Käsitteet ja määritelmät
- Asuntokunta
Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Vuoden 1980 väestölaskennassa myös näistä henkilöistä muodostettiin asuntokuntia.
Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 1980 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.
- Asuntovelka
Asuntovelkaa on velka, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.
- Bruttotulot
Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).
- Desiiliryhmät eli kymmenykset
Useissa tilastoissa muuttujan, esimerkiksi tulojen tai varallisuuden, jakaantumista väestössä kuvataan desiilien eli kymmenyksien avulla. Joskus käytetään myös viidenneksiä eli kvintiilejä, jotka on muodostettu vastaavalla tavalla kuin desiilit.
Esimerkki desiilien muodostamisesta:
Nykyisin tulonjakotilastossa käytössä olevat desiiliryhmät on muodostettu jakamalla ensin kotitalouden tulot talouden kulutusyksiköillä (ns. ekvivalentit tulot). Jokaiselle kotitalouden jäsenelle tulee sama ekvivalentti tulo. Henkilöt järjestetään tämän jälkeen tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa desiilissä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen desiiliryhmään kuuluu pienituloisin kymmenes ja viimeiseen suurituloisin. Desiiliryhmien tulo-osuudet osoittavat, kuinka suuren osan kyseessä olevien tulojen kokonaissummasta desiiliryhmät saavat.
- Ensiasunnon velka
Ensiasunnon velkaa on 1.1.1993 tai sen jälkeen otettua velkaa, jolla verovelvollinen on hankkinut vähintään puolet vakituisen asuntona käyttämästään asunnosta, eikä hän aiemmin ole omistanut vähintään puolta vakituisena asuntona käyttämästään asunnosta. Ensiasunnon velka sisältyy asuntovelkojen kokonaismäärään.
- Käytettävissä olevat rahatulot
Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot on vastaava käsite kuin kotitalouden käytettävissä olevat tulot, mutta siitä puuttuvat laskennalliset tuloerät (esim. omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavat laskennalliset tulot). Käsite sisältää työsuhteeseen liittyvät luontoisedut.
Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot = kotitalouden jäsenten yhteenlasketut palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot.
- Muut velat
Muita velkoja ovat esim. lainat vapaa-ajanasunnon tai auton hankintaan sekä muut kulutusluotot. Aineistoon sisältyvät kulutus- ja muut velat, mikäli ne ovat luotto- ja rahoituslaitosten myöntämiä lainoja tai muiden yleisimpien luotonantajien myöntäminä vähintään 1700 euron lainoja.
- Opintovelka
Opintovelalla tarkoitetaan valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamaa opintovelkaa.
- Tulolähteeseen kohdistuva velka
Tulolähteeseen kohdistuvia velkoja ovat maa- ja metsätalouteen sekä elinkeinotoimintaan kohdistuvat velat.
- Tulonhankkimisvelka
Tulonhankkimisvelkaa on velka, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankintaan. Tulo voi olla juoksevaa tuloa, kuten vuokra-, korko- tai osinkotuloa. Tulo voi perustua myös arvonousuun, esim. jos verovelvollinen hankkii sijoitusmielessä liikekiinteistön tai sijoitustontin.
- Velat
Velat kuvaavat asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden velkamäärää vuoden lopussa (31.12.) Mukana ovat luotto- ja rahoituslaitoksilta, huoltokonttoreilta sekä muilta yleisimmiltä luotonantajilta saadut lainat ja luotot. Velkoihin luetaan asuntolainat ja valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamat opintolainat. Velkoihin luetaan lisäksi luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut lainat ja muilta luotonantajilta kuin luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut vähintään 1 700 euron suuruiset lainat, joiden käyttötarkoitus on muu kuin edellä mainittu asuntolaina tai opintolaina.
Velat on ryhmitelty velan käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
1. asuntovelat
2. opintovelat
3. tulonhankkimisvelat
4. tulolähteeseen kohdistuvat velat
5. muut velat- Viitehenkilö
Tulonjaon kokonaistilastossa viitehenkilöksi valitaan talouden jäsen, jonka bruttotulot ovat suurimmat. Tulot on määritetty rekisteritietojen avulla.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.5.2012].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/kas.html.
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Tulot ja kulutus > Velkaantumistilasto > Käsitteet ja määritelmätNavigointi
- Julkistukset
- Katsaukset
- Taulukot
- Kuviot
- Tiedotteet
- Artikkelit
- Tuote- ja palvelutarjonta
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
Vaihde (09) 17 341