Julkaistu: 25.1.2018

Asuntovelallisilla asuntovelkaa 97 220 euroa

Asuntovelallisilla oli vuonna 2016 velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 279 prosenttia sekä yhden aikuisen asuntokunnilla, 256 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa, mikä oli 1,2 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet perhetyypeittäin 2002–2016, %

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet perhetyypeittäin 2002–2016, %

Velallisia asuntokuntia oli 1,4 miljoonaa vuonna 2016 ja niillä velkaa kaikkiaan 117,8 miljardia euroa. Veloista oli asuntovelkoja 85,5 miljardia euroa, elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa 7,2 miljardia ja muuta velkaa, joita ovat esimerkiksi kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin otetut velat, 25,1 miljardia euroa. Kaikkiaan velat kasvoivat edellisvuodesta reaalisesti 2,2 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat 1,5 ja elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat 2,7 prosenttia. Eniten, 4,7 prosenttia edellisvuodesta, kasvoivat muut velat.

Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet. Lapsiperheiden asuntovelat olivat suurempia kuin lapsettomien asuntokuntien. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 130 790 ja yksinhuoltajilla 88 660 euroa. Lapsettomilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli vähemmän, mutta niiden velkaantuneisuus vaihteli huomattavasti iän mukaan. Kaikilla kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 83 590 ja yhden hengen asuntokunnilla 65 980 euroa.

Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, oli 254 000 eli 29 prosenttia asuntovelallisista asuntokunnista. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uusimaan asuntokunnilla. Ahvenanmaalla 41 prosentilla, pääkaupunkiseudulla 36 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 34 prosentilla asuntovelallisista asuntokunnista velat olivat vähintään kolminkertaiset vuosituloihin verrattuna. Muualla Suomessa neljänneksellä asuntovelallisista oli velkaa yli kolme kertaa vuositulojen verran.

Tuloihin suhteutettuna velat olivat sitä suuremmat mitä pienituloisempi asuntokunta oli. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 44 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, kun niin paljon velkaa oli ylimpään viidennekseen kuuluvista 23 prosentilla. Keskimäärin alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa 64 990 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 124 590 euroa.

Vuonna 2016 asuntokunnat maksoivat korkoja 1,7 miljardia euroa, mikä oli kymmenen prosenttia edellisvuotista vähemmän. Velallista asuntokuntaa kohti korkomenot olivat 1 190 euroa. Asuntovelalliset asuntokunnat maksoivat asuntoveloistaan korkoja keskimäärin 1 090 euroa, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoteen 2002 verrattuna asuntokuntien korkomenot olivat reaalisesti 40 prosenttia pienemmät, vaikka niiden velat ovat tänä aikana yli kaksinkertaistuneet.


Lähde: Velkaantumistilasto 2016. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (348,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 25.1.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.2.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/2016/velk_2016_2018-01-25_tie_002_fi.html

Jaa