- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Näkymätöntä kättä käytetään väärin
Tämä on sopiva päivä nostaa vielä esiin yksi viime vuoden parhaista talouskirjoista, emeritus piispa Mikko Heikan Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen. Ohuessa kirjassa Heikka oikoo eleettömällä tyylillä useita yleisiä väärinkäsityksiä Adam Smithistä Max Weberiin, Galileista Lutheriin.
”Taloudellinen vapaus yhdistyneenä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen kutoutuivat Chydeniuksen ajattelussa yhdeksi kokonaisuudeksi”, Heikka kirjoittaa tuhannen markan seteliin aikanaan päässeestä kirkonmiehestä. ”Siitä rakentui Pohjanmaan eetos, joka on vaikuttanut syvästi myös koko Suomen elämään.”
Anders Chydeniuksen pappilasta teksti liikkuu vaivattomasti Edinburghiin ja maailmalla kuuluisampaan taloudellisen liberalismin isään, Adam Smithiin. Chydeniuksen tavoin 1700-luvulla vaikuttanut taloustieteen jättiläinen korostaa ”samoja periaatteita kuin Kaarlelan hengenmies, eli taloudellista vapautta ja moraalista vastuuta”.
Edinburghissa pysytellen Heikka siirtyy The Elephant House -kahvilaan, jossa J.K.Rowling kirjoitti Harry Potter -kirjoja. Se on oiva paikka ottaa esiin viime vuosikymmenet maailmaa hallinnut uusklassinen talousteoria, jonka mukaan markkinatalous on itseään korjaava talousjärjestelmä eivätkä pääomamarkkinat tee hinnoitteluvirheitä.
”Kun uusklassista talousteoriaa on tutkittu psykoanalyyttisen teorian valossa, tutkijat ovat havainneet tuon teorian fantasialuonteen.” Siksi siis Harry Potterin syntykahvila sopii erityisesti Smithin kuuluisan näkymättömän käden pohdiskeluun.
Näkymätön käsi on fantasian ytimessä, sen kun pitäisi muuntaa yksilöiden oman edun tavoittelu vapailla markkinoilla kaikkien yhteiseksi hyväksi. Näin uusklassinen koulukunta on näkymätöntä kättä ja Adam Smithiä käytellyt. Heikan mukaan väärin.
Adam Smith käytti näkymätöntä kättä metaforana – ja vain kolme kertaa koko tuotannossaan. Viime vuosikymmenten finanssiliberaalien sijaan Smith oli ajattelultaan lähempänä 1900-luvun taloustieteen jättiläistä J. M. Keynesiä, jonka ajatuksia valtion roolista markkinatalouden säätelijänä uusklassinen teoria on vastustanut.
”Uusklassisen talousteorian heikkous on sen ilmeinen moraalikato”, Heikka toteaa. Hän yhdistää väitteensä koulukunnan oppi-isän Milton Friedmanin teesiin, jonka mukaan voiton maksimointi on yritysjohtajan tärkein ja ainoa tehtävä, johtaja on vastuussa toiminnastaan vain yrityksen omistajille. Friedmanin mielestä yritykset ovat kuin rakennuksia, joilla ei voi olla moraalia.
Tämä olisi pöyristyttänyt Adam Smithiä, joka katsoi ensisijaisesti olevansa moraalifilosofi. Heikka siteeraa sveitsiläissyntyistä talouseetikkoa Arthur Richia, joka on murentanut Smithin ja näkymättömän käden väärintulkintoja.
Richin mukaan Smith kannattaisi kovasti pohjoismaiselta kuulostavaa mallia: sosiaalisia turvaverkkoja, yleistä koululaitosta ja vahvaa oikeusvaltiota. ”Vapaat markkinat, jotka toimivat moraalisten pelisääntöjen mukaisesti, tarjoaisivat Smithin mielestä parhaat lähtökohdat kansakuntien vaurastumiselle.”
Tänään pappien puheista (Rich on myös reformoitu teologi) sopinee muistuttaa, kun paranevien talouslukujen huumassa uudet finanssikriisit jo muhivat ja markkinoiden edellistenkin virheiden laskua vielä maksetaan pitkään.
Ja liitetäänhän tähän päivään 500 vuotta sitten uskonpuhdistuksen alku. Martti Luther ei kyllä ilmeisesti naulannut 31. lokakuuta tai ylipäätään teesejään Wittenbergin linnankirkon oveen; se lienee samanlaista fantasiaa kuin Harry Potter ja markkinauskovien näkymätön käsi.
Tänään on kuitenkin sopiva päivä pohtia uskonpuhdistuksesta liikkeelle lähtenyttä kehitystä. Sen yhtenä tuloksena voi pitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota, vastavoimaa näkymättömän käden myytin suojissa riehuvalle finanssikapitalismille.