosenttia.

Kuvio 21. Isien ja lapsettomien miesten työttömyysasteet vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 21. Isien ja lapsettomien miesten työttömyysasteet vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Taantuman mukanaan tuomat lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden yleistyminen ovat siis kohdistuneet enemmän lapsettomiin miehiin. Lapsiperheiden isät ovat voimakkaasti kiinni työelämässä, ja heidän työllisyysasteensa on pysynyt korkeana ja työttömyysasteensa alhaisena taantumasta huolimatta.

4.1 Kotiäitiys ei yleistynyt taantuman myötä

Taloudellinen taantuma ei juuri vaikuttanut vuonna 2009 naisten työllisyyteen. 20–59-vuotiaiden äitien työllisyysaste oli vuonna 2009 noin 76 prosenttia, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin edellisenä vuonna. Samaan ikäryhmään kuuluvien lapsettomien naisten työllisyysaste pysyi 78 prosentissa. Toisin kuin miehillä, ero lapsettomien naisten ja äitien työllisyysasteiden välillä on siis hyvin pieni.

Sekä äitien että lapsettomien naisten työllisyysasteet ovat viime vuosina pysyneet varsin samalla tasolla vuodesta toiseen. (Kuvio 22.)

Kuvio 22. Äitien ja lapsettomien naisten työllisyysasteet vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 22. Äitien ja lapsettomien naisten työllisyysasteet vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Perheen nuorimman lapsen iällä on selvä vaikutus äitien työllisyyteen (kuvio 23). Nuorimman lapsen ollessa alle kolmevuotias on äideistä työllisiä vain noin puolet. Äitien työllisyysaste nousee noin 90 prosenttiin eli samalle tasolle kuin isien vasta silloin, kun nuorin lapsi on kouluiässä. Isien työllisyysaste puolestaan pysyy yhtä korkeana lasten iästä riippumatta. Tämä kertoo siitä, että pitkiä perhevapaita pitävät edelleen lähinnä äidit.

Kuvio 23. Äitien työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 23. Äitien työllisyysaste nuorimman lapsen iän mukaan vuosina 2004–2009, 20–59-vuotiaat

Äitien perhevapaiden käyttö pysynyt ennallaan

Pelkkä työllisyysaste ei kerro, kuinka moni pienten lasten vanhemmista tosiasiassa on työssä. Työvoimatutkimuksessa luokitellaan työllisiksi työstä äitiys- ja isyysvapaalla olevat sekä ne, joiden poissaolo työstä on kestänyt alle kolme kuukautta. Näin ollen etenkin pienten lasten äitien kohdalla työllisten joukossa on runsaasti sellaisia äitejä, jotka tosiasiassa ovat kotona hoitamassa lasta. Vastaavasti hoitovapaalla olevat äidit luokittuvat useimmiten työvoiman ulkopuolelle, sillä hoitovapaata pidetään yleensä äitiysvapaan ja vanhempainvapaan perään, jolloin vapaan kokonaiskesto on pitkä.

Kuviossa 24 näkyvät omana ryhmänään ne alle kolmevuotiaiden lasten äidit, jotka olivat tosiasiallisesti työssä. Lisäksi on kuvattu erikseen perhevapaalla (äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla) työsuhteesta olevat sekä lapsiaan kotona hoitavat, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta. Muiden ei-työllisten luokkaan sisältyvät esimerkiksi opiskelijat ja työttömät.

Kuvio 24. Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäolo ja perhevapaat vuosina 2008–2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 24. Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäolo ja perhevapaat vuosina 2008–2009, 20–59-vuotiaat

Äitien työssäkäynnin tarkastelu tällä tavoin tuottaa samantapaisen tuloksen kuin työllisyysasteiden tarkastelu edellä. Vuosien 2008 ja 2009 taitteessa alkanut taantuma ei näytä heijastuneen pienten lasten äitien työssäkäyntiin siten, että nämä olisivat aikaisempaa useammin jääneet kotiin hoitamaan lapsia. Perhevapailla olevien ja ilman työsuhdetta lapsiaan hoitavien osuudet kaikista alle kolmevuotiaiden äideistä olivat vuonna 2009 lähes samat kuin vuonna 2008 (kuvio 24).

Kun perhevapailla olleet erotellaan työssä olleista, tosiasiassa siis vain reilu kolmannes alle kolmevuotiaiden äideistä oli työssä vuonna 2009. Alle yksivuotiaiden äidit ja 1–2-vuotiaiden äidit ovat kuitenkin hyvin erilaisia ryhmiä (kuvio 25). Niistä äideistä, joiden nuorin lapsi oli alle yksivuotias, työssä oli alle yhdeksän prosenttia, perhevapaalla yli puolet ja lasta hoitamassa ilman työsuhdetta reilu kolmannes. Nuorimman lapsen ollessa 1–2-vuotias jo yli puolet äideistä oli työssä. Työssä olevien äitien osuus nousee siis nuorimman lapsen iän myötä nopeasti, kun äidit joko palaavat perhevapailta töihin tai työllistyvät.

Kuvio 25. Äitien työssäolo ja perhevapaat nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 25. Äitien työssäolo ja perhevapaat nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2009, 20–59-vuotiaat

Isien perhevapaat ovat yleensä lyhyempiä kuin äitien. Isyysvapaan, isäkuukauden tai alle kolmen kuukauden pituisen hoitovapaan aikana isät luokittuvat työllisiksi, ja siksi perhevapailla ei ole juuri vaikutusta isien työllisyysasteeseen. Isien työllisyyden kuva ei kuitenkaan juuri muutu, kun perhevapaalla olevat erotellaan työssä olevista, sillä alle kolmevuotiaiden isistä vain kaksi prosenttia oli tutkimusviikolla perhevapaalla työstä vuonna 2009.

Kotiäitiys yleistyy kolmannen lapsen myötä

Lasten iän lisäksi myös lasten lukumäärällä on vaikutusta äitien työllisyyteen (kuvio 26). Kahden lapsen äideistä 82 prosenttia oli työllisiä vuonna 2009, mutta jos lapsia oli vähintään kolme, oli äideistä työllisiä enää 65 prosenttia. Isien työllisyyteen lasten lukumäärällä ei ole vaikutusta.

Kuvio 26. Isien ja äitien työllisyysasteet lasten lukumäärän mukaan vuonna 2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 26. Isien ja äitien työllisyysasteet lasten lukumäärän mukaan vuonna 2009, 20–59-vuotiaat

Kolmilapsisten tai suurempien perheiden äideillä kotiäitiys onkin selvästi yleisempää kuin yksi- ja kaksilapsisten perheiden äideillä. Noin joka viides vähintään kolmilapsisen perheen äideistä hoiti lapsia kotona ilman työsuhdetta vuonna 2009 (kuvio 27). Yhden ja kahden lapsen äideillä työssäolo ja lastenhoito olivat lähes yhtä yleisiä. Pieni ero näiden ryhmien välillä johtuu lähinnä siitä, että yhden lapsen äidit ovat useammin muuten työelämän ulkopuolella esimerkiksi opiskelijoina.

Kuvio 27. Äitien työssäolo ja perhevapaat lasten lukumäärän mukaan vuonna 2009, 20–59-vuotiaat

Kuvio 27. Äitien työssäolo ja perhevapaat lasten lukumäärän mukaan vuonna 2009, 20–59-vuotiaat

4.2 Lapsiperheissä molemmat vanhemmat yleensä työllisiä

Jos lapsiperheessä on kaksi huoltajaa, ovat he molemmat yleensä työllisiä. Sekä isä että äiti olivat työllisiä noin 70 prosentissa kaikista kahden huoltajan lapsiperheistä vuonna 2009. Lasten ollessa pieniä on tavallista, että isä on töissä ja äiti kotona hoitamassa lapsia. Tämä järjestely on kuitenkin suhteellisen lyhytaikainen, ja niin sanottu kahden ansaitsijan malli yleistyy nuorimman lapsen kasvaessa. Kahden vanhemman perheistä, joissa nuorin lapsi oli täyttänyt kolme vuotta, lähes 80 prosentissa molemmat vanhemmat olivat työllisiä (kuvio 28).

Kuvio 28. Vanhempien työmarkkina-asema kahden huoltajan lapsiperheissä nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2009

Kuvio 28. Vanhempien työmarkkina-asema kahden huoltajan lapsiperheissä nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2009

Kahden vanhemman perheistä, joiden nuorin lapsi oli alle yksivuotias, kolme neljästä oli sellaisia, joissa isä oli työssä ja äiti joko perhevapaalla tai muuten hoitamassa lapsia kotona. Jos nuorin lapsi oli 1–2-vuotias, tällainen tilanne oli enää joka kolmannessa perheessä ja joka toisessa perheessä äitikin oli palannut työhön.

Asetelma on siis suurimmassa osassa pienten lasten perheitä edelleen hyvin perinteinen vanhempien työhön osallistumisen suhteen. Sellaisia perheitä, joissa äiti oli työssä ja isä hoitamassa lapsia, oli alle kolmevuotiaiden lasten perheistä vain noin prosentti vuonna 2009.

4.3 Perhetietoihin liittyviä käsitteitä

Lapsiperheen vanhempia ovat ne naiset ja miehet, joilla on samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita omia tai puolison lapsia.

Lapsettomiksi luokitellaan tässä naiset ja miehet, joilla ei ole samassa kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsettomiin kuuluvat siis

  • henkilöt, joilla ei ole lainkaan lapsia,

  • ns. etävanhemmat, joiden lapsi asuu tai on kirjoilla toisen vanhemman luona

  • sekä vanhemmat, joiden lapset ovat täyttäneet 18 vuotta tai ovat jo muuttaneet omaan kotitalouteen.

Tässä artikkelissa on käytetty lapsiperheiden vanhempien vertailuryhmänä 20–59-vuotiaita lapsettomia, sillä ryhmät ovat näin iän ja elämänvaiheen suhteen paremmin vertailukelpoisia. Tähän ikäryhmään sijoittuu yli 99 prosenttia alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista.

Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaa, vanhempainvapaa (ml. isäkuukausi) ja hoitovapaa. Ne ovat vapaita, joita pienten lasten vanhemmilla on lain mukaan oikeus pitää työstä lasten hoidon takia siihen saakka, kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempien työsuhde säilyy perhevapaiden ajan. Perhevapailla olevista luokitellaan työvoimatutkimuksessa työllisiksi äitiys- ja isyysvapaalla olevat sekä ne, joiden vapaat kestävät vähemmän kuin kolme kuukautta.


Lähde: Työvoimatutkimus 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heidi Melasniemi-Uutela (09) 1734 2523, Olga Kambur (09) 1734 3565, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 3.12.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2000-2009 2009, 4. Isien työllisyys pysyi hyvänä taantuman aikana . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2009/17/tyti_2009_17_2010-12-03_kat_004_fi.html