Käsitteet ja määritelmät

Avioero

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Väestörekisterikeskukselle lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Tilastossa ovat mukana myös ne tapaukset, joissa Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille on myönnetty ero jossakin ulkomaan tuomioistuimessa. Jos avioero on myönnetty ulkomailla, tulee siitä esittää selvitys rekisterinpitäjälle avioeron rekisteröimiseksi. Poikkeuksena ovat Ruotsissa Suomen kansalaiselle myönnetyt avioerot, joista Ruotsin rekisterinpitäjä ilmoittaa suoraan rekisterinpitäjälle Suomessa.

Ulkomailla Suomen kansalaiselle myönnetty avioero vaatii yleensä Helsingin hovioikeuden vahvistuksen ennen rekisteröintiä. Ilman vahvistusta voidaan rekisteröidä Pohjoismaissa annetut avioeropäätökset sekä EU-maissa 1.3.2001 tai sen jälkeen myönnetyt avioeropäätökset.

Vuodesta 1980 lähtien avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja ellei toisin mainita.

Avioliittolain muutos (1987/411) astui voimaan 1.1.1988. Tämä laki helpotti avioeron saantia. Avioeroluvut nousivat loppuvuodesta 1988, jolloin ensimmäiset uuden lain mukaiset erot olivat mahdollisia (1/2 vuoden harkinta-aika). Avioliittolaissa ei ole enää säännöksiä "avioliiton peruuntumisesta" tai "avioliiton mitätöinnistä". Ennen uutta 1988 voimaan tullutta lakia nämä olivat omina luokkinaan, nyt avioerojen joukossa.

Avioliitto

Solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakituisesti asuvien naisten avioliittoja ellei toisin mainita. Naimisiin menneiden miesten ja naisten määrä ei ole sama, koska niiden solmittujen avioliittojen luku, joissa osapuolina ovat Suomessa vakituisesti asuva nainen ja ulkomailla vakituisesti asuva mies, on eri kuin niiden, joissa osapuolina ovat Suomessa vakituisesti asuva mies ja ulkomailla vakituisesti asuva nainen.

Ikä

Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto on saatu väestön keskusrekisteristä.

Ikää on käytetty myös apumuuttujana. Esim. työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat.

Imeväiskuolleisuus

Imeväiskuolleisuus lasketaan jakamalla alle vuoden ikäisinä kuolleiden lukumäärä samana tilastovuonna elävänä syntyneiden määrällä. Kun näin saatu luku kerrotaan

1 000:lla, saadaan luku ilmaistuna promilleina.

Keskiväkiluku

Tietyn vuoden keskiväkiluku on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kun tilastovuodelle lasketaan jotakin ilmiöta kuvaava suhdeluku, yleensä ko. ilmiön tapahtumien määrä suhteutetaan juuri tapahtumalle alttiina olevan väestön tai väestön osan keskiväkilukuun. Nämä väestöllisiä ilmiöitä kuvaavat luvut ilmoitetaan yleensä promilleina eli em. jakolaskun tulos kerrotaan tuhannella.

Kokonaismuutos

Kokonaismuutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton summa.

Osa-alue (kunnan)

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana. Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

Osa-aluejako on hierarkkinen kolmitasoinen luokitus, jossa on 1-numeroinen suuraluetaso, 2-numeroinen tilastoaluetaso ja 3-numeroinen pienaluetaso. Osa-alueet numeroidaan juoksevasti käyttäen näitä kolmea hierarkkista tasoa. Kuusinumeroinen osa-alukoodi on sidottu kolminumeroiseen kuntakoodiin, joten kokonaisuudessaan osa-aluekoodi on yhdeksän merkin mittainen.

Rekisteröity parisuhde

Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröity parisuhde

(laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950). Parisuhteen rekisteröi siviilivihkimisen toimittamiseen oikeutettu viranomainen. Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun parisuhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi tai parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä.

Siviilisääty

Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. On huomioitava, ettei avoliitto ole siviilisääty. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia.

Nykyiset avioerosäännökset eivät enää tunne asumuseron käsitettä. Vanhojen avioerosäännösten nojalla ennen 1.1.1988 asumuseroon tuomitut ja edelleen asumuserossa elävät on tilastoissa luettu naimisissa oleviin.

Samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet 1.3.2002 lähtien myös Suomessa rekisteröidä parisuhteensa. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä kunnittaisissa taulukoissa luokiteltu yhteen naimisissa olevien kanssa, samoin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet tai leskeksi jääneet eronneiden ja leskien kanssa.

Siviilisäätyluokitus on seuraava:

  • naimaton
  • naimisissa
  • eronnut
  • leski
  • rekisteröidyssä parisuhteessa
  • eronnut rekisteröidystä parisuhteesta
  • leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen.

Sukupuoli

Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Suomalaista syntyperää oleva

Ks. suomalaistaustainen.

Suomalaistaustainen

Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Ks. syntyperä-muuttujan määrittelystä tarkemmin: syntyperä ja taustamaa.

Syntymämaa

Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään merkittävälle henkilölle merkitään syntymämaa, joka määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Siten esimerkiksi ennen Viron itsenäistymistä syntyneillä virolaisilla maahanmuuttajilla syntymämaa on Neuvostoliitto. Samoin Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi, vaikka alue ei enää kuulu Suomelle. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena.

Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Taajama

Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajauksen perustana on edellisen vuoden väestötieto. Taajamat määritellään ja rajataan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa paikkatietomenetelmin, joissa käytetään Tilastokeskuksen 250m x 250m - ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja. Määrittelyssä tarkastellaan rakennuksia sisältävien ruutujen ja niiden naapuriruutujen väestömäärää sekä rakennusten määrää ja niiden kerrosalaa. Määrittelyssä syntyneistä yhtenäisistä rakennustihentymistä valitaan ne, joissa on vähinään 200 asukasta.

Taustamaa

Ks. syntyperä ja taustamaa.

Ulkomaalaistaustainen

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Ks. syntyperä-muuttujan määrittelystä tarkemmin: syntyperä ja taustamaa.

Ulkomaista syntyperää oleva

Ks. ulkomaalaistaustainen.

Väestö

Väestöllä tarkoitetaan alueella (esim. koko maa, lääni, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.

Väestö

Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.

Väkiluku

Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa (31.12.) saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Väkiluvun muutos

Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/kas.html

Jaa