Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 0,5 prosenttia sai vähintään miljoonan euron perintöosuuden vuonna 2020. Nämä perinnönsaajat saivat maksettavaksi yli kuudenneksen perintöveroista. Perintöosuuden arvon lisäksi perintöverojen jakautumista on relevanttia tarkastella myös esimerkiksi sukulaisuussuhteen, iän ja tulojen mukaan.
Tilastokeskus julkaisi marraskuussa 2023 ensimmäistä kertaa rekisteripohjaista jakaumatietoa perintöveroista osana perinnöt ja lahjat -tilastoa (Tilastokeskus 2023a). Tilaston mukaan hieman yli 40 prosenttia perinnönsaajista eli noin 58 900 henkilöä sai maksettavaksi perintöveroja vuonna 2020.
Perintöveroista puolet oli alle 2 900 euroa keskiarvon ollessa 10 500 euroa vuonna 2020. Perintöverojen jakautumista on tarkasteltu tarkemmin erillisessä Tilastokeskuksen Working Papers -julkaisusarjan julkaisussa (Ikonen 2024).
Tässä artikkelissa keskityn – laajemman artikkelin sisältöä tiivistäen –tarkastelemaan perintöveroja perinnönsaajan perintöosuuden arvon, veroluokan, iän ja käytettävissä olevien rahatulojen mukaan vuonna 2020. Luokittelumuuttujien valinta perustuu niiden keskeiseen rooliin analysoitaessa perintöverojen jakautumista ja keskimääräisen perintöveron suuruutta.
Vuonna 2020 perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 0,5 prosenttia eli alle 300 henkilöä sai vähintään miljoonan euron perintöosuuden. Näiden perinnönsaajien osuus vuonna 2020 maksuun määrättyjen perintöverojen yhteenlasketusta arvosta oli 18 prosenttia. (Kuvio 1)
Enemmistö (58 %) perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista sai alle 60 000 euron perintöosuuden vuonna 2020. Näiden perinnönsaajien osuus vuonna 2020 maksuun määrättyjen perintöverojen yhteenlasketusta arvosta oli alle 9 prosenttia.
Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 8 prosenttia sai vähintään 200 000 euron perintöosuuden. Näille perinnönsaajille määrättiin maksettavaksi yli puolet (56 prosenttia) vuonna 2020 maksuun määrättyjen perintöverojen yhteenlasketusta arvosta.
Perintöverot jakautuivat epätasaisesti myös vähintään miljoonan euron perintöosuuden saaneiden perinnönsaajien joukossa. Vuonna 2020 noin 50 perinnönsaajaa sai maksettavaksi vähintään 500 000 euron perintöverot. Näiden perinnönsaajien perintöverojen osuus kaikista vuonna 2020 määrättyjen perintöverojen yhteenlasketusta arvosta oli 8 prosenttia.
Tilastoitavat perintöosuuksien arvot ovat verotettavia arvoja, joihin perintövero perustuu. Perintöosuuden verotettavasta arvosta on jo vähennetty kaikki perintönä saadun omaisuuden arvoon mahdollisesti tehtävät vähennykset (kuten puoliso- tai alaikäisyysvähennys). Mahdollisten perintöveroon tehtävien korotusten (kuten myöhästymismaksun) vuoksi alle 20 000 euron perintöosuuksista voidaan määrätä maksettavaksi veroa.
Perintöverotuksessa perinnönjättäjän lähisukulaiset kuuluvat veroluokkaan 1 ja muut kuin lähisukulaiset maksavat perintöveroa veroluokassa 2, jossa perintöverotus on kireämpää. Veroluokkaan 1 luokiteltavia lähisukulaisia ovat esimerkiksi perinnönjättäjän lapset ja puoliso.
Vuonna 2020 perintöverojen mediaani oli alle 2 500 euroa veroluokassa 1 ja 6 500 euroa veroluokassa 2. Veroluokassa 1 perintöverojen mediaani oli noin 400 euroa alhaisempi kuin perintöverojen mediaani, joka huomioi molemmat veroluokat. Sen sijaan veroluokassa 2 perintöverojen mediaani oli yli 2,5 kertaa suurempi kuin perintöverojen mediaani veroluokassa 1.
Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 84 prosenttia sai maksettavaksi perintöveroa veroluokassa 1 ja 17 prosenttia veroluokassa 2 vuonna 2020. Sama perinnönsaaja voi saada verotettavia perintöosuuksia lähisukulaiselta sekä henkilöltä, joka ei ole lähisukulainen.
Maksettavaksi määrättyjen perintöverojen yhteenlasketusta arvosta veroluokan 1 osuus oli 70 prosenttia ja veroluokan 2 osuus 30 prosenttia.
Perimysjärjestys vaikuttaa siihen, miten perintöveroa maksamaan määrätyt perinnönsaajat jakautuvat veroluokan, iän ja tulojen mukaan.
Perimysjärjestyksen mukaan lapset ovat ensisijaisia perijöitä. Tämä kasvattaa veroluokan 1 sekä 45–64-vuotiaiden perinnönsaajien ja perintöveroa maksamaan määrättyjen perinnönsaajien osuutta.
Vuonna 2020 henkilökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen eli nettotulojen mediaani oli suurin 44-vuotiailla keskiarvon ollessa suurimmillaan 47-vuotiailla (Tilastokeskus 2023b), mikä osaltaan lisäsi suurituloisten perinnönsaajien lukumäärää. Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista yli puolet (53 prosenttia) oli iältään 45–64-vuotiaita.
Suurin osa perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista oli 45–64-vuotiaita, kun perinnönsaajan henkilökohtaiset nettotulot olivat vähintään 30 000 euroa. Esimerkiksi nettotulojen ollessa vähintään 50 000 euroa yli kaksi kolmasosaa (68 prosenttia) perintöveroa maksamaan määrätystä perinnönsaajasta oli 45–64-vuotiaita. (Kuvio 2)
Perintöveroa maksamaan määrättyjä perinnönsaajia oli eniten (30 prosenttia) perinnönsaajan nettotulojen ollessa 20 000–29 999 euroa. Tässä tuloluokassa perintöverot olivat keskimäärin alhaisimpia, sillä noin puolet perintöveroista oli alle 2 400 euroa.
Suurimpia perintöveroja saatiin maksettavaksi vähintään 50 000 euron tuloluokassa, jossa noin puolet perintöveroista oli yli 4 900 euroa. Vähintään 50 000 euron tuloluokassa perintöverojen mediaani oli siten noin kaksinkertainen verrattuna tuloluokkaan 20 000–29 999 euroa. (Kuvio 3)
Kuviosta 3 nähdään, että perintöverojen keskiarvo oli jokaisessa tuloluokassa korkeampi kuin perintöverojen yläkvartiili. Yläkvartiililla tarkoitetaan raja-arvoa, jota suurempia arvoja saa 25 prosenttia havainnoista. Alakvartiili tarkoittaa, että havainnoista 25 prosenttia jää raja-arvon alapuolelle.
Jokaisessa tuloluokassa oli siis perintöveroa maksamaan määrättyjen henkilöiden lukumäärään suhteutettuna harvalukuinen määrä henkilöitä, joille määrättiin paljon perintöveroa eli joiden verotettavan perintöosuuden arvo oli suuri.
Euromääräisesti mitattuna hyvätuloiset (käytettävissä olevat rahatulot vähintään 50 000 euroa) saivat kuitenkin maksettavaksi keskimäärin suurimpia perintöveroja, sillä perintöveroa maksamaan määrättyjen hyvätuloisten perintöosuuksien arvot olivat keskimäärin suurimpia.
Toisaalta perintöverotusta käsittelevässä laajemmassa julkaisussa (Ikonen 2024) esitän, miten perintöveroa maksamaan määrättyjen perinnönsaajien henkilökohtaisiin tai asuntokunnan nettotuloihin verrattuna perintöverot ja perintöosuudet olivat suurempia alemmissa tuloluokissa vuonna 2020.
Yksittäistä veroa arvioitaessa on aiheellista tarkastella veroa osana veropohjaa ja - järjestelmää. Esimerkkejä tarkasteltavista elementeistä ovat tuotto-odotukset ja yhdenvertaisuus. (Valtiovarainministeriö 2023a). Lisäksi tulkittaessa perintöveroja käsitteleviä tilastotietoja esimerkiksi veronmaksukyvyn tai varallisuuden karttumisen näkökulmasta on syytä tiedostaa, mitä perintöverotustietoihin perustuvista tilastotiedoista ei käy ilmi.
Perintövero voidaan määrätä maksettavaksi riippumatta siitä, milloin ja miten kuolinpesän varallisuutta on tosiasiassa jaettu. Useimmiten perinnönjaossa saatavien varojen määrä poikkeaa perintöverotuksessa määritetystä verotettavasta perintöosuudesta. Esimerkiksi perinnönjättäjän kuoleman jälkeen tapahtuneet arvonmuutokset voivat vaikuttaa perinnöksi saatavan omaisuuden käypään arvoon. (Verohallinto 2015).
Perintöverotuksen vähennyksien seurauksena verotettava perintöosuus voi poiketa merkittävästi käyvästä arvosta. Muun muassa puolisovähennyksen myötä vainajan leski ei maksa perintöveroa, mikäli perityn omaisuuden arvo jää alle 110 000 euron. Perintöverotuksen vähennyksiä voidaan perustella esimerkiksi siten, ettei peritty omaisuus automaattisesti paranna perinnönsaajan veronmaksukykyä.
Perintöveron maksaminen edellyttää rahaa tai rahaksi muutettavaa omaisuutta. Nettotulojen ohella perintövero voidaan maksaa kokonaan tai osittain esimerkiksi myymällä (itse hankittua, lahjaksi saatua tai perittyä) omaisuutta.
Perintöveron maksaminen perityn omaisuuden avulla voi kuitenkin muodostua vaikeaksi, mikäli perittyä omaisuutta on vaikea muuttaa rahaksi. Esimerkiksi vainajan lapsen perintönä saaman kiinteistön myyntiin voi vaikuttaa lesken asumisoikeus. Vastaavasti toimivan yhtiöomistuksen realisointi tai toiminnan jatkaminen on lähtökohtaisesti vaikeampaa verrattuna muun muassa pörssiosakkeisiin ja sijoitusrahastoihin.
Toisin sanoen kahden eri perinnönsaajan perintöosuuksien verotettavat arvot voivat olla yhtä suuret, mutta perityn omaisuuden hallinnointiin tarvittava osaaminen ja omaisuuden ylläpidosta tai myynnistä aiheutuvat kustannukset voivat vaihdella merkittävästikin varallisuuslajeittain. Perinnöt ja lahjat -tilastossa kattavia varallisuuslajikohtaisia tietoja on kuitenkin saatavilla vain lahjoista.
Verokertymän näkökulmasta maksettavaksi määrättyjen perintöverojen yhteenlaskettu arvo nojaa vahvasti pieneen joukkoon perinnönsaajia. Yksittäisen perinnönsaajan näkökulmasta maksettavaksi määrätyn perintöveron määrä voi muodostua suureksi erityisesti veroluokassa 2. Näin voi käydä varsinkin, jos perinnöksi saatu varallisuus on vaikeasti realisoitavissa, perinnönsaajan nettotulot ovat pienet, perinnönsaajan aiempi nettovarallisuus on alhainen tai vaikeasti muutettavissa rahaksi, ja perinnönsaaja on perinnönjättäjän ainoa perillinen.
Perinnöt ja lahjat -tilaston tiedoista saadaan osviittaa, miten perintöosuudet ja maksettavaksi määrätyt perintöverot jakautuvat perinnönsaajien kesken perintöosuuden arvon, sukulaisuussuhteen, iän ja tulojen mukaan. Tarkempi tilastointi edellyttäisi tilastoinnin kehittämistä, jota nykyisillä perintöverotustiedoilla on mahdollista edistää tiettyyn rajaan asti.
Tilastotietoa varallisuuden tosiasiallisesta siirtymisestä sekä perintönä saadusta varallisuudesta voisi olla mahdollista parantaa esimerkiksi, mikäli perinnönjakokirjoista olisi saatavilla rekisteripohjaista tietoa – joskin kuolinpesä voi säilyä osittain tai täysin jakamattomana pitkäänkin esimerkiksi verotuksellisista syistä.
Jos perintöveroa ei olisi lainkaan, tulisi miettiä, miten perunkirjoitustietoja kerättäisiin (Valtiovarainministeriö 2010). Perintöverotus pohjautuu perunkirjoitukseen ja nykyisin perunkirjoitus toimitetaan Verohallintoon, jonka tehtävänä on verotuksen toimittaminen.
Kuolinpesän asioinnin digitalisointiin on tosin parhaillaan käynnissä laajan asiantuntija- ja viranomaisjoukon edistämä hanke, jonka tavoitteena on esimerkiksi kuolinpesän osakasrekisterin ja perukirjan tarjoaminen sähköisenä palveluna (Digi- ja väestötietovirasto 2023, Valtiovarainministeriö 2023b).
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Kuluttajat ja toimeentulo -ryhmässä.
Lähteet:
Digi- ja väestötietovirasto (2023). Suomi.fi ohjaa läpi läheisen kuoleman jälkeisen byrokratiaviidakon – uudessa oppaassa kattavat ohjeet eri toimijoilta. [Viitattu 03.01.2024].
Ikonen, Samuel (2024). Kenelle määrätään paljon perintöveroa? - Tilastotietoa perintöverojen jakautumisesta. [Viitattu 7.2.2024].
Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. [Viitattu 03.01.2024].
Tilastokeskus (2023a). Perinnöt ja lahjat -tilasto. [Viitattu 03.01.2024].
Tilastokeskus (2023b). Tulonjakotilasto. [Viitattu 03.01.2024].
Valtiovarainministeriö (2010). Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti. [Viitattu 03.01.2024].
Valtiovarainministeriö (2023a). Verokartoitus 2023. [Viitattu 03.01.2024].
Valtiovarainministeriö (2023b). Yhteenveto elämäntapahtumalähtöistä digitalisaatiota koskevista ehdotuksista. [Viitattu 03.01.2024].
Verohallinto (2015). Ositus- ja perinnönjakosopimus perintöverotuksessa. [Viitattu 03.01.2024].
Vaikuttaako lasten määrä perheiden kokonaisveroasteeseen? Kulutustutkimuksen aineiston perusteella ei.
Kulutukseen kohdistuvia arvonlisäveroja maksetaan Suomessa noin 17 miljardia euroa, josta yli puolet on kotitalouksien maksamaa. Suhteessa tuloihin pienituloisimmat maksavat niitä eniten, mikä heikentää kokonaisveroasteen progressiota.
Varainsiirtoverokannan yhtenäistämisen vaikutus verokertymään olisi pieni, ja se saattaisi piristää omakotitalokauppaa, laskee Ilkka Lehtinen.
Jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,5 prosenttia, varainsiirtoveron korvaamiseksi tämä tulisi nostaa 0,75 prosenttiin. Varainsiirtoveron osuus kaikista valtion verotuloista on vähäinen: sen osuus on 2000-luvulla vaihdellut 1–2 prosentin tietämillä.
