2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2019

2.1 Työllisyyden kasvu jatkui vuonna 2019

Työllisten määrä kasvoi, työttömien määrä väheni

Työvoimatutkimuksen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,6 prosenttia vuonna 2019. Työllisyysaste kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2018. Miesten työllisyysaste oli 73,3 prosenttia ja naisten 71,8. Miesten työllisyysaste kasvoi 0,6 ja naisten 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2018. (Kuvio 1.)

Työvoimatutkimuksessa työllisyysaste ilmoitetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti prosenttiosuutena 15–64-vuotiaasta väestöstä. Työvoimatutkimuksen vuosijulkaisun muut tiedot koskevat 15–74-vuotiasta väestöä, ellei toisin mainita.

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1995–2019, 15–64-vuotiaat, %

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1995–2019, 15–64-vuotiaat, %

15–74-vuotiaiden työllisyysaste oli 62,2 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 77,0 prosenttia vuonna 2019. Työllisyysasteet erilaisilla ikäryhmäjaotteluilla on saatavissa työvoimatutkimuksen tietokantataulukosta Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan .

Työllisyysaste nousi vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna kaikissa ikäryhmissä, eniten 55–64-vuotiailla sekä 25–34-vuotiailla (kuvio 2). Korkein työllisyysaste (86,3 %) oli edelleen 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kuvio 2. Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1995–2019, %

Kuvio 2. Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1995–2019, %

Työllisyyden kasvu jatkui edellisvuotta vaimeampana

Vuonna 2019 Suomessa oli 15–74-vuotiaita työllisiä 2 566 000, mikä on 26 000 enemmän kuin edellisvuonna. Työllisten määrä kasvoi neljättä vuotta peräkkäin (kuvio 3). Työllisten määrä kasvoi kaikilla vuosineljänneksillä, eniten ensimmäisellä neljänneksellä, edellisen vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna.

Kuvio 3. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1995–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 3. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1995–2019, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2019 oli 15–74-vuotiaita työllisiä miehiä 10 000 ja naisia 16 000 enemmän kuin vuonna 2018. Naisten työllisyys kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin, miesten työllisyyden kasvu jatkui neljättä vuotta (kuvio 4). Miesten työllisyyden kasvu kuitenkin lähes pysähtyi kolmannella ja neljännellä neljänneksillä vuoden takaiseen verrattuna.

Kuvio 4. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 4. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Työllisten määrä lisääntyi eniten päätoimialalla majoitus- ja ravitsemistoiminta ja väheni eniten teollisuuden toimialoilla

Työllisten määrä kasvoi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I) 11 000 työllisellä. Toimialalla informaatio ja viestintä (J) kasvu jatkui 9 000 työllisellä sekä liike-elämän palveluissa (M, N) niin ikään 9 000 työllisellä, joista suurin osa tuli hallinto- ja tukipalvelutoimintaan (N). Myös koulutuksen toimialalla (P) kasvu jatkui hieman.

Työllisten määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna myös terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) 5 000 henkilöllä, maa-, metsä-, kalatalous ja kaivostoiminnan toimialalla (A, B) 4 000 henkilöllä. Kasvua oli jonkin verran myös toimialalla taiteet, viihde ja virkistys (R).

Työllisten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna teollisuuden (C) toimialoilla 8 000 henkilöllä ja tukku- ja vähittäiskaupan (G) toimialoilla yhteensä 6 000 henkilöllä sekä rakentamisessa (F) 5 000 työllisellä. Toimialalla julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (O) työllisten määrä väheni hieman. Kuljetuksessa ja varastoinnissa (H) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (K, L) työllisten määrä pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna.

Kuviossa 5 on esitetty työllisten määrän muutos edeltävästä vuodesta toimialoittain vuosina 2018 ja 2019.

Kuvio 5. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2018–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 5. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2018–2019, 15–74-vuotiaat

Ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien määrä kasvoi

Vuonna 2019 työllisten määrä kasvoi yksityisellä sektorilla 31 000 henkilöllä. Julkisella sektorilla naisten määrä väheni hieman miesten määrän pysyessä ennallaan.

Palkansaajia oli vuonna 2019 keskimäärin 2 220 000, mikä on 16 000 enemmän kuin edellisvuonna. Yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli vuonna 2019 yhteensä 345 000, joista yrittäjäperheenjäseniä oli 10 000. Yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenten lukumäärä kasvoi 10 000 henkilöllä. Osuus työllisistä pysyi vuoden 2018 tasolla 13 prosentissa.

Vuonna 2019 oli 335 000 yrittäjää, mikä on 11 000 enemmän kuin vuonna 2018. Näistä työnantajayrittäjiä oli 97 000, mikä on 6 000 enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista yrittäjistä kolmannes oli naisia, työnantajayrittäjistä naisia oli neljännes. Yksinyrittäjiä oli 238 000, joista naisia 91 000. Yksinyrittäjänaisia oli 5 000 enemmän edellisvuoteen verrattuna yksinyrittäjämiesten lukumäärän pysyessä ennallaan.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna toimihenkilöiden, etenkin ylempien toimihenkilöiden, määrä jatkoi kasvuaan: vuonna 2019 ylempiä toimihenkilöitä oli 32 000 enemmän kuin vuonna 2018. Alemmissa toimihenkilöissä taas naisten määrä väheni 28 000 henkilöllä ja miesten määrä kasvoi 13 000 henkilöllä. Työntekijäammateissa toimivien miesten määrä väheni ja naisten määrä kasvoi.

Palkansaajien sosioekonomisessa rakenteessa sukupuolittain tarkasteltuna on pieniä muutoksia. Naisista edelleen yli puolet, 51 prosenttia, työskenteli alempana toimihenkilönä, kun edellisvuonna naisista 54 prosenttia oli alemman toimihenkilön tehtävissä. Naispalkansaajista 30 prosenttia oli ylempänä toimihenkilönä, kun edellisvuonna osuus oli 28 prosenttia. Työntekijäammateissa toimivien naisten osuus oli 19 prosenttia. Miespalkansaajista työntekijäammateissa oli 42 prosenttia, kun vuonna 2018 miehistä työntekijätehtävissä oli 44 prosenttia. Toimihenkilötehtävissä työskentelevien palkansaajamiesten määrä kasvoi 20 000 henkilöllä vuodesta 2018.

Tehtyjen työtuntien määrä ennallaan

Koko kansantaloudessa tehtiin vuonna 2019 yhteensä 4,1 miljardia työtuntia, lähes saman verran kuin vuonna 2018. Vuonna 2019 tehty vuosityöaika oli keskimäärin 1 614 työtuntia työllistä kohti, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 1 627 työtuntia työllistä kohti.

Alityöllisten määrä lähes ennallaan

Vuonna 2019 alityöllisiä oli keskimäärin 138 000, eli lähes saman verran kuin vuonna 2018. Alityöllisiä ovat henkilöt, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä, mutta joutuvat tekemään osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa tai joilla ei ole työtä tilausten, asiakkaiden vähyyden tai lomautuksen vuoksi. Alityöllisistä 62 % oli naisia ja 38 % miehiä.

2.2 Työttömien ja piilotyöttömien määrä väheni vuonna 2019

Työttömien määrän väheneminen jatkui. Vuonna 2019 työttömiä oli keskimäärin 184 000, kun vuonna 2018 heitä oli 202 000. Työttömistä miehiä oli 103 000 ja naisia 82 000. Työttömien miesten määrä väheni 3 000 henkilöllä ja naisten määrä 15 000 henkilöllä.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2019 keskimäärin 6,7 prosenttia, kun se vuonna 2018 oli 7,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste laski 7,2 prosenttiin ja naisten 6,2 prosenttiin.

Työttömien lisäksi työikäisten 15–74-vuotiaiden joukossa oli 114 000 työvoimatutkimuksessa piilotyöttömäksi luokiteltua, jotka olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet. Piilotyöttömien määrä väheni 14 000 henkilöllä vuodesta 2018 (kuvio 6). Piilotyöttömistä on lisää luvussa 4 Työvoiman ulkopuolella olevat.

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2019 työttömyysaste nousi 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, muissa alle 65-vuotiaiden kymmenvuotisikäryhmissä työttömyysasteet laskivat (kuvio 7). 15–24-vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 17,2 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2019 nuoria 15–24-vuotiaita oli työttömänä 55 000 eli 30 prosenttia kaikista työttömistä. Edellisvuonna tässä ikäryhmässä työttömiä oli 54 000, mikä oli 27 prosenttia kaikista työttömistä.

Työttömien 15–24-vuotiaiden osuus saman ikäisestä väestöstä oli 9,0 prosenttia vuonna 2019 (kuvio 8), kun se vuonna 2018 oli 8,8 prosenttia.

Kuvio 7. Työttömyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1995–2019, %

Kuvio 7. Työttömyysasteet ikäryhmittäin vuosina 1995–2019, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2019, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2019, %

2.3 Työvoiman määrä kasvoi

Vuonna 2019 työikäistä väestöä eli 15–74-vuotiaita oli 4 128 000, mikä on 4 000 enemmän kuin vuonna 2018. Samanaikaisesti 15–64-vuotiaan väestön määrä väheni 11 000 henkilöllä. Eniten väestön määrä kasvoi 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä, yhteensä 14 000 henkilöllä edellisvuodesta. 55–64-vuotiaiden ikäryhmä pieneni edellisvuodesta hieman, mutta säilyi edelleen suurimpana tarkasteltavista kymmenvuotisikäryhmistä. (Kuvio 9.)

Työvoimaan eli työllisiin ja työttömiin kuuluvien 15–74-vuotiaiden määrä kasvoi 8 000 henkilöllä vuodesta 2018. Työvoimaan kuuluvien osuus 15–74-vuotiaista oli 66,6 prosenttia vuonna 2019, viimevuotiseen verrattuna osuus pysyi lähes samana.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli 1 378 000 vuonna 2019, mikä on 4 000 vähemmän kuin vuonna 2018. Työvoimaan kuulumattomista on lisää luvussa 4 Työvoiman ulkopuolella olevat.

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima ikäryhmittäin vuonna 2019

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima ikäryhmittäin vuonna 2019

2.4 Kaksi kolmasosaa määräaikaisista palkansaajista olisi halunnut pysyvää työtä

Määräaikaisten osuus palkansaajista laskenut hieman

Suomessa oli vuonna 2019 keskimäärin 2 220 000 palkansaajaa, mikä on 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkansaajista määräaikaisia oli 350 000, joista naisia 207 000 ja miehiä 143 000 (kuvio 10). Määräaikaisten palkansaajien lukumäärä väheni 13 000 henkilöllä.

Kuvio 10. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 10. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2019 palkansaajien kaikista työsuhteista 84 prosenttia oli jatkuvia ja 16 prosenttia määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Vuonna 2019 naispalkansaajista 19 prosenttia ja miespalkansaajista 13 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 11. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat, %

Pysyvän työn puutteessa eniten 25–34-vuotiaita

Vuonna 2019 oli 350 000 määräaikaisessa työsuhteessa olevaa palkansaajaa, joista 64 prosenttia eli 222 000 ilmoitti määräaikaisuuden syyksi pysyvän työn puutteen. Näistä 137 000 oli naisia ja 85 000 miehiä. Määräaikaisista palkansaajista, jotka olisivat halunneet pysyvän työn, kolmannes oli 25–34-vuotiaita. Näistä 45 000 oli naisia ja 28 000 miehiä.

Pysyvän työn puute oli yleisin syy työn määräaikaisuuteen myös 35–44-vuotiailla määräaikaisilla palkansaajilla. Tässä ikäryhmässä 80 prosenttia nimesi vakituisen työn puutteen määräaikaisuutensa syyksi. Muita, edellisiä selvästi harvinaisempia määräaikaisuuden syitä olivat opiskeluun liittyvä työharjoittelu ja koeaika.

Määräaikaisista palkansaajista 28 prosenttia ei halunnut pysyvää työtä. Näistä suurin osa oli alle 25-vuotiaita, tyypillisesti kesätyöntekijöitä. Kuitenkin myös alle 25-vuotiaista määräaikaisista palkansaajista 43 prosenttia (46 000) olisi halunnut pysyvän työn.

Uusista työsuhteista lähes puolet määräaikaisia, naisilla useammin kuin miehillä

Vuonna 2019 palkansaajia, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden, oli 503 000 eli lähes saman verran kuin vuonna 2018. (Kuvio 12.)

Kuvio 12. Palkansaajat, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 12. Palkansaajat, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Alle vuoden kestäneistä työsuhteista 49 prosenttia oli määräaikaisia, kun vastaava osuus vuonna 2018 oli 51 prosenttia. Naisten ja miesten välinen ero siinä, oliko uusi työsuhde määräaikainen vai jatkuva, on kaventunut hieman; vuonna 2019 miesten uusista työsuhteista määräaikaisia oli 42 prosenttia ja naisten 54 prosenttia. Edellisvuonna miespalkansaajien uusista työsuhteista määräaikaisia oli 44 prosenttia ja naispalkansaajien uusista työsuhteista 57 prosenttia.

Vuokratyötä teki kaksi prosenttia palkansaajista

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Vuonna 2019 vuokratyötä tekeviä oli keskimäärin 46 000, kun edellisvuonna vuokratyöntekijöitä oli 43 000. Näistä miehiä oli 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia.

Työvoimatutkimuksessa vuokratyötä tekevien määrää on tilastoitu vuodesta 2008 alkaen. Vuokratyöntekijöiden määrä on kasvanut vuodesta 2014 alkaen jonkin verran vuosittain. Vuodesta 2016 alkaen vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista on pysytellyt kahdessa prosentissa.

Vuokratyö jakaantui monille toimialoille. Vuokratyöntekijöitä oli eniten tukku- ja vähittäiskaupan (G), teollisuuden sekä sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuollon ym. (C–E), rakentamisen (F) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) toimialoilla. Yleisintä vuokratyö oli majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla, jossa vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli 6 prosenttia.

2.5 Osa-aikatyötä tekevien määrä kasvoi, osa-aikatyötä tekevien osuudet pysyivät lähes ennallaan

Naispalkansaajista yli viidennes osa-aikaisia, miehistä joka kymmenes

Vuonna 2019 osa-aikatyötä teki 439 000 työllistä, mikä oli 17 prosenttia kaikista työllisistä. Osa-aikatyötä tekeviä työllisiä oli 16 000 enemmän kuin vuonna 2018. Osa-aikaisesti työskentelevistä palkansaajia oli 356 000, mikä oli 12 000 enemmän kuin edellisvuonna. Työvoimatutkimuksessa osa-aikaisuus perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen. Seuraavassa tarkastellaan osa-aikatyötä tekevistä vain palkansaajia.

Osa-aikainen työ oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Vuonna 2019 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 22 prosenttia eli 244 000 ja miespalkansaajista 10 prosenttia eli 112 000. Molemmilla sukupuolilla osa-aikatyötä tekevien osuudet palkansaajista pysyivät lähes samoina kuin vuonna 2018. (Kuviot 13 ja 14.)

Osa-aikatyön tekeminen oli yleistä nuorimmilla ja etenkin vanhimmilla palkansaajilla. 15–24-vuotiaista palkansaajista 43 prosenttia teki osa-aikatyötä vuonna 2019, pääosin opiskelun takia. 65–74-vuotiaista palkansaajista 67 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti.

Noin kolme neljäsosaa osa-aikaisista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyötä tehtiin eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen (Q) toimialoilla, toiseksi eniten tukku- ja vähittäiskaupan (G) toimialoilla. Osa-aikatyötä tekevien osuus toimialan kaikista palkansaajista oli suurin vähittäiskaupassa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa), 44 prosenttia.

Kuvio 13. Osa-aikaiset palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 13. Osa-aikaiset palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 14. Osa-aikaisten palkansaajien osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat, %

Kuvio 14. Osa-aikaisten palkansaajien osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 2005–2019, 15–74-vuotiaat, %

Vajaa kolmannes osa-aikatyötä tekevistä haluaisi kokoaikaista työtä

Monille osa-aikatyötä tekeville osa-aikaisuus sopii hyvin elämäntilanteeseen. Alityöllisiä osa-aikaisista ovat ne, jotka tekevät osa-aikatyötä siksi, ettei kokoaikatyötä ollut tarjolla.

Vuonna 2019 oli 103 000 sellaista osa-aikaista palkansaajaa, jotka olisivat halunneet tehdä kokoaikaista työtä. Näistä naisia oli 71 000 ja miehiä 32 000. Kokoaikatyön puute oli naispalkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. Tämän syyn ilmoitti vajaa kolmannes osa-aikaisesti työskentelevistä naisista. Miehillä yleisin syy osa-aikatyöhön oli opiskelu, jonka ilmoitti osa-aikatyön syyksi reilu kolmannes osa-aikaisesti työskentelevistä miehistä.

Muita elämäntilanteeseen liittyviä syitä osa-aikatyöhön olivat lasten tai omaisen hoito ja terveydelliset syyt. Lasten tai omaisen hoidon osa-aikaisuuden syyksi ilmoittaneista edelleen lähes kaikki olivat naisia. Lähes kaksi kolmasosaa 15–24-vuotiaista ilmoitti opiskelun osa-aikatyön syyksi.

2.6 Työllisten erilaiset työnteon muodot

15–24-vuotiaiden yleisin työnteon muoto on kokoaikainen palkkatyö. Vuonna 2019 kaikista 15–74-vuotiaista työllisistä 63 prosenttia oli toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa palkansaajana. Edellisvuoteen verrattuna osuus on pysynyt samana. Kuviossa 15 on kuvattu ansiotyön erilaisia muotoja ja lukumääriä ryhmiteltynä yleisimmin seurattuihin työnteon muotoihin. (Kuvio 15.)

Kuvio 15. Työllisten erilaiset työnteon muodot vuonna 2019, 15–74-vuotiaat

Kuvio 15. Työllisten erilaiset työnteon muodot vuonna 2019, 15–74-vuotiaat

Jatkuvaa osa-aikaista palkkatyötä teki kymmenesosa 15–74-vuotiaista työllisistä, viisi prosenttia miehistä ja 14 prosenttia naisista. Yhdeksän prosenttia työllisistä teki kokoaikatyötä määräaikaisessa työsuhteessa palkansaajana. Edellisvuoteen verrattuna määräaikaista kokoaikatyötä tekevien palkansaajien lukumäärä on vähentynyt 13 000 henkilöllä. Osa-aikatyötä määräaikaisessa työsuhteessa teki neljä prosenttia kaikista työllisistä – kolme prosenttia miehistä ja kuusi prosenttia naisista.

Yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) osuus kaikista 15–74-vuotiaista työllisistä oli seitsemän prosenttia vuonna 2019. Yrittäjien määrä kasvoi hieman kaikissa muissa paitsi yrittäjäperheenjäsenten ryhmässä. Muutokset erilaisten työnteon muotojen välisissä osuuksissa ovat kaiken kaikkiaan varsin pieniä.

Taulukko 1. Työnteon erilaiset muodot sukupuolen mukaan vuonna 2019, 15–74-vuotiaat, prosenttiosuus kaikista työllisistä

  Miehet Naiset Molemmat
sukupuolet
Jatkuva kokoaikainen palkkatyö 67 59  63
Jatkuva osa-aikainen palkkatyö 5 14 10
Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö 8 11 9
Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö 3 6 4
Maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjä 4 1 2
Työnantajayrittäjä 5 2 3
Yksinyrittäjä, ammatinharjoittaja, freelancer, apurahansaaja 8 6 7
Töissä perheenjäsenenä yrityksessä / maatilalla . . .

Lähde: Työvoimatutkimus 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ulla Hannula 029 551 2924, Tatu Leskinen 029 551 3285, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 7.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. työllisyys ja työttömyys 2019, 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2019/13/tyti_2019_13_2020-05-07_kat_002_fi.html