Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?
Blogit vuodelta 2017
Eivät numerot ihmeitä kerro ihmisistä, mutta menköön tällä kertaa. Joulukuussa 1917 Suomessa syntyi 6 420 lasta, 3 237 poikaa ja 3 183 tyttöä.
Kuinka paljon meitä suomalaisia on kaikkiaan ollut sadan itsenäisyyden vuoden aikana?
Suomi100-juhlavuoden tilastokilpailu tuotti runsaasti tasokkaita töitä. Yhteistä töille on, että ne tarkastelevat ajankohtaisia ja kiinnostavia ilmiöitä. Lämmin kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!
Keskustelussa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista huomio kiinnittyy usein peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleviin nuoriin. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan koulutuspolitiikan perustaksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia nuoria väestössä tosiasiassa on.
Kirjoitin elokuussa 2016 blogikirjoituksen tuotannon suhdannekuvaajan ylöspäin suuntautuvista revisioista. Nämä liittyivät erityisesti talouden suunnan käännökseen ja siihen, että pienet yritykset selvisivät taantumasta paremmin kuin suuret vientiyritykset.
Tämä on sopiva päivä nostaa vielä esiin yksi viime vuoden parhaista talouskirjoista, emeritus piispa Mikko Heikan Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen. Ohuessa kirjassa Heikka oikoo eleettömällä tyylillä useita yleisiä väärinkäsityksiä Adam Smithistä Max Weberiin, Galileista Lutheriin.
Ekonomistit varoittelivat euron suunnitteluvaiheessa epäsymmetriasta – talouden suhdannekehitys voisi olla eri maissa erilainen – ja sen aiheuttamasta mahdollisesta ongelmasta Suomen taloudelle.
Euroopan tilastopäivä muistuttaa maailmanlaajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista lukutaitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilastotieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.
Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toimintaympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.
Maailmassa syntyy päivittäin valtavat määrät dataa ja tietoa, joita käsittelemällä ja analysoimalla tuotetaan raportteja, taulukoita, selvityksiä, tutkimuksia ja virallisia tilastoja. Tietotulvan, valeuutisten ja vaihtoehtoisten totuuksien edessä voi tiedonkäyttäjä olla neuvoton.
Noin puolet kaikista palkansaajista tunnistaa, että kilpailukykysopimuksen myötä työaikaa on lisätty tavalla tai toisella. Lähes 40 prosenttia kokoaikaisista palkansaajista ei kuitenkaan ole huomannut muutosta työajoissa.
Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työmarkkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdannetilanne on ollut heikko. Kesäkuussa on ollut 2000-luvulla keskimäärin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhtikuussa.
Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.
Osallistuessaan ensi kertaa SuomiAreenaan Tilastokeskus toi mukanaan nyyttäripöytään keskustelun vauvakadosta. Miksi siitä puhutaan nykyajan nuorten syynä, kun ilmiö on yliaktuaari Markus Rapon mukaan jatkunut jo 20 vuotta?
Kasvuyritykset ovat mielenkiintoinen pieni, mutta tärkeä yritysryhmä. Nämä yritykset ovat löytäneet markkinan, joka mahdollistaa voimakkaan kasvun. Kasvu taas tuo tullessaan lisää työpaikkoja.
Matka mökille juhannuksen viettoon on useimmilla lyhyt, vaikka liikenneruuhkaan aikaa kuluisikin. Vuoden 2016 lukujen perusteella linnuntietä mitatun mökkimatkan mediaani on vain 38 kilometriä eli puolet mökkimatkoista oli korkeintaan tämän mittaisia.
Suomen kielessä riittää onnistuneita ja vähemmän onnistuneita sanontoja. Opiskeltuani viisi vuotta kuvajournalismia olen vakuuttunut sanonnan ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” kuulumisesta näiden onnistuneiden joukkoon.
”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausipalkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimimerkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.
Tilastonikkaria jännittää hallituksen esitys työttömien työnhakuvelvoitteiden lisäämisestä. Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita.
Mediasta saa käsityksen, että asuntokauppa käy nyt ennätysvilkkaana. Mitä asuntokaupalla tarkoitetaan ja mihin ajankohtaan vertailu tehdään?
Valtiovarainministeriö (VM) julkaisee kokonaistaloudellisen ennusteen neljä kertaa vuodessa. Tuorein julkaistiin 28.4.2017.
Euroopan tilastojärjestelmä tavoittelee yhdenmukaisia eurooppalaisia tilastotietoja, joiden laatua parannetaan jatkuvasti. Yksi keino matkalla kohti tuota visiota ovat käytännesäännöt.
Teimme tutkimuksen, jossa selvitimme hevosten määrän muutoksia 1900-luvulla sekä muutoksia aiheuttaneita tekijöitä. Työllämme osallistuimme kansainväliseen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun Suomen yläkoulusarjaan. Oman sarjamme voittanut posterimme "Mitä tapahtui hevosille 1900-luvulla"? osallistuu kansanväliseen kilpailuun, jonka voittajat julkistetaan heinäkuussa Marokossa. Miten posterimme syntyi?
Ota kännykän laturi seinästä latauksen jälkeen. Älä lähde kauppaan autolla vaan pyörällä tai jalan, korkeintaan julkisilla kulkuneuvoilla. Sammuta valot huoneesta lähtiessäsi, tietokone töistä lähtiessäsi.
Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot lasketaan mukaan veroasteeseen.
Kuusi minuuttia päivässä, puoli tuntia viikossa. Työajan pidentäminen vuonna 2017 lienee todellisuutta useimmille palkansaajille. Kilpailukykysopimuksen mukaan vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa. On kuitenkin epävarmaa, kuinka lisäys lopulta näkyy työaikojen tilastoissa.
Kuuluitko siihen 200 000 suomalaisen joukkoon, joihin Tilastokeskus otti viime vuonna yhteyttä kysyäkseen tietoja esimerkiksi työssäkäynnistä, kulutuksesta tai toimeentulosta? Käsi sydämelle: vastasitko?
Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?
Presidentti Trumpin lehdistösihteeri Sean Spicer vastaili sujuvasti toimittajien hankaliinkin kysymyksiin moninaisista aiheista, jopa omasta vaihtoehtoisten tosiasioiden kertomisestaan. Yksi yksinkertainen kysymys ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa sai Spicerin kiertelemään ja kaartelemaan.