Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Vuoden 1980 väestölaskennassa myös näistä henkilöistä muodostettiin asuntokuntia.
Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 1980 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.
Asuntovelkaa on velka, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.
Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).
Ensiasunnon velkaa on 1.1.1993 tai sen jälkeen otettua velkaa, jolla verovelvollinen on hankkinut vähintään puolet vakituisen asuntona käyttämästään asunnosta, eikä hän aiemmin ole omistanut vähintään puolta vakituisena asuntona käyttämästään asunnosta. Ensiasunnon velka sisältyy asuntovelkojen kokonaismäärään.
Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo.
Käytettävissä olevien rahatulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:
+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot (ilman asuntotuloa)
--------------------------------------------
= tuotannontekijätulot
+ saadut tulonsiirrot (ilman asuntotuloa)
--------------------------------------------
= bruttorahatulot
– maksetut tulonsiirrot
--------------------------------------------
= käytettävissä olevat rahatulot
Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo.
Tulonjakotilaston pääasiallinen tulokäsite on kansainvälisten suositusten mukainen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot, jolloin myöskään myyntivoitot ja niistä maksetut verot eivät kuulu tulokäsitteen piiriin. Niitä käsitellään kansainvälisten suositusten mukaisesti tulokäsitteen ulkopuolisena lisätietona (memorandum item).
Tulonjaon kokonaistilaston käytettävissä olevien rahatulojen käsite poikkeaa tulonjakotilaston käytettävissä olevista rahatuloista. Käsitteellisenä erona tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite sisältää veronalaiset luovutusvoitot. Käytännöllisistä syistä tulonjaon kokonaistilasto ei sisällä valtaosaa korkotuloista eikä kotitalouksien välisiä saatuja ja maksettuja tulonsiirtoja (mm. elatusmaksuja). Myöskään kiinteistöveroa ei ole vähennetty tulonjaon kokonaistilastossa.
Muita velkoja ovat esim. lainat vapaa-ajanasunnon tai auton hankintaan sekä muut kulutusluotot. Velkaantumistilaston tiedot on poimittu rahoituslaitosten verottajalle antamista vuosi-ilmoitustiedoista. Aineistoon sisältyivät vuoteen 2011 saakka kulutus- ja muut velat, mikäli ne ovat luotto- ja rahoituslaitosten myöntämiä lainoja tai muiden yleisimpien luotonantajien myöntäminä vähintään 1700 euron lainoja.
Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Kuluttajansuojalain määritelmän mukaan jatkuvalla luotolla tarkoitetaan kaikkia niitä luottoja, jotka aiemmin kuuluivat tililuoton määritelmän piiriin. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä.
Opintovelalla tarkoitetaan valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamaa opintovelkaa.
Muuttujan jakaantumista kuvataan kymmenyksien eli desiilien avulla. Joskus käytetään myös viidenneksiä eli kvintiilejä, jotka on muodostettu vastaavalla tavalla kuin kymmenykset.
Esimerkki tulokymmenysten muodostamisesta:
Nykyisin tulonjakotilastossa käytössä olevat desiiliryhmät eli tulokymmenykset on muodostettu jakamalla ensin kotitalouden tulot talouden kulutusyksiköillä (ns. ekvivalentit tulot). Jokaiselle kotitalouden jäsenelle tulee sama ekvivalentti tulo. Henkilöt järjestetään tämän jälkeen tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluu pienituloisin kymmenes ja viimeiseen suurituloisin. Tulokymmenysten tulo-osuudet osoittavat, kuinka suuren osan kyseessä olevien tulojen kokonaissummasta kukin kymmenys saa.
Tulolähteeseen kohdistuvia velkoja ovat maa- ja metsätalouteen sekä elinkeinotoimintaan kohdistuvat velat.
Tulonhankkimisvelkaa on velka, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankintaan. Tulo voi olla juoksevaa tuloa, kuten vuokra-, korko- tai osinkotuloa. Tulo voi perustua myös arvonousuun, esim. jos verovelvollinen hankkii sijoitusmielessä liikekiinteistön tai sijoitustontin.
Velat kuvaavat asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden velkamäärää vuoden lopussa (31.12.) Mukana ovat luotto- ja rahoituslaitoksilta, huoltokonttoreilta sekä muilta yleisimmiltä luotonantajilta saadut lainat ja luotot. Velkoihin luetaan asuntolainat ja valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamat opintolainat. Velkoihin luetaan lisäksi luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut lainat ja muilta luotonantajilta kuin luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut vähintään 1 700 euron suuruiset lainat, joiden käyttötarkoitus on muu kuin edellä mainittu asuntolaina tai opintolaina.
Velat on ryhmitelty velan käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
1. asuntovelat
2. opintovelat
3. tulonhankkimisvelat
4. tulolähteeseen kohdistuvat velat
5. muut velat
Asuntokunnan velkaantumisaste on velkojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista vuodessa prosentteina.
Velkaantumisaste = (asuntokuntien velat yhteensä/asuntokuntien tulot yhteensä)*100
Tulonjaon kokonaistilastossa viitehenkilöksi valitaan talouden jäsen, jonka bruttotulot ovat suurimmat. Tulot on määritetty rekisteritietojen avulla.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.10.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/velk/kas.html
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |