Julkaistu: 29.7.2010

Uudenmaan ja Ahvenanmaan muuttovoitot pienenivät ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2010

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kotimaan ja ulkomaan muuttovoittojen väheneminen hidasti väkiluvun kasvua eniten Uudenmaan maakunnassa vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Väkilukuun suhteutettuna muuttovoitto ja väkiluvun kasvu pienenivät eniten Ahvenanmaalla.

Suhteellinen kokonaisnettomuutto maakunnittain 2009–2010*, 1-2. neljännes

Suhteellinen kokonaisnettomuutto maakunnittain 2009–2010*, 1-2. neljännes

Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan kokonaisnettomuutto väheni tammi-kesäkuussa 2010 määrällisesti eniten Uudenmaan maakunnassa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kokonaisnettomuuttoon lasketaan mukaan maakuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto. Uudenmaan ennakollinen muuttovoitto pieneni 1 390 muuton verran - voittoa kertyi kuitenkin 3 360 muuttoa. Suhteessa väkilukuun kokonaisnettomuutto laski eniten Ahvenanmaan maakunnassa. Siellä muuttovoittoa kertyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 150 muuttoa, mikä oli 90 muuttoa vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Uudellamaalla alhaisempaan muuttovoittoon olivat syynä sekä nettomaahanmuuton että maakuntien välisen nettomuuton väheneminen. Ahvenanmaalla muuttovoitto pieneni lähinnä nettomaahanmuuton vähenemisen vuoksi. Uudenmaan kokonaisnettomuutto oli kuitenkin edelleen määrällisesti muiden maakuntien nettomuuttoa suurempi. Väkilukuun suhteutettuna Ahvenanmaan kokonaisnettomuutto ylitti muiden maakuntien lukemat.

Eniten tappiollinen kokonaisnettomuutto oli tammi-kesäkuussa niin määrällisesti kuin suhteellisestikin Lapin maakunnassa. Siellä muuttoliikkeen tappio oli 510 muuttoa. Lapin muuttotappio kertyi maakuntien välisestä muutosta, jossa lähtömuuttoja oli 780 enemmän kuin tulomuuttoja. Nettomaahanmuutto sen sijaan oli Lapissa 270 muuttoa voitollinen.

Ennakkotilaston mukaan luonnollinen väestönlisäys kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla viime vuoden vastaaviin lukuihin verrattuna määrällisesti eniten, 300 henkeä, Uudenmaan maakunnassa. Luonnollisella väestönlisäyksellä tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Uudellamaalla luonnollinen väestönlisäys oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3 560 henkeä: lapsia syntyi 8 720 ja kuolleiden määrä oli 5 160. Koko maassa luonnollista väestönlisäystä kertyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 4 890 henkeä, eli 680 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Suhteellisesti eniten luonnollinen väestönlisäys kasvoi Etelä-Karjalan maakunnassa, mutta jäi silti määrällisesti edelleen negatiiviseksi: kuolleita oli 770 ja elävänä syntyneitä 630. Niin Uudenmaan kuin Etelä-Karjalankin maakunnassa luonnollisen väestönlisäyksen kasvu oli seurausta sekä elävänä syntyneiden määrän lisääntymisestä että kuolleiden määrän vähenemisestä edellisvuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna.

Luonnollinen väestönlisäys väheni tammi-kesäkuussa sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Pohjois-Karjalan maakunnassa, jossa lukema oli entuudestaankin negatiivinen: kuolleiden määrä oli nyt 250 suurempi kuin elävänä syntyneiden, kun viime vuoden vastaavana aikana kuolleita oli 70 enemmän kuin elävänä syntyneitä. Syynä muutokseen oli sekä kuolleiden määrän kasvu että elävänä syntyneiden määrän pieneneminen.

Väkiluvun kokonaismuutos koostuu luonnollisesta väestönlisäyksestä ja kokonaisnettomuutosta. Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan kokonaismuutos väheni ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna määrällisesti eniten, 1 100 henkeä, Uudenmaan maakunnassa. Syynä oli se, että luonnollisen väestönlisäyksen kasvu Uudellamaalla jäi pienemmäksi kuin muuttovoittojen väheneminen. Tästä huolimatta Uudenmaan väkiluku kasvoi määrällisesti muita maakuntia enemmän, 6 920 henkeä. Väkilukuun suhteutettuna vain Ahvenanmaan väestönkasvu, 160 henkeä, ylitti Uudenmaan lukeman. Suhteellinen väestönkasvu kuitenkin hidastui Ahvenanmaan maakunnassa eniten. Siellä luonnollinen väestönlisäys pysyi likimain edellisvuoden tasolla, mutta muuttovoitot pienenivät.

Väki väheni tammi-kesäkuussa sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten, 460 henkeä, Lapin maakunnassa. Ulkomaan muuttovoitto ja luonnollinen väestönlisäys eivät Lapissa riittäneet kattamaan maakuntien välisen muuton menetyksiä.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Irma Pitkänen (09) 1734 3262, Merja Eskelinen (09) 1734 3255, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (305,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 29.7.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. 2. vuosineljännes 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2010/42/vamuu_2010_42_2010-07-29_tie_001_fi.html