Tämän tästä julkisuudessa nousee esiin se, että ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Suomessa Pohjoismaiden matalimmat.
Tämä on totta – mutta vain osittain.
Kun tarkastellaan 55–64-vuotiaiden työllisyysastetta Pohjoismaissa naisilla ja miehillä yhteensä, ylivoimaista kärkipaikkaa piti Islanti 82,6 prosentilla vuonna 2022. Ruotsissa ikäryhmän työllisyysaste oli 77,3 prosenttia, Norjassa 74,5 prosenttia ja Tanskassa 72,9 prosenttia.
Suomi jäi jumbosijalle 71,2 prosentin työllisyysasteella.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Jos ikääntyneiden työllisyysasteita tarkastellaan sukupuolen ja viisivuotisikäryhmän mukaan, kuvasta tulee moniulotteisempi.
Suomen naiset kärjessä 50–59-vuotiaiden työllisyydessä
Monille voi tullakin yllätyksenä, että Suomi oli Ruotsin kanssa Pohjoismaiden kärkeä 50–55- ja 55–59-vuotiaiden naisten työllisyysasteissa vuonna 2022.
60–64-vuotiaiden naisten osalta jäätiin kyllä jälkeen Ruotsista ja erityisesti Islannista – mutta tässäkään ikäryhmässä sijoitus ei ollut huonoin, vaan lähes samaa tasoa Norjan kanssa ja selkeästi edellä Tanskaa. Suomi oli pohjoismaisessa vertailussa hännillä vasta 65–69-vuotiaiden naisten ikäryhmässä, joskin silloinkin Tanska piti seuraa. (Kuvio 1)
Kuvio 1. Naisten työllisyysasteet ikäryhmän mukaan Pohjoismaissa 2022, 50–69-vuotiaat, %
Lähde: Eurostat
Kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä naisten työllisyysaste oli Suomessa selvästi yli EU27-maiden keskitason.
Suomen kaiken kaikkiaan heikompi tilanne liittyy ennen kaikkea miesten työllisyysasteisiin. Suomessa miesten työllisyysaste oli kaikissa tarkastelluissa yli 50-vuotiaiden 5-vuotisikäryhmissä Pohjoismaista heikoin.
Suomessa 50–54-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli lisäksi alle EU27-maiden keskitason ja 55–59-vuotiailla vain EU-keskitasoa. Yli 60-vuotiailla työllisyysasteet olivat Suomessa kuitenkin myös miehillä EU27-keskiarvoa hieman korkeammat. (Kuvio 2)
Kuvio 2. Miesten työllisyysasteet ikäryhmän mukaan Pohjoismaissa 2022, 50–69-vuotiaat, %
Lähde: Eurostat
Tässä vertailussa on tosin hyvä muistaa, että 55–64-vuotiaiden osa-aikatyö ei ole Suomessa yhtä yleistä kuin muissa vertailumaissa.
Suomessa ikäryhmän työllisistä 16,5 prosenttia teki osa-aikatyötä vuonna 2022, kun vastaava osuus muissa Pohjoismaissa vaihteli Ruotsin 20,4 prosentista Islannin 22,7 prosenttiin. EU27-maiden keskiarvo oli sekin korkeampi kuin Suomessa, 19,7 prosenttia.
Suomi kuronut välimatkaa kiinni muihin Pohjoismaihin
Entäpä sitten, jos ei tuijotetakaan vain työllisyysasteen tuoreimpia lukuja vaan katsotaan sitä, miten ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Pohjoismaissa viime vuosikymmeninä kehittyneet?
Jos kyseessä olisi 54–64-vuotiaiden työllisyysasteiden vuonna 1995 alkanut kisa, Suomen lähtötilanteen voi sanoa olleen melkoisen epäreilu. Suomi pinnisti matkaan 1990-luvun laman jäljiltä täysin altavastaajana, kun ikääntyneitä työntekijöitä oli eri reitein ohjattu pois työelämästä. Työllisiä oli vain noin joka kolmas 55–64-vuotiaista.
Sittemmin Suomi on peitonnut kirimisvauhdillaan muut Pohjoismaat ylivoimaisesti. Siitäkin huolimatta, että vuonna 2022 matkaa muihin oli vielä jonkin verran jäljellä.
Suomessa 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on enemmän kuin kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälistä, ja miehilläkin noussut 80 prosentilla. Ikäryhmän työllisyysasteet ovat toki kasvaneet muissakin Pohjoismassa – lukuun ottamatta Islantia, missä työllisyysaste on pysytellyt korkeana koko ajanjakson ajan. Muissa maissa kasvu on kuitenkin enimmilläänkin ollut Tanskan vajaassa 50 prosentissa.
Kuvio 3. 55–64-vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa 1995 – 2022, %
Lähde: Eurostat
Ikääntyneiden työllisyyskasvu jatkunut viime vuosina
Ikäryhmässä 55–64-vuotiaat työllisyys on jatkanut kohentumistaan Suomessa niin naisilla kuin miehillä läpi pandemiavuosien sekä vuoden 2022 hiipuneen talouskasvun. Samoin on 65–74-vuotiaiden laita, lukuun ottamatta pientä tilapäistä takapakkia vuonna 2020.
Itse asiassa miehillä 55–64-vuotiaiden ja 65–74-vuotiaiden ikäryhmät ovat ainoita, joissa työllisyysaste oli vuonna 2023 selkeästi korkeampi kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Ikäryhmässä 55–64-vuotiaat kasvua oli 5,9 ja ikäryhmässä 65–74-vuotiaat 1,9 prosenttiyksikköä.
Naisilla työllisyysaste oli noussut vuosien 2019 ja 2023 välillä kaikissa muissa paitsi 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä. Kasvu oli kuitenkin suurinta 55–64-vuotiailla naisilla (5,8 prosenttiyksikköä).
Työhaluisia riittäisi enemmänkin
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan asenteet työpaikoilla ikääntyviä työntekijöitä kohtaan ovat muuttuneet 2000-luvulla myönteisemmiksi ja ikäsyrjintä työpaikoilla on vähentynyt.
Nykypäivän viisi-kuusikymppiset ovat myös keskimäärin hyväkuntoisempia, koulutetumpia ja halukkaita jatkamaan työelämässä pidempään kuin aiemmat sukupolvet samanikäisinä.
Kun katsoo ikääntyneiden työllisyysasteiden huimaa kasvua 2000-luvulla, tuleekin vääjäämättä mieleen, että meillä on onnistuttu tekemään paljon oikein – missä määrin kyse sitten onkaan eläkejärjestelmän uudistuksista, työelämän kehittämisohjelmista, koulutusjärjestelmästä, jostain muusta tai kaikista näistä yhdessä.
Myönteisestä työllisyyskehityksestä huolimatta ikääntyneiden joukossa on edelleen paljon työtä vailla olevia, työhaluisia henkilöitä. Sen lisäksi, että 55–64-vuotiaiden joukossa oli yli puoli miljoonaa työllistä vuonna 2023, oli siellä myös 40 000 työtöntä. Työttömyysaste oli ikäryhmässä vuonna 2023 korkeampi (7,2 %) kuin 20–64-vuotiailla keskimäärin (6,6 %).
Näiden ryhmien lisäksi on vielä koko joukko työtä vailla olevia työhaluisia ja -kykyisiä viisi-kuusikymppisiä, jotka ovat luopuneet aktiivisesta työnhausta, eivätkä sen vuoksi luokitu työvoimatutkimuksessa työttömiksi vaan työvoiman ulkopuolelle. He voivat esimerkiksi työnhaussaan tulla ikänsä vuoksi toistuvasti torjutuiksi ja lannistua siitä.
Vanhimpien ikäluokkien kasvavat työllisyysasteet tarkoittavat toivon mukaan myös sitä, että suoranainen ikäsyrjintä rekrytoinnin yhteydessä on vähenemään päin. Mitä tutummiksi näyiksi eläkeikää lähestyvät tai eläkeiässä oleva työntekijät eri ammateissa käyvät, sitä matalammaksi toivottavasti alenee työnantajien kynnys palkata työuransa loppupuolella olevia työnhakijoita. Heillä on yleensä vielä paljon annettavaa, on se sitten koko- tai osa-aikaisessa työssä.
Hanna Sutela on erikoistutkija Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
