Työllisyys kääntyi laskuun vuonna 2009

Viimeisten neljän vuoden ajan kohonnut työllisyysaste kääntyi laskuun vuonna 2009. Työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 68,3 prosenttia vuonna 2009. Työllisyysaste laski vuoden 2005 tasolle.

Koska miesten työllisyys väheni naisia jyrkemmin, miesten ja naisten työllisyysasteet lähenivät toisiaan. Vuonna 2009 miesten työllisyysaste oli 68,8 prosenttia, laskua edellisestä vuodesta oli 3,5 prosenttiyksikköä. Naisten työllisyysaste laski vastaavasti vain yhden prosenttiyksikön, 67,9 prosenttiin. Naisten ja miesten työllisyysasteissa on alle prosenttiyksikön ero, mikä on kansainvälisesti varsin poikkeuksellista. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Työllisyysaste sukupuolen mukaan vuosina 1989–2009, 15–64-vuotiaat, %

Kuvio 1. Työllisyysaste sukupuolen mukaan vuosina 1989–2009, 15–64-vuotiaat, %

Työllisiä oli 2 457 000 vuonna 2009. Työllisten määrä väheni 74 000 hengellä. Kun edellisenä vuonna 2008 työllisten määrä oli vielä kasvanut 39 000:lla, tapahtui vuonna 2009 tässä suhteessa selkeä käänne huonompaan. Työllisten määrä väheni vuoden 2006 tasolle (kuvio 2). Verrattuna edellisen vuoden vuosineljänneksiin, työllisyys väheni kaikkina vuosineljänneksinä, erityisesti loppuvuodesta kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä.

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1989–2009, 15–74-vuotiaat

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1989–2009, 15–74-vuotiaat

Palkansaajia oli 84 000 henkeä vähemmän vuonna 2009 kuin vuotta aikaisemmin, kun sen sijaan yrittäjien määrä kasvoi 10 000 hengellä. Yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 334 000 vuonna 2009. Yrittäjäperheenjäsenten osuus oli tästä 13 000. Viime vuonna yrittäjien osuus työllisistä oli 13,6 prosenttia. Yrittäjien määrän kasvu keskittyi 25–35- ja 55–64-vuotiaisiin.

Taantuma koettelee miesten työllisyyttä

Vuosien 2008 ja 2009 taitteessa alkanut taloudellinen taantuma noudattelee 1990-luvun alun lamavuosien työllisyyskehitystä siten, että taantuma iskee voimakkaammin ensin miesten työllisyyteen. Kuviossa 3 on esitettynä 20 vuoden aikasarja työllisten määrän muutoksista sukupuolen mukaan. Kuviosta näkyy selvästi vuoden 2009 kohdalla jyrkkä pudotus työllisten miesten määrässä (–60 000), kun vielä vuonna 2008 työllisten miesten määrä kasvoi 26 000 hengellä. Työllisten naisten määrä väheni 14 000, saman verran kuin työllisten määrä oli kasvanut edellisenä vuonna.

Vuoden 2009 työllisten määrän pudotus (–74 000) on kuitenkin vielä varsin kaukana vuosien 1991–1993 työllisyyden muutoksesta. Tuolloin työllisten määrä väheni yli sadallatuhannella vuosittain. Kuvion 3 aikasarjaa tarkasteltaessa nähdään hyvin myös, kuinka 1990-luvun lamasta toipuminen alkoi miesten työllisyyden varsin nopeana kasvuna, kun taas työllisten naisten määrä kasvoi hitaammin. Myös vuosien 2002–2004 laskusuhdanne näkyy työllisten vähenemisenä noina vuosina.

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukana vuosina 1990–2009, 15–74-vuotiaat

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukana vuosina 1990–2009, 15–74-vuotiaat

Työllisyyden väheneminen suurinta teollisuuden toimialalla

Miesten työllisyyden vähenemistä selittää työllisyystilanteen heikkeneminen miesvaltaisilla toimialoilla teollisuudessa ja rakentamisessa. Kuviossa 4 on esitetty työllisten määrän muutos toimialoittain kahden viime vuoden aikana. Työllisyyden väheneminen on ollut suurinta teollisuudessa, jossa on menetetty 38 000 työpaikkaa vuosien 2008 ja 2009 välillä. Näistä valtaosa on ollut miesten työpaikkoja (31 000). Myös tukkukaupassa ja rakentamisessa työllisten määrä on laskenut selvästi. Teollisuuden toimialalla työllisyys väheni jo vuonna 2008, kun tukkukaupassa ja rakentamisessa työllisten määrä vielä kasvoi vuonna 2008.

Taantumasta huolimatta joillakin toimialoilla työllisten määrä on jopa kasvanut. Eniten kasvua on ollut sosiaali- ja terveyspalveluissa (6 000). Työllisten määrä on laskenut myös julkisella sektorilla, mutta suhteellisesti vähemmän kuin yksityisellä sektorilla. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna työllisyys on heikentynyt eniten työntekijäasemassa olevilla ja tässä ryhmässä erityisesti miehillä. Suurimman yksittäisen ryhmän, jossa työllisyys laski, muodostavat teollisuuden toimialan työntekijäasemassa toimivat miehet (–27 000 henkeä).

Kuvio 4. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2008–2009, 15–74-vuotiaat

Kuvio 4. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2008–2009, 15–74-vuotiaat

Toimialaluokat (TOL 2008)

A, B 01–09 Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta
C-E 10–39 Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms.
F 41–43 Rakentaminen
G 45–47 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
H 49–53 Kuljetus ja varastointi
I 55–56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta
J 58–63 Informaatio ja viestintä
K, L 64–68 Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala
M, N 69–82 Liike-elämän palvelut
O 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
P 85 Koulutus
Q 86–88 Terveys- ja sosiaalipalvelut
R–U 90–99 Muu palvelutoiminta

Tehtyjen työtuntien määrä väheni

Taantuma näkyi vuonna 2009 paitsi työllisyyden laskuna, myös työllisten tekemien työtuntien vähenemisenä. Tehtyjen työtuntien määrä lisääntyi vuodesta 2003 aina vuoteen 2008 saakka. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2009 oli noin 6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Työllisten määrä väheni samanaikaisesti 2,9 prosenttia, joten työpanoksen määrä työllistä kohti on supistunut. Vuonna 2008 työlliset tekivät keskimäärin 1 664 tuntia vuodessa, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 1 611 työtuntia vuodessa.

Tehtyjen työtuntien vähenemiseen vaikuttavat muun muassa lomautusten ja osa-aikaisten työsuhteiden määrän lisääntyminen sekä ylitöiden väheneminen. Vuonna 2009 lomautettuina oli keskimäärin 37 000 henkeä. Lomautettujen määrä vaihteli vuoden sisällä varsin paljon. Eniten lomautettujen määrä lisääntyi toisella vuosineljänneksellä.

Alityöllisiä, eli henkilöitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän töitä kuin on tarjolla, oli vuonna 2009 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun vuonna 2008 alityöllisiä oli 106 000 henkeä, oli luku noussut 133 000:een viime vuonna.

Nuoret joustavat työmarkkinoilla

Työllisyysaste laski kaikissa ikäluokissa vuonna 2009, mutta nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ikäluokassa työllisyys väheni eniten. Nuorten työllisyysaste laski 4,8 prosenttiyksikköä, ja nuorten työllisten määrä väheni 32 000 hengellä. Työllisyyden lasku onkin kohdistunut eniten juuri nuoriin.

Työn puute koetteli enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia. Nuorten miesten työllisyysaste laski 5,9 prosenttiyksikköä ja nuorten naisten 3,6 prosenttiyksikköä vuosina 2008–2009. Nuorten naisten työllisyysaste säilyikin miesten työllisyysastetta korkeampana 41,4 prosentissa. Vastaava luku miehille oli 35,6 prosenttia.

Sen sijaan 55 vuotta täyttäneiden työllisyys ei ole juurikaan huonontunut. 55–64-vuotiaiden työllisyysaste laski vain yhden prosenttiyksikön ollen 55,5 prosenttia vuonna 2009. Tämän ikäryhmän naisilla työllisyysaste jopa hieman nousi. Myös kaikkein vanhimman ikäryhmän 65–74-vuotiaiden pitkään kohonnut työllisyysaste pysyi lähes ennallaan vuonna 2009. Kun tämän ikäryhmän työllisyysaste oli alimmillaan 3,2 prosenttia vuonna 1996, oli työllisyysaste vuonna 2009 jo 7,1 prosenttia. Ikäryhmän työllisyys on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin vähäistä. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2009, %

Kuvio 5. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2009, %

Työttömyysasteen laskeva trendi kääntyi nousuun

Työttömyysaste on laskenut koko 1990-luvun laman jälkeisen ajan. Vuosi 2009 on vuoden 1994 huipputyöttömyyden jälkeen ensimmäinen vuosi, jolloin työttömyysaste lähti uudelleen nousuun. Työttömyysaste oli viime vuonna 8,2 prosenttia. Näin ollen työttömyysaste nousi vuoden 2005 tasolle. Miesten työttömyysaste oli 8,9 ja naisten 7,6 prosenttia.

Työttömiä oli vuonna 2009 keskimäärin 221 000, mikä oli 49 000 enemmän kuin vuonna 2008. Miehiä oli työttömänä 122 000 ja naisia 99 000. Vuoteen 2008 verrattuna työttömiä miehiä on 37 000 ja naisia 12 000 enemmän. Verrattuna edellisen vuoden vuosineljänneksiin, työttömien määrä nousi erityisesti vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä.

Työttömien ohella myös piilotyöttömät voidaan katsoa työtä vailla oleviksi. Piilotyöttömyydellä tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella olevia, jotka haluaisivat ansiotyöhön, mutta eivät eri syistä johtuen hae aktiivisesti työtä. Piilotyöttömiä oli 94 000 vuonna 2009. Eniten piilotyöttömiä oli 15–24-vuotiaissa (30 000) ja 55–64-vuotiaissa (22 000). Yhteensä työttömiä ja piilotyöttömiä oli 315 000 henkeä vuonna 2009, mikä vastaa vuoden 2005 tasoa. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 1997–2009, 15–74-vuotiaat

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 1997–2009, 15–74-vuotiaat

Työttömyysaste on noussut kaikilla ikäryhmillä vuosien 2008 ja 2009 välillä (kuvio 7). Työttömyysasteella mitattuna 15–24-vuotiaiden työttömyys on kuitenkin omaa luokkaansa. Nuorten työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 21,5 prosenttia vuonna 2009. Myös määrällisesti nuoria oli työttömänä eniten (69 000), kun verrataan lukua muihin kymmenvuotisikäryhmiin. Tarkasteltaessa työttömien osuutta koko ikäluokasta nähdään, että 15–24-vuotiaista työttömänä oli joka kymmenes (kuvio 8).

Kuvio 7. Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2009, %

Kuvio 7. Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2009, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2009, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2009, %

Työttömyyttä tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota myös muiden ikäluokkien työttömyyden kehitykseen. Vuosien 2008 ja 2009 välillä työttömyys kasvoi suhteellisesti eniten ikäryhmässä 25–34-vuotiaat; peräti 42,4 prosenttia. Työttömien ison joukon muodostavat 25–54-vuotiaat, joissa työttömiä oli 123 000 henkeä vuonna 2009. Tämä on 55,7 prosenttia kaikista työttömistä.

Työikäisen väestön määrä kasvoi, työvoima väheni

Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa 21 000 hengellä vuodesta 2008 vuoteen 2009. Vuonna 2009 Suomen väestöstä työikäisiä 15–74-vuotiaita oli 4 025 000 henkeä. Eniten kasvoi 55–64-vuotiaiden määrä (15 000). 55–64-vuotiaat muodostavatkin suurimman ikäryhmän työikäisistä (kuvio 9).

Vaikka työikäisten määrä kasvoi, väheni työvoima 25 000 hengellä eli noin yhdellä prosentilla vuodesta 2008. Työvoiman ulkopuolella oli 1 347 000 henkeä. Määrä kasvoi 46 000 hengellä, josta valtaosa on miehiä (34 000). Eniten kasvoivat työvoiman ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden ja 55–64-vuotiaiden ryhmät. Yleisimmin näistä ryhmistä on siirrytty joko opiskelemaan tai vanhuuseläkkeelle. Työvoiman ulkopuolelle olevien määrä on kasvanut erityisesti 60–64-vuotiaiden ryhmässä (20 000), mutta vähentynyt 55–59-vuotiaiden ryhmässä (–9000). Työvoimaosuus laski 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä 1,6 prosenttiyksikköä 41,2 prosenttiin. Vastaavasti 55–59-vuotiaiden työvoimaosuus nousi 1,8 prosenttiyksikköä 76,8 prosenttiin.

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima iän mukaan vuonna 2009

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima iän mukaan vuonna 2009

Lähde: Työvoimatutkimus 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Pärnänen (09) 1734 2607, Heidi Melasniemi-Uutela (09) 1734 2523, Kalle Sinivuori (09) 1734 3524, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 16.2.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. 2009, Työllisyys kääntyi laskuun vuonna 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2009/tyti_2009_2010-02-16_kat_001_fi.html